Kasvimaan perustaminen ei ole vaikeaa. Näillä neuvoilla onnistut.

Haaveiletko omasta kasvimaasta? Houkuttaako ajatus luonnonmukaisesti kasvatetusta lähiruuasta? Näillä 10 neuvolla onnistut kasvimaan perustamisessa.

1. Muokkaa maa

Hyvälaatuinen maa on kasvitarhan perustamisen A ja O. Useimmat juurekset ja vihannekset viihtyvät multavassa, ravinteikkaassa ja kuohkeassa maassa. Multavassa maassa on runsaasti humusta eli muruista ruokamultaa. Kuohkeus takaa sen, että ravinteet kulkeutuvat kasvien käyttöön eikä liika sadevesi jää taimien juuristolle.

Jos maa on savista ja tiivistä, sitä parannetaan lisäämällä turvetta, hiekkaa ja kompostimultaa. Hiekkainen maa kaipaa kompostimultaa, turvetta ja savea. Kompostimulta ja eloperäiset lannoitteet tuovat ravinteita kasvualustaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vuosien mittaan maan laadusta voi pitää huolta viherlannoituksella. Se tarkoittaa, että viljellään lajeja, joiden juuristo sitoo typpeä ja ravitsee maata. Muun muassa apilat, herneet ja hunajakukat ovat hyviä viherlannoituskasveja. Ne kylvetään keväällä ja muokataan maahan kasvukauden jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kasvimaa muokataan mieluusti jo syksyllä. Silloin sitä ei tarvitse muokata keväällä kovin syvältä, eikä kosteus katoa kasvien juuristolta. Kun maa on sulanut roudasta, kompostit ja uudet mullat harataan sen pinnalle.

Keittiökasvit saavat parhaiten ravinteita maasta, jonka pH-arvo on lähes neutraali, noin 7. Tätä matalammat arvot kertovat, että maa on hapanta, ravinteet liukenevat huonosti ja taimet kasvavat kituliaasti. Tarkkaa tietoa omasta viljelymaasta saa, kun kerää maanäytteitä ja lähettää ne Viljavuuspalveluun. Palvelu on maksullista. Jos viljelymaa on hapanta, se kalkitaan. Kalkin määrä riippuu aina siitä, millainen kasvualusta on ja mitä lajeja siinä viljellään.

Kaikki kasvit eivät kaipaa kovin muhevaa multaa. Moni yrtti- ja maustekasvi menestyy myös ohuessa kasvualustassa. Muun muassa timjamit, maustemeirami ja ruoholaukka eli ruohosipuli kuluttavat vähän ravinteita ja ovat oivallisia kasveja hiekkapitoiseen maahan.

2. Paikka auringossa

Perusta kasvimaa avoimelle paikalle. Kasvit saavat makunsa valosta, lämmöstä ja mullasta.

3. Kastele syvältä

Myös vesi vaikuttaa keittiökasvien kasvuun ja aromeihin, kuivuus tekee niistä kitkeriä. Kastele kasvimaata säännöllisesti poutakausina. Matalajuuriset ja lehtevät keittiökasvit saattavat tarvita kastelua jo alkukesällä. Kun kastelet, anna veden valua syvälle  maahan. Jos vain pintamulta kastuu, taimen juuristo jää heikoksi ja se kestää huonosti kuivuutta. Aurinkoisella säällä kastellaan aina illalla, jotta vesi ei haihdu taivaan tuuliin. Suureen saaviin kerätty sadevesi on parasta kasteluvettä.

4. Lannoitus saa kukoistamaan

Kevätlannoitus on tärkeää, jotta taimet pääsevät kasvun alkuun. Luonnonlannoitteet ovat pitkä-vaikutteisia, eli ne liukenevat hitaasti ja vapauttavat ravinteita multaan tasaisesti koko kasvukauden. Jos taimet vielä keskikesällä ovat hentoja, lisää lannoitusta hieman. Mieto lanta- tai nokkosvesi saa taimet kukoistamaan. Runsaasti ravinteita käyttäviä lehtikasveja kuten kaaleja ja purjoa on hyvä lannoittaa typpipitoisilla luonnonravinteilla. Juurikasvit eivät tarvitse voimakasta lannoitusta, sillä se kasvattaa niiden lehtiä ja versoja, mutta ei juurta. Mieto lannoitus sopii nauriille, lantulle, porkkanalle ja punajuurelle. Myös peruna, pavut ja sipulit viihtyvät keskiravinteisessa maassa. Vaikka säännöllinen lannoitus on tärkeää, varo lannoittamasta liikaa!

5. Harvenna tilaa taimille

Tiheästi kasvavia taimia pitää harventaa. Harvennus antaa kasvutilaa taimille, niiden juuristoille ja juurikkaille. Kun harvennat porkkanantaimet, kerää naatit kompostiin, sillä kasvimaalla ne houkuttelevat paikalle porkkanakärpäsiä. Retiisejä, nauriita, kyssäkaaleja ja punajuuria harvennetaan sitä mukaa kun niistä korjataan satoa.

6. Multaaminen estää vihertymistä

Multaa perunat, porkkanat ja palsternakat muutamia kertoja kesässä. Multaaminen tarkoittaa sitä, että rivien välistä nostetaan lisää multaa kasvien päälle. Aiempaa muhkeamman penkin sisällä juurikkaat ovat syvemmällä, eivätkä saa valoa ja viherry.

7. Kokeile kohopenkkiä

Pienen kasvimaan voi erinomaisesti perustaa kohopenkkiin. Se on nimensä mukaisesti kohollaan maasta ja siksi lämmin kasvualusta.

Penkin reunat voivat olla lautatavaraa, päällekkäin ladottuja tiiliä tai vaikka turveharkkoja. Yksinkertaisimmillaan kohopenkki perustetaan kääntämällä maa, latomalla alueen päälle kerros sanomalehtiä ja lisäämällä 30–40 sentin tuore multakerros.

8. Lämpölava aikaistaa kasvukautta

Lämpölava on tyypillisimmillään noin 40 sentin korkuinen lautakehikko, jonka etureuna on matalampi kuin takareuna. Lavan korkeaan reunaan kiinnitetään luukuksi vanha ikkuna puitteineen. Sen voi hallayön uhatessa sulkea, joten lämpölavan avulla viljelyä voi jonkin verran aikaistaa.

9. Hallaharso suojaa herkkiä

Hallaharsojen avulla viljelyn voi aloittaa hiukan aikaisemmin kuin muuten uskaltaisi. Harsot suojaavat pikkutaimia myös monilta tuholaisilta kuten esimerkiksi kaali-, sipuli- ja porkkanakärpäsiltä.

10. Kateviljely suojaa maata

Kateviljely on kasvimaalla suositeltavaa. Kateviljelyssä maata ei muokata vaan kasvien juurille levitetään eloperäistä ruoho- ja olkikatetta suojaamaan maata kulumiselta, kuumuudelta, sateilta ja tuulilta. Katteesta on hyötyä myös kasveille, sillä se vähentää veden haihtumista kasvualustasta. Kateaineiden kompostoituminen lämmittää maata ja houkuttaa kastematoja ja muita maan kuohkeuttajia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla