Kasvimaan perustaminen ei ole vaikeaa. Näillä neuvoilla onnistut.

Haaveiletko omasta kasvimaasta? Houkuttaako ajatus luonnonmukaisesti kasvatetusta lähiruuasta? Näillä 10 neuvolla onnistut kasvimaan perustamisessa.

1. Muokkaa maa

Hyvälaatuinen maa on kasvitarhan perustamisen A ja O. Useimmat juurekset ja vihannekset viihtyvät multavassa, ravinteikkaassa ja kuohkeassa maassa. Multavassa maassa on runsaasti humusta eli muruista ruokamultaa. Kuohkeus takaa sen, että ravinteet kulkeutuvat kasvien käyttöön eikä liika sadevesi jää taimien juuristolle.

Jos maa on savista ja tiivistä, sitä parannetaan lisäämällä turvetta, hiekkaa ja kompostimultaa. Hiekkainen maa kaipaa kompostimultaa, turvetta ja savea. Kompostimulta ja eloperäiset lannoitteet tuovat ravinteita kasvualustaan.

Vuosien mittaan maan laadusta voi pitää huolta viherlannoituksella. Se tarkoittaa, että viljellään lajeja, joiden juuristo sitoo typpeä ja ravitsee maata. Muun muassa apilat, herneet ja hunajakukat ovat hyviä viherlannoituskasveja. Ne kylvetään keväällä ja muokataan maahan kasvukauden jälkeen.

Kasvimaa muokataan mieluusti jo syksyllä. Silloin sitä ei tarvitse muokata keväällä kovin syvältä, eikä kosteus katoa kasvien juuristolta. Kun maa on sulanut roudasta, kompostit ja uudet mullat harataan sen pinnalle.

Keittiökasvit saavat parhaiten ravinteita maasta, jonka pH-arvo on lähes neutraali, noin 7. Tätä matalammat arvot kertovat, että maa on hapanta, ravinteet liukenevat huonosti ja taimet kasvavat kituliaasti. Tarkkaa tietoa omasta viljelymaasta saa, kun kerää maanäytteitä ja lähettää ne Viljavuuspalveluun. Palvelu on maksullista. Jos viljelymaa on hapanta, se kalkitaan. Kalkin määrä riippuu aina siitä, millainen kasvualusta on ja mitä lajeja siinä viljellään.

Kaikki kasvit eivät kaipaa kovin muhevaa multaa. Moni yrtti- ja maustekasvi menestyy myös ohuessa kasvualustassa. Muun muassa timjamit, maustemeirami ja ruoholaukka eli ruohosipuli kuluttavat vähän ravinteita ja ovat oivallisia kasveja hiekkapitoiseen maahan.

2. Paikka auringossa

Perusta kasvimaa avoimelle paikalle. Kasvit saavat makunsa valosta, lämmöstä ja mullasta.

3. Kastele syvältä

Myös vesi vaikuttaa keittiökasvien kasvuun ja aromeihin, kuivuus tekee niistä kitkeriä. Kastele kasvimaata säännöllisesti poutakausina. Matalajuuriset ja lehtevät keittiökasvit saattavat tarvita kastelua jo alkukesällä. Kun kastelet, anna veden valua syvälle  maahan. Jos vain pintamulta kastuu, taimen juuristo jää heikoksi ja se kestää huonosti kuivuutta. Aurinkoisella säällä kastellaan aina illalla, jotta vesi ei haihdu taivaan tuuliin. Suureen saaviin kerätty sadevesi on parasta kasteluvettä.

4. Lannoitus saa kukoistamaan

Kevätlannoitus on tärkeää, jotta taimet pääsevät kasvun alkuun. Luonnonlannoitteet ovat pitkä-vaikutteisia, eli ne liukenevat hitaasti ja vapauttavat ravinteita multaan tasaisesti koko kasvukauden. Jos taimet vielä keskikesällä ovat hentoja, lisää lannoitusta hieman. Mieto lanta- tai nokkosvesi saa taimet kukoistamaan. Runsaasti ravinteita käyttäviä lehtikasveja kuten kaaleja ja purjoa on hyvä lannoittaa typpipitoisilla luonnonravinteilla. Juurikasvit eivät tarvitse voimakasta lannoitusta, sillä se kasvattaa niiden lehtiä ja versoja, mutta ei juurta. Mieto lannoitus sopii nauriille, lantulle, porkkanalle ja punajuurelle. Myös peruna, pavut ja sipulit viihtyvät keskiravinteisessa maassa. Vaikka säännöllinen lannoitus on tärkeää, varo lannoittamasta liikaa!

5. Harvenna tilaa taimille

Tiheästi kasvavia taimia pitää harventaa. Harvennus antaa kasvutilaa taimille, niiden juuristoille ja juurikkaille. Kun harvennat porkkanantaimet, kerää naatit kompostiin, sillä kasvimaalla ne houkuttelevat paikalle porkkanakärpäsiä. Retiisejä, nauriita, kyssäkaaleja ja punajuuria harvennetaan sitä mukaa kun niistä korjataan satoa.

6. Multaaminen estää vihertymistä

Multaa perunat, porkkanat ja palsternakat muutamia kertoja kesässä. Multaaminen tarkoittaa sitä, että rivien välistä nostetaan lisää multaa kasvien päälle. Aiempaa muhkeamman penkin sisällä juurikkaat ovat syvemmällä, eivätkä saa valoa ja viherry.

7. Kokeile kohopenkkiä

Pienen kasvimaan voi erinomaisesti perustaa kohopenkkiin. Se on nimensä mukaisesti kohollaan maasta ja siksi lämmin kasvualusta.

Penkin reunat voivat olla lautatavaraa, päällekkäin ladottuja tiiliä tai vaikka turveharkkoja. Yksinkertaisimmillaan kohopenkki perustetaan kääntämällä maa, latomalla alueen päälle kerros sanomalehtiä ja lisäämällä 30–40 sentin tuore multakerros.

8. Lämpölava aikaistaa kasvukautta

Lämpölava on tyypillisimmillään noin 40 sentin korkuinen lautakehikko, jonka etureuna on matalampi kuin takareuna. Lavan korkeaan reunaan kiinnitetään luukuksi vanha ikkuna puitteineen. Sen voi hallayön uhatessa sulkea, joten lämpölavan avulla viljelyä voi jonkin verran aikaistaa.

9. Hallaharso suojaa herkkiä

Hallaharsojen avulla viljelyn voi aloittaa hiukan aikaisemmin kuin muuten uskaltaisi. Harsot suojaavat pikkutaimia myös monilta tuholaisilta kuten esimerkiksi kaali-, sipuli- ja porkkanakärpäsiltä.

10. Kateviljely suojaa maata

Kateviljely on kasvimaalla suositeltavaa. Kateviljelyssä maata ei muokata vaan kasvien juurille levitetään eloperäistä ruoho- ja olkikatetta suojaamaan maata kulumiselta, kuumuudelta, sateilta ja tuulilta. Katteesta on hyötyä myös kasveille, sillä se vähentää veden haihtumista kasvualustasta. Kateaineiden kompostoituminen lämmittää maata ja houkuttaa kastematoja ja muita maan kuohkeuttajia.

Kuusi viihtyy viileällä kuistilla ja tekee valaistuna kodista tavallistakin kutsuvamman. Luonnonläheiset, vihreät kranssit syntyvät männyn, kuusen ja tuijan oksista sekä mustikanvarvuista.

Lämmin joulutunnelma syntyy helposti: tarvitset vain havuja, sammalta, käpyjä ja herkkiä joulukukkia.

Luonnonmateriaaleja voit kerätä metsästä ja pihasta jo hyvissä ajoin ennen joulua, mutta muista jokamiehenoikeudet. Kävyt, terhot ja lakastuvat kasvinosat ovat sallittua riistaa. Oksat, varvut ja sammal on sen sijaan parasta kerätä omasta pihasta tai vain maanomistajan luvalla. Älä kerää yhtä kohtaa tyhjäksi, jotta luonto paikkaa jäljet nopeammin. Havuja ja sammalta voit ostaa myös kukkakaupasta.

Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.
Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.

Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.
Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.

Kuusi tuo kotiin ihanan metsäisen tuoksun. Joulukuusiperinne tuli Suomeen Keski-Euroopasta ja alkoi jo reilut sata vuotta sitten kartanoista ja pappiloista. Pienen tilan joulupuuksi sopii myös ruukussa kasvava sypressi tai seetri.

Monet kukka-asetelmien pikkuhavut ovat puutarhasta tuttuja puu- ja pensaslajikkeita. Siksi ne voi säilyttää talven yli viileässä ja istuttaa keväällä puutarhaan.

Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.
Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.

Kielo sopii upeasti metsäisiin kukka-asetelmiin. Kansalliskukan vieno tuoksu valloitti joulukoteja 1900-luvun alussa, mutta sittemmin sen edelle suosiossa kiilasivat helpommin viljeltävät lajit. Nykyisin kieloa saa joulun alla ilahduttavan hyvin.

Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.
Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.

Hyasintti on niin edullinen ja kestävä, että sen suosio on taattu. Tuoksuherkälle sen läsnäolo voi kuitenkin olla suorastaan tyrmäävä. Helppohoitoisia ovat muutkin sipulikukat kuten tasetti ja amaryllis. Sipuli on ladattu niin täyteen voimaa, että mullan voi ravistella pois ja laittaa sipulikukat lasimaljaan, josta niiden kauniit juuret näkyvät.

Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.
Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.

Jouluruusu on herkkä kaunotar ja monivuotinen perenna, joka voi Etelä-Suomessa leutoina talvina puhjeta kukkaan puutarhassa joulun tietämillä. Useimmin sen kukinta ajoittuu kuitenkin keväälle. Voit säilyttää jouluruusuruukun kevääseen asti viileässä. Kastele ja sumuttele ruusua välillä. Älä säikähdä, jos lehdet nuupahtavat tai kellastuvat, sillä juurakossa voi olla vielä elinvoimaa. Istuta jouluruusu keväällä puutarhaan, jossa se ilahduttaa vuodesta toiseen.

Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.
Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.

Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.
Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.


Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 23/2016.

Talvikaudellakin tekisi mieli saada ruokaan tuoretta ja vihreää, mutta usein yrtit tahtovat sisällä nuupahtaa ennen aikojaan. Kokeile avuksi tyhjää lasipurkkia!

Kotiisi kertyy varmasti tyhjiä lasipurkkeja milloin mistäkin: pastakastikkeista, hilloista ja muista säilykkeistä. Niiden ylälaidassa on pieni syvennys, joka on juuri sopiva narun pyörittelyyn. Narun avulla purkista syntyy helposti yrttiamppeli.

Yrtit kukoistavat, kun ne saavat purkissa vettä sopivasti mutta eivät liikaa. Ikkunalle ripustettuna myös kaikki mahdollinen valo osuu kasveihin.

Näillä ohjeilla saat kaupan yrttiruukut kukoistamaan ja pidennät niiden käyttöaikaa.

Tee näin:

  1. Pese sopivan kokoinen purkki ja liota siitä etiketti pois.
  2. Kaada purkin pohjalle hiukan soraa salaojaksi. Lisää pohjalle multaa.
  3. Laita yrtti ilman suojaruukkua purkkiin. Lisää multaa siten, että ruukku on melkein täynnä. Painele multa kaikkiin koloihin.
  4. Kastele istutus hyvin.
  5. Sido purkin reunaan naru ja ripusta yrttiamppeli keittiön ikkunalle.
  6. Kastele kasveja ahkerasti parin päivän välein. Muista myös suihkuttaa!

Yrtit sopivat leivän päälle tuomaan raikkaan säväyksen. Lisää yrtit ruokaan kypsennyksen loppu­vaiheessa tai vasta valmiin ruuan pinnalle. Versot, kuten kuvan herneenverso, syödään aina raakoina.