Reeta asuu 74 neliön kerrostalo­asunnossa Barcelonassa poikaystävänsä Carles Salvador Maristanyn ja Flan-koiran kanssa. Flan tarkoittaa suomeksi vanukasta.
Reeta asuu 74 neliön kerrostalo­asunnossa Barcelonassa poikaystävänsä Carles Salvador Maristanyn ja Flan-koiran kanssa. Flan tarkoittaa suomeksi vanukasta.

Reeta Kivirinne on muuttanut 19 kertaa 13 vuoden aikana. Pysyvämpi koti ja paljon muuta tärkeää löytyi kimppakämpästä Barcelonasta.

Tasan kaksi vuotta sitten 29-vuotias Reeta Kivirinne pakkasi matkalaukkunsa ja lensi ystäviensä kanssa Barcelonaan lomalle. Ennen lähtöä hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että muutaman kuukauden päästä hän asuisi kaupungissa.

Toukokuinen vierailu vuonna 2013 laukaisi kuitenkin kipinän elämänmuutokseen. 

Reeta ilmoitti heti palattuaan lomalta silloiseen työpaikkaansa, että hän irtisanoutuu juhannukseen mennessä.

"Minulla oli mukava työpaikka ja koti, ystäviä ja harrastuksia. Jokin teki minut kuitenkin levottomaksi, ja kaipasin muutosta. Päätös muuttaa Barcelonaan syntyi hyvin nopeasti ja yllättävän helposti."

Keittiön Reeta on sisustanut skandinaavisesti. Astiapyyhekin on Marimekkoa.
Keittiön Reeta on sisustanut skandinaavisesti. Astiapyyhekin on Marimekkoa.

Barcelona oli Reetalle tuttu kaupunki, sillä hän vietti siellä vaihto-opiskeluvuoden 2009–10.

Kesäkuussa Reeta järjesti kirpputorin, jossa hän myi lähes koko omaisuutensa. Muuttokuormaan jäi vain muutamia astioita, taidetta ja vaatteita.

Heinäkuun alussa hän pakkasi kaksi matkalaukkua sekä seikkailumielensä ja lensi Kataloniaan, jossa odotti uusi elämä.

Ennen lähtöään Reeta tutki asuntoilmoituksia ja sopi tapaamisen muutamasta kiinnostavasta vuokrahuoneesta heti saapumispäivälleen. Kimppakämppä olisi edullinen tapa asua kivalla alueella.

Ensimmäinen huone, jota hän sopi menevänsä katsomaan, sijaitsi Gracian kaupunginosassa. Paikallinen nuorimies oli ilmoittanut huoneesta, jonka hinta ja sijainti sopivat Reetan hakukriteereihin.

Ikean Expedit-hyllyssä on Carlesin vinyylilevykokoelma. Valaisin on peräisin sairaalasta.
Ikean Expedit-hyllyssä on Carlesin vinyylilevykokoelma. Valaisin on peräisin sairaalasta.

Pienet asiat kuten Kivi-tuikkulyhdyt muistuttavat Reetaa kotimaasta. Pöytä­valaisin on peräisin Carlesin isovanhempien varastosta. Se on italialaista Mura­non-lasia 1970-luvulta.
Pienet asiat kuten Kivi-tuikkulyhdyt muistuttavat Reetaa kotimaasta. Pöytä­valaisin on peräisin Carlesin isovanhempien varastosta. Se on italialaista Mura­non-lasia 1970-luvulta.

Muutaman viikon he vaihtoivat asuntoon liittyviä viestejä, ja Reetasta alkoi tuntua, että heillä olisi ehkä muutakin yhteistä kuin osoite. Viesteistä jäi erityinen tunne.

"Saavuin katsomaan huonetta helteisenä heinäkuun iltana suoraan lentokentältä. Astuin ovesta sisään, näin kauniit mosaiikkilattiat ja tiesin saapuneeni kotiin", hän sanoo.

"Lyhyen jutustelun jälkeen tulevat kämppikseni Carles ja Alex antoivat avaimet käteeni. Kannoin matkalaukkuni sisään ja peruin muut asuntonäytöt.”

19 muuttoa 13 vuodessa

Reeta on kotoisin Jämsänkoskelta, mutta edelliset 13 vuotta hän on asunut Lahdessa, Turussa ja Helsingissä opiskelemassa taidealaa. Opintoihin liittyvät projektit ovat vieneet nuoren naisen eksoottisiin paikkoihin kuten Ugandaan, Jamaikalle ja Thaimaahan. Reeta ­valmistui vastikään taiteiden maisteriksi Aalto-yliopistosta.

"Olen aina kaivannut vaihtelua ja uusia maisemia enkä viihdy kauaa paikoillani. 13 vuodessa olen muuttanut 19 kertaa", Reeta sanoo.

"Kun muutin Barcelonaan, aioin kirjoittaa aloittamani gradun loppuun ja katsoa puolen vuoden ajan, josko elämä asettuisi uomiinsa."

Helteisestä heinäkuun päivästä ja Reetan muutosta on kulunut pian pari vuotta. Kämppäkaveri Carles Salvador Maristany ei ole enää vain kämppis vaan myös poikaystävä. Viime kesänä nuoren parin perheeseen liittyi jäteastiaan hylätty sekarotuinen koiranpentu, joka sai nimekseen Flan. 

Kun Alex muutti vuosi sitten toiseen asuntoon, Reeta ja Carles tekivät kimppakämpästä yhteisen kodin. 

Vaaterekki syntyi vanhasta verhotangosta ja metalli­ketjusta.
Vaaterekki syntyi vanhasta verhotangosta ja metalli­ketjusta.

Yöpöytäjakkaralla istuva pupuvalaisin muutti Barcelonaan Suomesta, vaikka samoja myydään paikallisissakin sisustusliikkeissä.
Yöpöytäjakkaralla istuva pupuvalaisin muutti Barcelonaan Suomesta, vaikka samoja myydään paikallisissakin sisustusliikkeissä.

Eteiskäytävän jokainen naulakko on erilainen.
Eteiskäytävän jokainen naulakko on erilainen.

Iso osa kotia on löytynyt kadulta

Reetan matkalaukussaan tuomat tekstiilit ja Iittalan astiat tuovat sisustukseen palan Suomea. Muutaman valaisimen Carles sai työpaikaltaan Hospital Del Mar -sairaalasta, jonka remontissa vanhaa tavaraa laitettiin kierrätykseen.

Joka tiistai Graciassa on kierrätyspäivä, jolloin asukkaat saavat jättää kadunvarsien roska-astioiden lähelle tavaroita, joita eivät enää tarvitse.

"Lähes 70 prosenttia huonekaluistamme on löytynyt kadulta. Sisustuksemme on sekoitus molempien elämää ja historiaa sekä sattumankauppaa."

Barcelonan asuntokanta on kirjava. Rakennusajalle tyypillisesti Reetan ja Carlesin 1890-luvun huoneistossa ei ole lainkaan lämmitystä.

"Jos täkäläisessä vuokra-asunnossa on lämmitys, hinta on taivaissa. Talvisin yksilasiset ikkunat ja ovet päästävät merellisen kosteuden sisään. Asunnossa tuntuu välillä kylmemmältä kuin ulkona. Siksi olemme hankkineet kaasu- ja öljylämmitteisiä irtopattereita, ja äitini kutomat villasukat ovat ahkerassa käytössä."

Katalaaniperhe on suuri ja avulias

Reeta viihtyy uudessa kotimaassaan. Carlesin suuresta barcelonalaisesta suvusta hän sai paikallisen perheen, joka otti suomalaisnaisen avosylin vastaan.

"Omaan pieneen perheeseeni kuuluvat vain vanhempani sekä siskoni perheineen. Soitamme viikoittain videopuheluita, mutta ajoittain hiipivää koti-ikävää lievittää ison katalaaniperheeni tuki."

Joka sunnuntai Carlesin isovanhempien luona lounastaa 10–15 ihmistä. Tärkeinä merkkipäivinä ruokapöydän ääreen kokoontuu koko perhe 25 hengen voimin. Tapojen ja kielen oppiminen on tässä seurassa käynyt nopeasti.

 

Olohuoneen laattalat­tian kauniit sävyt toistuvat huonekaluissa. Kierrätyspäivänä kadulta löytynyt vanha ovi toimittaa ruokapöydän virkaa pukkijalkojen päällä.
Olohuoneen laattalat­tian kauniit sävyt toistuvat huonekaluissa. Kierrätyspäivänä kadulta löytynyt vanha ovi toimittaa ruokapöydän virkaa pukkijalkojen päällä.

Ikävä ihmisiä, ruisleipää ja maitosuklaata

Reeta työskentelee kuvataidekasvattajana. Vaikka palkka on puolet siitä, mitä hän tienaisi Suomessa, hän ei kaipaa kotimaasta paljon muuta kuin ystäviä ja perhettä, ruisleipää ja maitosuklaata.

Asuminen ja ruoka ovat Barcelonassa hieman edullisempia kuin Helsingissä. Plussaa tuovat myös lämpimämpi ilmasto sekä värikkäämpi ja eloisampi kulttuuri. 

"Kun muutin tänne, luulin saaneeni täydellisen kodin ja kivat kämppikset, mutta en todella osannut odottaa, että kaupan päälle saisin elämäni rakkauden. Ensimmäistä kertaa vuosiin olen onnellinen asuessani samassa osoitteessa näin kauan."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 10/2015.

Reetan suosikit Garciassa

Reetan suosittelee Graciaa Barcelonan-kävijöille: alue on lähellä keskustaa, mutta tunnelma ihan omanlaisensa. Garciassa on paljon viihtyisiä aukioita, kivijalkamyymälöitä, kahviloita, ravintoloita ja vihannestoreja

Parasta paikallista ruokaa: Taverna El Glop, Carrer de Sant Lluís 24.
Hyviä aasialaisia makuja: Thairavintola Gado Gado, Carrer de L’or 21.
Ihania leivonnaisia: Boldú, Carrer Gran de Gràcia 132.

Annina ja saksanpaimenkoira Didi nauttivat jouluvalmisteluista. ”Didistä saan aina seuraa, kun haen kranssimateriaaleja puutarhasta tai metsästä.”

Käsityöläisen kodissa joulutunnelma syntyy suvun vanhoista perinteistä ja valkoisista kukista.

Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.
Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.

Siniharmaa talo kohoaa jykevänä vanhojen puiden suojissa. Lumipeitteinen näkymä on kuin postikortista. Kirkkonummen Luoman kylässä sijaitseva talo on seissyt paikallaan yli sata vuotta.

Varhaisin tieto Ingvastin tilasta on jo vuodelta 1697. Alkuperäinen talo tuhoutui tulipalossa elokuussa 1863, ja nykyinen nousi pian sen tilalle.

Sisällä tuoksuvat joulukuusi ja hyasintit. Kaukana ovat päivät, jolloin pannuhuoneesta löytyi lattiasientä ja katosta tihkui vesi läpi.

Sellaisena parikymppinen Annina Pudas osti talon vanhemmiltaan.

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt."

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt. Alkukuukaudet jopa kannoin vedet naapurista", kertoo Pudas.

Työ tekijäänsä neuvoi, ja 1970-luvun kovalevyjen ja kiiltävien maalikerrosten alta paljastuivat hiljalleen peiliovet ja lattialankut. Vanhan talon kunnostamisesta, rakentamisesta ja käsityöstä tuli Anninan ja Sakari-puolison elämäntapa. Annina tekee verhoilijan työtään verstaassaan ja pienessä sisustusliikkeessään kodin naapurissa vanhassa navetassa.

Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.
Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.

Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.
Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.

Joulu saapuu vanhaan taloon

Kodin sisustuksessa yhdistyvät käsityö, laadukkaat materiaalit ja ajan patina. Kalusteet ovat Anninan isovanhempien ja muun suvun perintöä, lahjaksi saatuja, talosta löytyneitä ja vanhojen tavaroiden liikkeistä hankittuja. Vanhat esineet luovat kodikkaan ja hienostuneen tunnelman.

"Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa."

"Vanhoissa kalusteissa on sitä jotain, sillä ne on tehty käsityönä laadukkaista materiaaleista. Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa. Kankaaseen kannattaa siis panostaa ja vanhaa vaalia", Annina neuvoo.

Käsityöläisen kekseliäitä sisustusideoita näkyy kodissa siellä täällä. Pilkahdus leikkisyyttä rentouttaa vanhan talon tunnelmaa.

Yrittäjälle ja käsityöläiselle joulunalus on kiireistä aikaa. Jouluihmisenä Annina osaa kuitenkin nauttia jouluvalmistelujeista. Kynttilät ja glögi siivittävät puuhia ja piristävät pimeää vuodenaikaa.

Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.
Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.

Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.
Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.

"Lahjavalvojaiset pidän aina aivan itsekseni. On ihanaa paketoida ja kuunnella joululauluja kaikessa rauhassa muiden nukkuessa."

Vihreä ja valkoinen ovat Anninan jouluvärit. Punaista hän ei kaipaa.

"Ostan valkoisia hyasintteja jo hyvissä ajoin ennen joulua. Laitan lyhtyjä ulos, askartelen havuista kransseja ja -köynnöksiä. Joskus olen jopa kaivanut pihalta kielojuurakon ja saanut sen kukkimaan jouluksi."

Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.
Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.

Joulukuuset noudetaan Anninan äidin metsästä. Suuri kuusi koristellaan saliin aivan joulun alla. Kuistia, eteistä ja keittiötä somistavat pienet pöytäkuuset. Perheen lempikoristeet ovat matkamuistoja, keveitä lasipalloja ja itse askarreltuja paperikoristeita.

Anninalle oikea joulu syntyy perinteistä ja perheestä. Jouluaattoaamuna Annina, Sakke ja perheen pojat Elias ja Noa suuntaavat mummin luo joulupuurolle. Sitä Annina ei ole jättänyt väliin kertaakaan elämänsä aikana. Joulukirkon jälkeen perhe ajaa kotiin nauttimaan välipalaksi pasteijat ja glögit ja valmistelemaan illallista.

Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.
Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.

Tunnelma on korkeimmillaan aattona, kun perhe ja lähimmät sukulaiset kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen. Jokainen tuo tullessaan jotain: imellettyä perunalaatikkoa, hämäläistä pitoleipää tai joulukalkkunaa. Kaikkien mielestä parasta joulupöydässä ovat alkupalana nautittavat kalaherkut.

"Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

"Parhaimmillaan joulupöydässämme on ollut 21 syöjää. Saliin emme silloin mahtuneet, mutta järjestelimme navetalle kaikille paikat yhden pitkän pöydän ääreen. Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2016.
 

Fakta

Koti: Toistasataa vuotta vanha hirsitalo Kirkkonummella, 280 m².

Asukkaat: Verhoilijamestari Annina Pudas ja IT-konsultti Sakari Pudas sekä Elias, 22, ja Noa, 12.

Vaikeiden vuosien jälkeen Katja Pulkkinen uskoo tietävänsä, mistä syntyy aito joulun taika. "On joka kerta yhtä ihanaa rakentaa joulukotia."

Lumihiutaleet leijailevat hiljalleen puutalon pihamaalle. Lumiukot odottavat portilla porkkananenät tanassa ja pikkukivihampaillaan hymyillen.

Sisällä eteisessä odottaa konkreettisen lämmin tervetulotoivotus, korillinen villasukkia, joita taloon tulijat saavat vetää jalkoihinsa. Seinällä riippuu vanha luistinpari marjoilla ja havuilla koristettuna. Keinutuolin on vallannut omatekoinen tonttuarmeija. Keittiön pöydälle on rakennettu piparkakkukylä.

"Minusta on joka kerta yhtä ihanaa rakentaa joulukotia", kertoo käsityöläinen ja sisustussuunnittelija Katja Pulkkinen, joka asuu talossa kolmen lapsensa kera.

Suuren pöydän ääreen koko perhe – Eero, Siiri, Veera ja Katja – kokoontuvat piirtämään ja kokoamaan piparitaloja.
Suuren pöydän ääreen koko perhe – Eero, Siiri, Veera ja Katja – kokoontuvat piirtämään ja kokoamaan piparitaloja.

Perheen joulu alkaa koristelaatikon esille nostamisesta jo lokakuussa. Joulukuussa Tiina-tontulla on tapana piilottaa joka aamuksi yllätys joulusukkiin. Lapset odottavat paketteja aina yhtä innoissaan. Kuusi koristellaan jo hyvissä ajoin uusilla ja vanhoilla koristeilla.

Vaikka sisällä näyttää siltä, että talo olisi seissyt sijoillaan vuosikymmeniä, sinne on kannettu ensimmäinen muuttokuorma vasta vuonna 2010.

"Tontissa ihastuttivat juuri asuinalueen idylliset Melukylä-maisemat. Valloittavaa tunnelmaa ei vain voinut ohittaa. Siksi sisustuskin varmaan sai vaikutteita menneestä ajasta", kertoo Katja.

Joulukuussa Tiina-tontulla on tapana piilottaa joka aamuksi yllätys joulusukkiin.

Vantaan Korsossa sijaitsevan omakotitalon hilpeän ajaton tunnelma on syntynyt uutta, vanhaa ja omatekoista yhdistelemällä. Katja on ahkera ompelija ja askartelija.

Vanhat pyyheliinat ja villapaidat on ommeltu sohvatyynyiksi. Sängynpeitteitä koristavat solmioista tehdyt ruusut. Huoneesta toiseen pääsee räsymattojen muodostamia polkuja pitkin.

Jos Katjan pitäisi valita joulukoristeista kaunein, se olisi vanhoista pyyhkeistä itse tehty tonttu. Se on sopivan kulunut ja täynnä tunnelmaa.
Jos Katjan pitäisi valita joulukoristeista kaunein, se olisi vanhoista pyyhkeistä itse tehty tonttu. Se on sopivan kulunut ja täynnä tunnelmaa.

Eteisen villasukkakori on konkreettisen lämmin tervetulotoivotus. Lapset valitsevat korista ne sukat, joissa on heidän lempivärejään. Eteisen komeroiden ovet löytyivät purkutyömaalta.
Eteisen villasukkakori on konkreettisen lämmin tervetulotoivotus. Lapset valitsevat korista ne sukat, joissa on heidän lempivärejään. Eteisen komeroiden ovet löytyivät purkutyömaalta.

Rankat vuodet herättivät muutoksiin

Vaikka talo ei ole vanha, sen tarina on pitkä eikä aivan mutkaton. Katja jäi kesken talonrakennuksen yksin lasten kanssa. Avioero astui voimaan muutama vuosi sitten.

Samoihin aikoihin eron kanssa perheen pojalla Eerolla todettiin etenevä lihassairaus. Kun Eero oli 3-vuotias, päiväkodissa huomattiin, ettei poika pysynyt toisten lasten perässä peleissä ja leikeissä. Hän oli oppinut kävelemään tavalliseen aikaan, mutta viihtyi leikki-ikäisenä enimmäkseen lattialla leikkimässä pikkuautoilla. Katjalle itselleen puhkesi nivelpsoriasis.

Sairastumiset ja ero veivät maton alta ja vähintään voimat rakentamisesta. Talon myynti ei kuitenkaan ollut vaihtoehtojen listalla. Katja kiittää isäänsä avusta rakennustöiden luotsaamisessa.

Vanhoista kravateista syntyy Katjan käsissä ruusukkeita. Jokainen on uniikki.
Vanhoista kravateista syntyy Katjan käsissä ruusukkeita. Jokainen on uniikki.

Katja rakastaa pikkurahalla syntyviä koristeita. Pumpuli, lasten muovieläimet, viinilasit ja tuikkukynttilät riittävät tähän asetelmaan.
Katja rakastaa pikkurahalla syntyviä koristeita. Pumpuli, lasten muovieläimet, viinilasit ja tuikkukynttilät riittävät tähän asetelmaan.

"Muutamat viime vuodet ovat olleet rankkoja. Olen saanut koota itseäni monta kertaa. Toisaalta elämän mylläkät ovat herättäneet tekemään tarpeellisia uudistuksia sekä naisena että äitinä", Katja miettii.

Yksi voimia antanut asia oli uudelleenkouluttautuminen sisustussuunnittelijaksi aikuisiällä.

"Minulle on ollut tärkeää luoda perheelleni paikka, jossa olemme turvassa ja rakkaiden ympäröimänä, vaikka ikäviäkin asioita tapahtuu. Kodit kertovat tarinaa asukkaistaan, eikä kahta samanlaista ole", kokoaa Katja.

Makuuhuoneen seinälle on koottu läheisten kuvia. Sängyn vieressä on kopallinen Katjan huovuttamia joulupalloja. Ruusukkeet ja mekko on ommeltu solmioista.
Makuuhuoneen seinälle on koottu läheisten kuvia. Sängyn vieressä on kopallinen Katjan huovuttamia joulupalloja. Ruusukkeet ja mekko on ommeltu solmioista.

Eeron huoneen seinään Katja valitsi Kiurujen yö -tapetin. Eero on innokas Lego-mies. Tällä kertaa myös Siiri-sisko saa vähän auttaa.
Eeron huoneen seinään Katja valitsi Kiurujen yö -tapetin. Eero on innokas Lego-mies. Tällä kertaa myös Siiri-sisko saa vähän auttaa.

Vaikeina hetkinä perhe ja ystävät ovat olleet Katjan suurin apu. Arjen pyöritystä jaksaa taas lisää, kun ystävä käy yllättäen imuroimassa kodin tai isovanhemmat kutsuvat lapsenlapsensa pienelle lomalle luokseen.

Eeron sairaus aiheuttaa pojalle ajan mittaan liikuntarajoitteita ja näkyy nykyään lihasten voimattomuutena. Hän liikkuu yhä kävellen, mutta portaat ovat hankalia ja pidemmillä matkoilla apuna on pyörätuoli. Vaikka sairaus rajoittaa liikuntakykyä, se ei estä liikkumista. Eero on innokas sähköpyörätuoli-salibandyn harrastaja.

Perheessä on voimaa

Katjan mielestä parasta joulussa on juhlan valmistelu yhdessä. Omena ei ole pudonnut kauas puusta, ja keittiössä puuhaa iltaisin innokas sisarusparvi. Veeran, 11, lempiharrastus on leipominen, joten askartelun lomassa saadaan tuoreita pipareita. Eero, 8, odottaa eniten kuusen koristelua, ja pikkusisko Siirin, 3, mielipuuhaa on piirtää tonttuja ja enkeleitä.

Pitsikoristeet pipareihin taiteli Katjan sisko Satu.
Pitsikoristeet pipareihin taiteli Katjan sisko Satu.

 

"Teemme lahjat useimmiten täällä omassa pajassa. Minä ompelen pehmeitä paketteja, ja lapset askartelevat kortteja ja koristeita. Veeran tekemiä karamelleja ei voi vastustaa. Yhdessä puuhaaminen on juuri sitä joulun taikaa", sanoo Katja.

Joulunpyhinä hulina vielä lisääntyy, sillä iso talo täyttyy isovanhemmista ja Katjan sisarusten perheistä. Katjan äiti tuo kahvipöytään kuuluisaa taatelikakkuaan, ja isä ottaa pakastimesta kesällä sitomansa saunavastan. Koko porukka on helppo innostaa laulamaan joululauluja. Jos sanat unohtuvat, keksitään itse uusia.

Katja auttaa perheen innokkainta leipuria Veeraa. Joskus tytön leipomuksiin sujahtaa jokin oma, salainen ainesosa.
Katja auttaa perheen innokkainta leipuria Veeraa. Joskus tytön leipomuksiin sujahtaa jokin oma, salainen ainesosa.

Maljakkoa vailla? Ei haittaa. Katja keksi tehdä jouluasetelman vanhoihin luistimiin.
Maljakkoa vailla? Ei haittaa. Katja keksi tehdä jouluasetelman vanhoihin luistimiin.

"Meidän joulukotiimme kaikki ovat tervetulleita. Jouluillan hämärässä, rakkaiden lähellä näiden seinien sisälle tuntuu kerääntyvän valtava voima", huokaa Katja.

"Silloin tajuan, että vaikeistakin hetkistä selvitään kyllä eteenpäin yhdessä."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 21/2015.

Fakta

Asukkaat: Käsityöläinen ja sisustaja Katja Pulkkinen, 37, Veera, 11, Eero, 8, ja Siiri Pokki, 3.
Koti: Seitsemän huonetta ja keittiö, 247 neliötä, Vantaan Korsossa 2010 valmistuneessa omakotitalossa.

Dermatomyosiitti

Katjan, 37, joulukoti kaunistuu päivä päivältä: ”Rankkojen vuosien jälkeen joulun taika syttyy yhdessäolosta”

Mikäs lihassairaus on kyseessä, olisi voinut saada vertaistukea ja vinkkejä, sairauden kanssa pärjäämiseen ? Tuore inkivääri ja luonnonsienet, hyvää ravintoa, kalan lisäksi, jos ei allerginen. Lisäaineet ja kasvien torjunta-aineissa kasvatetut ruoat pois. Luomua tilalle, Suomen luonnosta.
Lue kommentti