Reeta myi omaisuutensa ja muutti tyhjän päälle Barcelonaan: Löysin elämäni rakkauden

Tasan kaksi vuotta sitten 29-vuotias Reeta Kivirinne pakkasi matkalaukkunsa ja lensi ystäviensä kanssa Barcelonaan lomalle. Ennen lähtöä hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että muutaman kuukauden päästä hän asuisi kaupungissa.

Toukokuinen vierailu vuonna 2013 laukaisi kuitenkin kipinän elämänmuutokseen. 

Reeta ilmoitti heti palattuaan lomalta silloiseen työpaikkaansa, että hän irtisanoutuu juhannukseen mennessä.

"Minulla oli mukava työpaikka ja koti, ystäviä ja harrastuksia. Jokin teki minut kuitenkin levottomaksi, ja kaipasin muutosta. Päätös muuttaa Barcelonaan syntyi hyvin nopeasti ja yllättävän helposti."

Keittiön Reeta on sisustanut skandinaavisesti. Astiapyyhekin on Marimekkoa.

Barcelona oli Reetalle tuttu kaupunki, sillä hän vietti siellä vaihto-opiskeluvuoden 2009–10.

Kesäkuussa Reeta järjesti kirpputorin, jossa hän myi lähes koko omaisuutensa. Muuttokuormaan jäi vain muutamia astioita, taidetta ja vaatteita.

Heinäkuun alussa hän pakkasi kaksi matkalaukkua sekä seikkailumielensä ja lensi Kataloniaan, jossa odotti uusi elämä.

Ennen lähtöään Reeta tutki asuntoilmoituksia ja sopi tapaamisen muutamasta kiinnostavasta vuokrahuoneesta heti saapumispäivälleen. Kimppakämppä olisi edullinen tapa asua kivalla alueella.

Ensimmäinen huone, jota hän sopi menevänsä katsomaan, sijaitsi Gracian kaupunginosassa. Paikallinen nuorimies oli ilmoittanut huoneesta, jonka hinta ja sijainti sopivat Reetan hakukriteereihin.

Ikean Expedit-hyllyssä on Carlesin vinyylilevykokoelma. Valaisin on peräisin sairaalasta.

Pienet asiat kuten Kivi-tuikkulyhdyt muistuttavat Reetaa kotimaasta. Pöytä­valaisin on peräisin Carlesin isovanhempien varastosta. Se on italialaista Mura­non-lasia 1970-luvulta.

Muutaman viikon he vaihtoivat asuntoon liittyviä viestejä, ja Reetasta alkoi tuntua, että heillä olisi ehkä muutakin yhteistä kuin osoite. Viesteistä jäi erityinen tunne.

"Saavuin katsomaan huonetta helteisenä heinäkuun iltana suoraan lentokentältä. Astuin ovesta sisään, näin kauniit mosaiikkilattiat ja tiesin saapuneeni kotiin", hän sanoo.

"Lyhyen jutustelun jälkeen tulevat kämppikseni Carles ja Alex antoivat avaimet käteeni. Kannoin matkalaukkuni sisään ja peruin muut asuntonäytöt.”

19 muuttoa 13 vuodessa

Reeta on kotoisin Jämsänkoskelta, mutta edelliset 13 vuotta hän on asunut Lahdessa, Turussa ja Helsingissä opiskelemassa taidealaa. Opintoihin liittyvät projektit ovat vieneet nuoren naisen eksoottisiin paikkoihin kuten Ugandaan, Jamaikalle ja Thaimaahan. Reeta ­valmistui vastikään taiteiden maisteriksi Aalto-yliopistosta.

"Olen aina kaivannut vaihtelua ja uusia maisemia enkä viihdy kauaa paikoillani. 13 vuodessa olen muuttanut 19 kertaa", Reeta sanoo.

"Kun muutin Barcelonaan, aioin kirjoittaa aloittamani gradun loppuun ja katsoa puolen vuoden ajan, josko elämä asettuisi uomiinsa."

Helteisestä heinäkuun päivästä ja Reetan muutosta on kulunut pian pari vuotta. Kämppäkaveri Carles Salvador Maristany ei ole enää vain kämppis vaan myös poikaystävä. Viime kesänä nuoren parin perheeseen liittyi jäteastiaan hylätty sekarotuinen koiranpentu, joka sai nimekseen Flan. 

Kun Alex muutti vuosi sitten toiseen asuntoon, Reeta ja Carles tekivät kimppakämpästä yhteisen kodin. 

Vaaterekki syntyi vanhasta verhotangosta ja metalli­ketjusta.

Yöpöytäjakkaralla istuva pupuvalaisin muutti Barcelonaan Suomesta, vaikka samoja myydään paikallisissakin sisustusliikkeissä.

Eteiskäytävän jokainen naulakko on erilainen.

Iso osa kotia on löytynyt kadulta

Reetan matkalaukussaan tuomat tekstiilit ja Iittalan astiat tuovat sisustukseen palan Suomea. Muutaman valaisimen Carles sai työpaikaltaan Hospital Del Mar -sairaalasta, jonka remontissa vanhaa tavaraa laitettiin kierrätykseen.

Joka tiistai Graciassa on kierrätyspäivä, jolloin asukkaat saavat jättää kadunvarsien roska-astioiden lähelle tavaroita, joita eivät enää tarvitse.

"Lähes 70 prosenttia huonekaluistamme on löytynyt kadulta. Sisustuksemme on sekoitus molempien elämää ja historiaa sekä sattumankauppaa."

Barcelonan asuntokanta on kirjava. Rakennusajalle tyypillisesti Reetan ja Carlesin 1890-luvun huoneistossa ei ole lainkaan lämmitystä.

"Jos täkäläisessä vuokra-asunnossa on lämmitys, hinta on taivaissa. Talvisin yksilasiset ikkunat ja ovet päästävät merellisen kosteuden sisään. Asunnossa tuntuu välillä kylmemmältä kuin ulkona. Siksi olemme hankkineet kaasu- ja öljylämmitteisiä irtopattereita, ja äitini kutomat villasukat ovat ahkerassa käytössä."

Katalaaniperhe on suuri ja avulias

Reeta viihtyy uudessa kotimaassaan. Carlesin suuresta barcelonalaisesta suvusta hän sai paikallisen perheen, joka otti suomalaisnaisen avosylin vastaan.

"Omaan pieneen perheeseeni kuuluvat vain vanhempani sekä siskoni perheineen. Soitamme viikoittain videopuheluita, mutta ajoittain hiipivää koti-ikävää lievittää ison katalaaniperheeni tuki."

Joka sunnuntai Carlesin isovanhempien luona lounastaa 10–15 ihmistä. Tärkeinä merkkipäivinä ruokapöydän ääreen kokoontuu koko perhe 25 hengen voimin. Tapojen ja kielen oppiminen on tässä seurassa käynyt nopeasti.

Olohuoneen laattalat­tian kauniit sävyt toistuvat huonekaluissa. Kierrätyspäivänä kadulta löytynyt vanha ovi toimittaa ruokapöydän virkaa pukkijalkojen päällä.

Ikävä ihmisiä, ruisleipää ja maitosuklaata

Reeta työskentelee kuvataidekasvattajana. Vaikka palkka on puolet siitä, mitä hän tienaisi Suomessa, hän ei kaipaa kotimaasta paljon muuta kuin ystäviä ja perhettä, ruisleipää ja maitosuklaata.

Asuminen ja ruoka ovat Barcelonassa hieman edullisempia kuin Helsingissä. Plussaa tuovat myös lämpimämpi ilmasto sekä värikkäämpi ja eloisampi kulttuuri. 

"Kun muutin tänne, luulin saaneeni täydellisen kodin ja kivat kämppikset, mutta en todella osannut odottaa, että kaupan päälle saisin elämäni rakkauden. Ensimmäistä kertaa vuosiin olen onnellinen asuessani samassa osoitteessa näin kauan."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 10/2015.