Keittiön Kiurujen yö -tapetti on edellisten asukkaiden valitsema. Sitä valmistaa Tapetti­talo. Puusohva on huudettu nettihuutokaupasta. Kierrätyskeskuksesta löytynyt Artekin ruokapöytä on maalattu mustaksi, koska sen linoleum­pinta oli kulunut.
Keittiön Kiurujen yö -tapetti on edellisten asukkaiden valitsema. Sitä valmistaa Tapetti­talo. Puusohva on huudettu nettihuutokaupasta. Kierrätyskeskuksesta löytynyt Artekin ruokapöytä on maalattu mustaksi, koska sen linoleum­pinta oli kulunut.

Vanha kivitalo hurmasi Suvi ja Toni Puolakan. Talossa on ollut tilaa toteuttaa monia hauskoja sisustusratkaisuja, ja sinne mahtuvat kaikki Suvin keräilykohteet: tuolit, astiat ja kirpputorilöydöt.

Ensivaikutelma oli karmea. Vanha omakotitalo ei näyttänyt tippaakaan siltä unelmien kodilta, jota Suvi ja Toni Puolakka kiersivät etsimässä. Molempien päässä kävi ajatus, ettei kukaan ostaisi näin rumaa taloa.

Suvi oli jo kauan sitten listannut asiat, joita hän omalta kodiltaan toivoi.

”Haaveilin punaisesta mummonmökistä, jossa olisi paljon tilaa. Unelmieni talo olisi puuverhoiltu ja siinä olisi suuri veranta. Toivoin tasaista tonttia, jossa kasvaisi paljon omenapuita.”

Suvia huvittaa, miten kauas haaveista heidän valintansa osui. Talo seisoo kivikkoisella rinnetontilla korkean kivijalan päällä. Ulkoseinät ovat rapatut. Verantaa rakennetaan nyt, koska sitäkään ei talossa ollut valmiina.

”Kolme omenapuuta pihasta sentään löytyy”, Suvi hymähtää.

Lastentarhanopettaja Suvi Puolakan, 32,  ja tietoliikennesuunnittelija  Toni Puolakan, 33, perheeseen kuuluu tytär Joseliina, 2.
Lastentarhanopettaja Suvi Puolakan, 32, ja tietoliikennesuunnittelija Toni Puolakan, 33, perheeseen kuuluu tytär Joseliina, 2.

Omakotitalo vuodelta 1946 seisoo ylpeänä rinnetontilla. Siinä on 169 asuinneliötä ja 50 neliötä kellaritilaa.
Omakotitalo vuodelta 1946 seisoo ylpeänä rinnetontilla. Siinä on 169 asuinneliötä ja 50 neliötä kellaritilaa.

Ensin iski paniikki

Jokin talossa kuitenkin kutkutti Puolakoita. Turussa asunut pariskunta oli kyllästynyt asumaan kaupungissa, missä seinän takaa kuului naapurien ääniä. Molemmat kaipasivat rauhaa ja tilaa ympärilleen.

”Meille oli selvää, että seuraava kotimme olisi omakotitalossa. Uutta taloa emme missään nimessä halunneet alkaa rakentaa. Toivoimme löytävämme esimerkiksi rintamamiestalon 1940–50-luvulta”, Suvi kertoo.

Suvi ja Toni ehtivät käydä lukuisissa asuntonäytöissä, kunnes yksi mieluisa talo osui kohdalle. Tarjous meni läpi, ja tavarat olivat jo laatikoissa muuttoa varten. Yllättäen kauppa kuitenkin peruuntui.

”Meille tuli pieni paniikki. Olimme sanoneet jo kaupunkiasuntomme vuokrasopimuksen irti ja tarvitsimme katon päämme päälle.”

Ystäville oli jo Suvin 30-vuotisjuhlissa ehditty ilmoittaa pikkujouluista, joita juhlittaisiin Suvin ja Tonin uudessa talossa.

”Synttäreideni jälkeen selvisi myös, että olen raskaana. Se lisäsi kiirettämme löytää uusi koti. Kävimme katsomassa montaa taloa, mutta mikään ei tuntunut sopivalta.”

Ruokapöydän ympäriltä voi valita suosikkituolinsa.  Lapsena Suvi istui usein pianon ääressä, mutta vasta tässä kodissa oli riittävästi tilaa, jotta hän voi ottaa sen mukaan vanhempiensa luota.
Ruokapöydän ympäriltä voi valita suosikkituolinsa. Lapsena Suvi istui usein pianon ääressä, mutta vasta tässä kodissa oli riittävästi tilaa, jotta hän voi ottaa sen mukaan vanhempiensa luota.

Suvin mummin  vanhat nojatuolit saivat reippaan  raidallisen verhoilun. Sohvapöydän virkaa toimittaa suuri puuarkku, jonka Toni osti Suville hääpäivälahjaksi Fiskarsin antiikkimessuilta.
Suvin mummin vanhat nojatuolit saivat reippaan raidallisen verhoilun. Sohvapöydän virkaa toimittaa suuri puuarkku, jonka Toni osti Suville hääpäivälahjaksi Fiskarsin antiikkimessuilta.

Puhelu, joka muutti kaiken

Lokakuussa Suvin äiti soitti ja kertoi huomanneensa netissä ilmoituksen talosta, joka saattaisi kiinnostaa. Talo sijaitsi Raisiossa. Vaikka Suvi ei ollut sijainnista erityisen innostunut, he lähtivät katsomaan taloa.

Alkujärkytyksen jälkeen talo hurmasi Puolakat nopeasti. Ulkokuori oli ankea, mutta heti sisään päästyään Suvi ja Toni huomasivat, että talossa on hyvä tunnelma.

”Kiertelimme alakerrassa ja siirryimme sitten tutkimaan yläkertaa. Kun näin siellä suuren makuuhuoneen, olin myyty. Ajattelimme, että tätä tilaisuutta emme voi jättää käyttämättä”, Suvi kertoo.

Makuuhuoneen tummapohjainen Sireeni-tapetti löytyi Boråstapeterin mallistosta. Vanha ovi sopii sängynpäädyksi.
Makuuhuoneen tummapohjainen Sireeni-tapetti löytyi Boråstapeterin mallistosta. Vanha ovi sopii sängynpäädyksi.

Myös motivaatio kauppojen tekemiseen oli huipussaan. Talon etsimiseen oli kulunut koko kesä. Alkuaan pariskunta oli yrittänyt löytää taloa, jonka voisi itse remontoida mieluisaksi.

”Raskauteni oli kuitenkin alusta lähtien niin vaikea, ettei yhdessä remontoimisesta olisi tullut yhtään mitään.”

Talo sopi Puolakoiden elämäntilanteeseen hyvin myös kunnoltaan. Taloa oli jo jonkin verran kunnostettu, mutta remontoitavaa jäi sopivasti heillekin.

"Ensi kerralla minä olen raskaana"

Suvia ja Tonia onnisti, sillä talon entisillä omistajille oli kiire uuteen kotiinsa. Puolakat pääsivät muuttamaan jo kahden viikon kuluttua ensikäynnistään. Pariskunta oli elänyt pari kuukautta banaanilaatikoiden keskellä.

Suvi ei raskautensa vuoksi saanut kantaa painavia tavaroita, joten Toni ahkeroi muuttokuorman kanssa.

”Sanoin Suville laatikoita kantaessani, että ensi kerralla minä voin olla raskaana ja sinä saat muuttaa meidät.”

Kolme kuukautta myöhemmin synnytyslaitoksella Toni muutti mielensä.

”Totesin Suville, että hoida sinä lapset, minä hoidan muutot.”

Katonlappeen alle jäävä vinokattoinen tila on hyödynnetty hauskasti: Toni teki Joseliinalle leikkimökin vanhan ikkunan ympärille. Suvi askarteli taulun vanhoista kehyksistä, tapetista ja Joseliinan vauva-ajan muistoista.
Katonlappeen alle jäävä vinokattoinen tila on hyödynnetty hauskasti: Toni teki Joseliinalle leikkimökin vanhan ikkunan ympärille. Suvi askarteli taulun vanhoista kehyksistä, tapetista ja Joseliinan vauva-ajan muistoista.

Lapsiperheen arkeen ovat parin vuoden ajan kuuluneet maalaus- ja tapetointityöt. Kotia on kunnostettu pikku hiljaa joka puolelta – vain keittiö on säilynyt tapetteineen entisellään.

Kaksivuotias Joseliina on tottunut siihen, että vanhemmat ovat vuorotellen kunnostustöiden kimpussa. Yksi makuuhuoneista on nyt Joseliinan huone, jonne on rakennettu tytölle oma leikkimökki.

Keittiön ovi on maalattu liitutaulumaalilla, jotta Joseliina voi piirrellä siihen vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Kaikki maakunnan kivet

Pariskunnan sisustusmaku on vuosien varrella muuttunut. Ensin Suvi sisusti maalaisromanttiseen henkeen, sitten tyyli vaihtui 1950-lukulaiseksi. Nyt väripaletti on rauhoittunut lähes mustavalkoiseksi.

Suvi ja Toni ovat sisustaneet sekä uusilla kalusteilla että vanhempien ja isovanhempien aarteilla ja huutokauppaostoksilla. Puolisoiden toiveet sopivat onneksi hyvin yhteen. Ihan kiusatakseen Toni pistää välillä hanttiin.

”Joskus minulle on sanottu, että voisin olla hiljaakin. Mutta joskus kuulemma tulee hyviä ideoita”, Toni hymähtää.

Piha on kokenut suurimman mullistuksen. Sieltä kaadettiin 15 puuta, jotta aurinko pääsee paistamaan tontille. Samalla oravat muuttivat pois mellastamasta talon välikatossa.

Tonin mukaan aina, kun pihassa lyö ­lapion maahan, se osuu kiveen.

”Kaverini sanoi ihmetelleensä, missä kaikki Varsinais-Suomen kivet ovat. Että ne ovatkin näemmä meidän pihassa.”

Työhuoneen puinen lokero­kaappi löytyi Tonin vanhempien autotallista. Domus-tuoli on ostettu nettihuutokaupasta.
Työhuoneen puinen lokero­kaappi löytyi Tonin vanhempien autotallista. Domus-tuoli on ostettu nettihuutokaupasta.

Lopputulos ratkaisee kaiken

Työnjako remonteissa ja sisustamisessa on selvä: Suvi suunnittelee ja Toni toteuttaa.

”Toni yrittää välillä jarrutella, kun keksin jotain uutta. Mutta eihän kaikkien ideoiden toteuttamisella mikään kiire ole.”

Talo on opettanut Suville uudenlaisen asenteen. Vaikka haaveissa olisi jokin mielikuva, palaset voi saada loksahtamaan paikalleen toisinkin.

”Talomme ei heti ollut se unelmieni koti, mutta lopputulos on.”

Kun veranta valmistuu, Tonilla on jo muuta mielessä.

”Olohuoneessa on alkuperäinen lattia, joka antaa vähän periksi, kun siinä kävelee. Se menee seuraavaksi vaihtoon. Laitan uuden lankkulattian tilalle.”

Vanhoja matka­laukkuja on kertynyt monta, sillä ne olivat yksi Suvin keräilykohteista. Niissä säilytetään kirjoja ja vanhoja valokuvia. Ulkona niihin istutetaan kukkia.
Vanhoja matka­laukkuja on kertynyt monta, sillä ne olivat yksi Suvin keräilykohteista. Niissä säilytetään kirjoja ja vanhoja valokuvia. Ulkona niihin istutetaan kukkia.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 9/2014.

Annina ja saksanpaimenkoira Didi nauttivat jouluvalmisteluista. ”Didistä saan aina seuraa, kun haen kranssimateriaaleja puutarhasta tai metsästä.”
Annina ja saksanpaimenkoira Didi nauttivat jouluvalmisteluista. ”Didistä saan aina seuraa, kun haen kranssimateriaaleja puutarhasta tai metsästä.”

Käsityöläisen kodissa joulutunnelma syntyy suvun vanhoista perinteistä ja valkoisista kukista.

Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.
Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.

Siniharmaa talo kohoaa jykevänä vanhojen puiden suojissa. Lumipeitteinen näkymä on kuin postikortista. Kirkkonummen Luoman kylässä sijaitseva talo on seissyt paikallaan yli sata vuotta.

Varhaisin tieto Ingvastin tilasta on jo vuodelta 1697. Alkuperäinen talo tuhoutui tulipalossa elokuussa 1863, ja nykyinen nousi pian sen tilalle.

Sisällä tuoksuvat joulukuusi ja hyasintit. Kaukana ovat päivät, jolloin pannuhuoneesta löytyi lattiasientä ja katosta tihkui vesi läpi.

Sellaisena parikymppinen Annina Pudas osti talon vanhemmiltaan.

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt."

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt. Alkukuukaudet jopa kannoin vedet naapurista", kertoo Pudas.

Työ tekijäänsä neuvoi, ja 1970-luvun kovalevyjen ja kiiltävien maalikerrosten alta paljastuivat hiljalleen peiliovet ja lattialankut. Vanhan talon kunnostamisesta, rakentamisesta ja käsityöstä tuli Anninan ja Sakari-puolison elämäntapa. Annina tekee verhoilijan työtään verstaassaan ja pienessä sisustusliikkeessään kodin naapurissa vanhassa navetassa.

Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.
Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.

Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.
Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.

Joulu saapuu vanhaan taloon

Kodin sisustuksessa yhdistyvät käsityö, laadukkaat materiaalit ja ajan patina. Kalusteet ovat Anninan isovanhempien ja muun suvun perintöä, lahjaksi saatuja, talosta löytyneitä ja vanhojen tavaroiden liikkeistä hankittuja. Vanhat esineet luovat kodikkaan ja hienostuneen tunnelman.

"Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa."

"Vanhoissa kalusteissa on sitä jotain, sillä ne on tehty käsityönä laadukkaista materiaaleista. Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa. Kankaaseen kannattaa siis panostaa ja vanhaa vaalia", Annina neuvoo.

Käsityöläisen kekseliäitä sisustusideoita näkyy kodissa siellä täällä. Pilkahdus leikkisyyttä rentouttaa vanhan talon tunnelmaa.

Yrittäjälle ja käsityöläiselle joulunalus on kiireistä aikaa. Jouluihmisenä Annina osaa kuitenkin nauttia jouluvalmistelujeista. Kynttilät ja glögi siivittävät puuhia ja piristävät pimeää vuodenaikaa.

Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.
Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.

Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.
Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.

"Lahjavalvojaiset pidän aina aivan itsekseni. On ihanaa paketoida ja kuunnella joululauluja kaikessa rauhassa muiden nukkuessa."

Vihreä ja valkoinen ovat Anninan jouluvärit. Punaista hän ei kaipaa.

"Ostan valkoisia hyasintteja jo hyvissä ajoin ennen joulua. Laitan lyhtyjä ulos, askartelen havuista kransseja ja -köynnöksiä. Joskus olen jopa kaivanut pihalta kielojuurakon ja saanut sen kukkimaan jouluksi."

Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.
Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.

Joulukuuset noudetaan Anninan äidin metsästä. Suuri kuusi koristellaan saliin aivan joulun alla. Kuistia, eteistä ja keittiötä somistavat pienet pöytäkuuset. Perheen lempikoristeet ovat matkamuistoja, keveitä lasipalloja ja itse askarreltuja paperikoristeita.

Anninalle oikea joulu syntyy perinteistä ja perheestä. Jouluaattoaamuna Annina, Sakke ja perheen pojat Elias ja Noa suuntaavat mummin luo joulupuurolle. Sitä Annina ei ole jättänyt väliin kertaakaan elämänsä aikana. Joulukirkon jälkeen perhe ajaa kotiin nauttimaan välipalaksi pasteijat ja glögit ja valmistelemaan illallista.

Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.
Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.

Tunnelma on korkeimmillaan aattona, kun perhe ja lähimmät sukulaiset kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen. Jokainen tuo tullessaan jotain: imellettyä perunalaatikkoa, hämäläistä pitoleipää tai joulukalkkunaa. Kaikkien mielestä parasta joulupöydässä ovat alkupalana nautittavat kalaherkut.

"Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

"Parhaimmillaan joulupöydässämme on ollut 21 syöjää. Saliin emme silloin mahtuneet, mutta järjestelimme navetalle kaikille paikat yhden pitkän pöydän ääreen. Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2016.
 

Fakta

Koti: Toistasataa vuotta vanha hirsitalo Kirkkonummella, 280 m².

Asukkaat: Verhoilijamestari Annina Pudas ja IT-konsultti Sakari Pudas sekä Elias, 22, ja Noa, 12.

Vaikeiden vuosien jälkeen Katja Pulkkinen uskoo tietävänsä, mistä syntyy aito joulun taika. "On joka kerta yhtä ihanaa rakentaa joulukotia."

Lumihiutaleet leijailevat hiljalleen puutalon pihamaalle. Lumiukot odottavat portilla porkkananenät tanassa ja pikkukivihampaillaan hymyillen.

Sisällä eteisessä odottaa konkreettisen lämmin tervetulotoivotus, korillinen villasukkia, joita taloon tulijat saavat vetää jalkoihinsa. Seinällä riippuu vanha luistinpari marjoilla ja havuilla koristettuna. Keinutuolin on vallannut omatekoinen tonttuarmeija. Keittiön pöydälle on rakennettu piparkakkukylä.

"Minusta on joka kerta yhtä ihanaa rakentaa joulukotia", kertoo käsityöläinen ja sisustussuunnittelija Katja Pulkkinen, joka asuu talossa kolmen lapsensa kera.

Suuren pöydän ääreen koko perhe – Eero, Siiri, Veera ja Katja – kokoontuvat piirtämään ja kokoamaan piparitaloja.
Suuren pöydän ääreen koko perhe – Eero, Siiri, Veera ja Katja – kokoontuvat piirtämään ja kokoamaan piparitaloja.

Perheen joulu alkaa koristelaatikon esille nostamisesta jo lokakuussa. Joulukuussa Tiina-tontulla on tapana piilottaa joka aamuksi yllätys joulusukkiin. Lapset odottavat paketteja aina yhtä innoissaan. Kuusi koristellaan jo hyvissä ajoin uusilla ja vanhoilla koristeilla.

Vaikka sisällä näyttää siltä, että talo olisi seissyt sijoillaan vuosikymmeniä, sinne on kannettu ensimmäinen muuttokuorma vasta vuonna 2010.

"Tontissa ihastuttivat juuri asuinalueen idylliset Melukylä-maisemat. Valloittavaa tunnelmaa ei vain voinut ohittaa. Siksi sisustuskin varmaan sai vaikutteita menneestä ajasta", kertoo Katja.

Joulukuussa Tiina-tontulla on tapana piilottaa joka aamuksi yllätys joulusukkiin.

Vantaan Korsossa sijaitsevan omakotitalon hilpeän ajaton tunnelma on syntynyt uutta, vanhaa ja omatekoista yhdistelemällä. Katja on ahkera ompelija ja askartelija.

Vanhat pyyheliinat ja villapaidat on ommeltu sohvatyynyiksi. Sängynpeitteitä koristavat solmioista tehdyt ruusut. Huoneesta toiseen pääsee räsymattojen muodostamia polkuja pitkin.

Jos Katjan pitäisi valita joulukoristeista kaunein, se olisi vanhoista pyyhkeistä itse tehty tonttu. Se on sopivan kulunut ja täynnä tunnelmaa.
Jos Katjan pitäisi valita joulukoristeista kaunein, se olisi vanhoista pyyhkeistä itse tehty tonttu. Se on sopivan kulunut ja täynnä tunnelmaa.

Eteisen villasukkakori on konkreettisen lämmin tervetulotoivotus. Lapset valitsevat korista ne sukat, joissa on heidän lempivärejään. Eteisen komeroiden ovet löytyivät purkutyömaalta.
Eteisen villasukkakori on konkreettisen lämmin tervetulotoivotus. Lapset valitsevat korista ne sukat, joissa on heidän lempivärejään. Eteisen komeroiden ovet löytyivät purkutyömaalta.

Rankat vuodet herättivät muutoksiin

Vaikka talo ei ole vanha, sen tarina on pitkä eikä aivan mutkaton. Katja jäi kesken talonrakennuksen yksin lasten kanssa. Avioero astui voimaan muutama vuosi sitten.

Samoihin aikoihin eron kanssa perheen pojalla Eerolla todettiin etenevä lihassairaus. Kun Eero oli 3-vuotias, päiväkodissa huomattiin, ettei poika pysynyt toisten lasten perässä peleissä ja leikeissä. Hän oli oppinut kävelemään tavalliseen aikaan, mutta viihtyi leikki-ikäisenä enimmäkseen lattialla leikkimässä pikkuautoilla. Katjalle itselleen puhkesi nivelpsoriasis.

Sairastumiset ja ero veivät maton alta ja vähintään voimat rakentamisesta. Talon myynti ei kuitenkaan ollut vaihtoehtojen listalla. Katja kiittää isäänsä avusta rakennustöiden luotsaamisessa.

Vanhoista kravateista syntyy Katjan käsissä ruusukkeita. Jokainen on uniikki.
Vanhoista kravateista syntyy Katjan käsissä ruusukkeita. Jokainen on uniikki.

Katja rakastaa pikkurahalla syntyviä koristeita. Pumpuli, lasten muovieläimet, viinilasit ja tuikkukynttilät riittävät tähän asetelmaan.
Katja rakastaa pikkurahalla syntyviä koristeita. Pumpuli, lasten muovieläimet, viinilasit ja tuikkukynttilät riittävät tähän asetelmaan.

"Muutamat viime vuodet ovat olleet rankkoja. Olen saanut koota itseäni monta kertaa. Toisaalta elämän mylläkät ovat herättäneet tekemään tarpeellisia uudistuksia sekä naisena että äitinä", Katja miettii.

Yksi voimia antanut asia oli uudelleenkouluttautuminen sisustussuunnittelijaksi aikuisiällä.

"Minulle on ollut tärkeää luoda perheelleni paikka, jossa olemme turvassa ja rakkaiden ympäröimänä, vaikka ikäviäkin asioita tapahtuu. Kodit kertovat tarinaa asukkaistaan, eikä kahta samanlaista ole", kokoaa Katja.

Makuuhuoneen seinälle on koottu läheisten kuvia. Sängyn vieressä on kopallinen Katjan huovuttamia joulupalloja. Ruusukkeet ja mekko on ommeltu solmioista.
Makuuhuoneen seinälle on koottu läheisten kuvia. Sängyn vieressä on kopallinen Katjan huovuttamia joulupalloja. Ruusukkeet ja mekko on ommeltu solmioista.

Eeron huoneen seinään Katja valitsi Kiurujen yö -tapetin. Eero on innokas Lego-mies. Tällä kertaa myös Siiri-sisko saa vähän auttaa.
Eeron huoneen seinään Katja valitsi Kiurujen yö -tapetin. Eero on innokas Lego-mies. Tällä kertaa myös Siiri-sisko saa vähän auttaa.

Vaikeina hetkinä perhe ja ystävät ovat olleet Katjan suurin apu. Arjen pyöritystä jaksaa taas lisää, kun ystävä käy yllättäen imuroimassa kodin tai isovanhemmat kutsuvat lapsenlapsensa pienelle lomalle luokseen.

Eeron sairaus aiheuttaa pojalle ajan mittaan liikuntarajoitteita ja näkyy nykyään lihasten voimattomuutena. Hän liikkuu yhä kävellen, mutta portaat ovat hankalia ja pidemmillä matkoilla apuna on pyörätuoli. Vaikka sairaus rajoittaa liikuntakykyä, se ei estä liikkumista. Eero on innokas sähköpyörätuoli-salibandyn harrastaja.

Perheessä on voimaa

Katjan mielestä parasta joulussa on juhlan valmistelu yhdessä. Omena ei ole pudonnut kauas puusta, ja keittiössä puuhaa iltaisin innokas sisarusparvi. Veeran, 11, lempiharrastus on leipominen, joten askartelun lomassa saadaan tuoreita pipareita. Eero, 8, odottaa eniten kuusen koristelua, ja pikkusisko Siirin, 3, mielipuuhaa on piirtää tonttuja ja enkeleitä.

Pitsikoristeet pipareihin taiteli Katjan sisko Satu.
Pitsikoristeet pipareihin taiteli Katjan sisko Satu.

 

"Teemme lahjat useimmiten täällä omassa pajassa. Minä ompelen pehmeitä paketteja, ja lapset askartelevat kortteja ja koristeita. Veeran tekemiä karamelleja ei voi vastustaa. Yhdessä puuhaaminen on juuri sitä joulun taikaa", sanoo Katja.

Joulunpyhinä hulina vielä lisääntyy, sillä iso talo täyttyy isovanhemmista ja Katjan sisarusten perheistä. Katjan äiti tuo kahvipöytään kuuluisaa taatelikakkuaan, ja isä ottaa pakastimesta kesällä sitomansa saunavastan. Koko porukka on helppo innostaa laulamaan joululauluja. Jos sanat unohtuvat, keksitään itse uusia.

Katja auttaa perheen innokkainta leipuria Veeraa. Joskus tytön leipomuksiin sujahtaa jokin oma, salainen ainesosa.
Katja auttaa perheen innokkainta leipuria Veeraa. Joskus tytön leipomuksiin sujahtaa jokin oma, salainen ainesosa.

Maljakkoa vailla? Ei haittaa. Katja keksi tehdä jouluasetelman vanhoihin luistimiin.
Maljakkoa vailla? Ei haittaa. Katja keksi tehdä jouluasetelman vanhoihin luistimiin.

"Meidän joulukotiimme kaikki ovat tervetulleita. Jouluillan hämärässä, rakkaiden lähellä näiden seinien sisälle tuntuu kerääntyvän valtava voima", huokaa Katja.

"Silloin tajuan, että vaikeistakin hetkistä selvitään kyllä eteenpäin yhdessä."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 21/2015.

Fakta

Asukkaat: Käsityöläinen ja sisustaja Katja Pulkkinen, 37, Veera, 11, Eero, 8, ja Siiri Pokki, 3.
Koti: Seitsemän huonetta ja keittiö, 247 neliötä, Vantaan Korsossa 2010 valmistuneessa omakotitalossa.

Dermatomyosiitti

Katjan, 37, joulukoti kaunistuu päivä päivältä: ”Rankkojen vuosien jälkeen joulun taika syttyy yhdessäolosta”

Mikäs lihassairaus on kyseessä, olisi voinut saada vertaistukea ja vinkkejä, sairauden kanssa pärjäämiseen ? Tuore inkivääri ja luonnonsienet, hyvää ravintoa, kalan lisäksi, jos ei allerginen. Lisäaineet ja kasvien torjunta-aineissa kasvatetut ruoat pois. Luomua tilalle, Suomen luonnosta.
Lue kommentti