Palstalla toimitus parantaa maailmaa yksi epäkohta kerrallaan.

Olen ostamassa mielestäni hienon vaatteen. Ennen hankintaa olen pohtinut ostostani pitkään. Olen vieraillut kaupassa useaan kertaan, kysynyt mielipidettä kavereiltani, jättänyt vaatteen varaukseen ja lopulta tehnyt ostopäätöksen. 

Vaate on pahimmassa tapauksessa keskivertoa arvokkaampi. Hintalappu on ostohetkellä saattanut hikoiluttaa, mutta teen ostopäätöksen, koska todella pidän vaatteesta ja kaiken lisäksi näytän mielestäni se päällä hyvältä.

Sitten tarkkaan harkittu, tuleva luottovaatekappale kannetaan kotiin ja ripustetaan vaatekaappiin. Sen pituinen se.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"En raaski käyttää tätä, mitä jos vaate menee rikki tai kuluu", huomaan ajattelevani. Parempi vaatekappale, erityisen tyylikäs tai arvokas löytö näyttää kyllä tyylikkäältä vaatekaapissani. Minun päälläni ei niinkään, koska en koskaan käytä sitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Säästelen vaatetta parempiin tilaisuuksiin, vaikka niitä ei koskaan tulisikaan."

Lopputuloksena ihanasta löydöstä on tullut niin sanottu pyhävaate. Olen ajanut itseni tilanteeseen, jossa minun on tavattava presidentti tai osallistuttava sukujuhliin, jotta koen olevani oikeutettu pukeutumaan ostamaani vaatekappaleeseen. Vaatteen rahallinen tai tunteellinen arvo on niin korkea, että haluan säästellä sitä parempiin tilaisuuksiin, vaikka niitä ei koskaan tulisikaan.

Tämä raaskimisen, säilyttämisen ja kaapissa vaalimisen ongelma ei koske ainoastaan vaatteita. Kotoani löytyvät myös pyhäastiat, pyhäkorut ja ylähyllyn huulipuna sekä setti astetta arvokkaampia, kaapissa vaalittuja tuoksukynttilöitä. Tai oikeastaan setti pahanhajuisia kynttilöitä, koska en ole mieltynyt samaan tuoksuun kuin seitsemän vuotta sitten ne ostaessani.

"Kaapissa säilöminen on myös rahantuhlausta."

Pyhäastioiden ja pyhävaatteiden väistämätön ongelma onkin se, että kaapissa ne menevät hukkaan. Kaapissa säilöminen on paitsi hölmöä myös eräänlaista rahantuhlausta.

Siksi julistankin kapinan pyhävaatteita ja pyhätavaroita vastaan. Minun mielestäni pyhävaatteet tulisi ottaa arkikäyttöön. Tuoksukoon kotona kalliit kynttilät! Tulkoon siis arki, jona on ihan okei syödä muroja kaikkein kalleimmasta kulhosta. Ja työpäivä, jolloin pukeudun pyhäkauluspaitaan ja tapaan presidentin sijaan työkaverini.

Sisältö jatkuu mainoksen alla