Johanna Aatsalo kirjoitti 26 vuotta sitten uutisen suomalaishiihtäjän dopingin käytöstä ja muuttui hetkessä ihmiseksi, jolle muut kääntävät selkänsä. ”Katkeruus pilaa oman elämän, ei toisen elämää. Siihen ei kannata suostua.””
Älä vastaa 1.
Älä vastaa 2.
Älä vastaa 17.
Puheluita alkoi tulla heti, kun uutinen oli julkaistu.
Soittajat sanoivat, että Johanna on valehteleva ämmä, sinisilmäinen bimbo tai saatanan idiootti. Jotkut huusivat, että hänen pitäisi tappaa itsensä.
Yhtäkkiä Johanna Aatsalo-Sallisen nimi oli tuttu suurelle osalle suomalaisista.
Hän oli ollut tavallinen Suomen Tietotoimiston eli STT:n urheilutoimittaja. Nyt hän oli kirjoittanut uutisen, jossa kertoi, että suomalaiselle maajoukkuetason hiihtäjälle oli toimitettu dopingaineeksi luokiteltavaa kasvuhormonia.
Johanna tallensi jokaisen uhkaus- ja haukkumispuhelun järjestysnumerolla puhelimeensa, että ei vastaisi samalle soittajalle uudelleen.
”Tiesin, että en ole keksinyt uutista. Uskoin, että kohta totuus selviää ja elämäni palaa takaisin entiselleen”, Johanna sanoo.
Niin ei käynyt. Seuraavien vuosien aikana Johanna menetti suuren osan kavereitaan ja työkavereitaan.
”Olin tökännyt suomalaisille arkaan paikkaan. Hiihto tuntui olevan pyhä asia, josta ei saanut kertoa mitään negatiivista. Minua ei haluttu uskoa.”
Kun uutinen oli luettu, Johannan elämä muuttui. Totuus selvisi vasta vuosien päästä.
Uutisen lukemiseen STT:n radiouutisissa kului vähän yli kaksi ja puoli minuuttia. Johanna oli tutkinut ja kirjoittanut uutista yli puoli vuotta.
Kesällä 1997 hän oli saanut lähteiltään urheilupiireissä vinkin siitä, että hiihtäjä Jari Räsäselle oli toimitettu kasvuhormoneita ja että Suomen Hiihtoliitto tietää asiasta.
Uutinen julkaistiin 21. tammikuuta 1998. Johanna istui työpisteellään ja kuunteli joka sanan. Hän osasi ne ulkoa.
Kun uutinen oli luettu, Johannan elämä muuttui. Totuus selvisi vasta vuosien päästä.
”Ihmiset luulevat, että olen kohtelustani vihainen. En ole. Sehän tarkoittaisi, että olisin myös katkera”, Johanna sanoo.
”Katkeruus pilaa oman elämän, ei toisen elämää. Siihen ei kannata suostua.”
Lue Kodin Kuvalehdestä 17/2022, miten Johanna selvisi vaikeista vuosista, jolloin juuri kukaan ei uskonut hänen uutistaan. Entä mitä tapahtui, kun totuus vihdoin paljastui? Mitä Johanna ajattelee tapahtumista nyt, 26 vuotta myöhemmin? Tilaajana voit lukea sen myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile digilehdet.fi-palvelua.
