
Kai Forssén valokuvaa kaukaisia galakseja kotipihansa observatoriosta käsin.
Miten innostuit tähdistä?
Kahdeksanvuotiaana löysin kirjastosta Nuoren kokeilijan ja keksijän kirjan. Sen ohjeilla kyhäsin kaukoputken pahvirullista, silmälasilinssistä ja suurennuslasista. Suuntasin sen tähtiin ja totesin: sehän toimii!
Miten välineesi ovat kehittyneet?
Minulla on kiikareita ja useita kaukoputkia. Olen rakentanut kotipihalle observatorion, jossa on iso kaukoputki tähtien kuvaamista varten.
Kuinka tähtiä kuvataan?
Hyvälaatuisella digikameralla pääsee alkuun. Himmeimpiä kohteita ei näe kaukoputkellakaan. Silloin suuntaan kaukoputkeen asennetun kameran tähtikartan avulla kohti tiettyä galaksijoukkoa. Himmeyden vuoksi kuviin tarvitaan noin viiden tunnin valotus. Kuvan syntymistä odotellessa voin vaikka ottaa nokoset.
Mikä tähtitaivaassa pitää sinut koukussa?
Mittakaavan pohtiminen vangitsee. Ainoa avaruudessa toimiva mittayksikkö on valovuosi. Valo, jonka nyt näemme linnunradan keskustassa, on lähtenyt liikkeelle silloin, kun viimeinen neandertalinihminen touhusi maan päällä. Tähtiä katsoessa katselemme menneisyyteen.
Mitkä ovat harrastuksen tähtihetkiä?
Mahtavin kokemukseni oli, kun sain rakennettua kuvan kaukaisesta Linnunradan tyyppisestä galaksista, joka on juuri syömässä viereistä galaksia. Misam-tähtijoukko on tosi nätin näköinen. Ja Seulaset on kaunis. Siellä näkyy hienoja sumuja jo isolla kiikarilla.
Mistä haaveilet seuraavaksi?
Haluaisin kuvata Espanjan tähtitaivasta, sillä Suomessa kirkkaita öitä on ilmastonmuutoksen myötä yhä vähemmän. Siksi ostimme muutamien muiden tähtihörhöjen kanssa ison kaukoputken, jonka aiomme sijoittaa lähelle Sierra Nevadan vuoristoa.
Alan välinekauppias puuhaa meille sinne observatoriota ja on pyytänyt espanjalaisen talonmiehen avaamaan sen luukkuja. Saamme putkeen yhteyden tietokoneella, joten voimme kuvata Espanjan taivasta kotisohvalta käsin.
Jos tämä ei onnistu, ostamme Espanjasta tontin ja iskemme putkemme sinne. Kolmen vuoden päästä pääsen eläkkeelle. Ehkä minusta tulee talonmies Sierra Nevadaan!
Kai Forssén on 60-vuotias konesuunnittelija, joka asuu Järvenpäässä. Hän on rakentanut kotipihalleen observatorion. Siellä hän valokuvaa tähtiä ja kertoo tähtitaivaasta lapsenlapsilleen.
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 6/2017.
Vinkit aloittelijalle
- Kiikari on välineistä paras. Se moninkertaistaa näkyvien tähtien määrän. Hanki kiikari, jonka suurennus on 7 x 50. Isompi suurennus vaatii jalustan.
- Hanki tähtikartta ja opettele tähtikuvioita. Liity paikalliseen tähtitieteelliseen yhdistykseen. Tietoa saat Ursan sivuilta.
- Etsi pimeä paikka. Suomen rannikolla on pimeitä näkymiä etelään ja länteen. Myös korkealta mäeltä voi näkyä hyvin taivaalle.