Möhköläinen Riitta on KK:n itäisin Facebook-kaveri Suomessa

Hei Riitta! Kerro, kuka olet.

Mie olen Riitu tiältä Möhköstä ihan itärajalta. Myö jo kaksisttaan ukon kansa tässä musejossa asuttaan. Kaikki viis lasta on lähtennä jo omilleen, ja on meillä jo kolome lastenlastakkii.

Käyn tuolla Pogostalla eli kirkonkylällä hoiva-avustajana ja tykkee työstäni mahottomasti.

Asut siis museossa! Mitä se tarkoittaa?

No, tiällä kun oli järvimalmista rauttoo jalostanu ruukki 1800-luvun puolestavälistä 1900-luvun alakkuun, niin rakensivat tehtaalle tämmösen Pytingin förvalttarin ja kasöörin asumista varten. Ja siinä samalla pari huonetta tehttaan toimistotiloiks.

Niin ja sitte tässä toimi vielä Gutsetin piiriesimieskonttori 70-luvulle asti, ja olipa tämä sota-aikkaan venäläisen divisioonan esikuntanakkii.

Melekonen paikkahan tämä assuu. On oma Lemmenpoloku, ja koski pauhovvaa vieressä.

Möhkö on kylä Ilomantsissa.

Kuinka pitkä matka teiltä on itärajalle? Miten se vaikuttaa elämäänne?

Rajalle on linnuntietä semmonen puoltoista kilometrrii. Rauhallistahan se tiällä rajaseuvvulla on, karhut ja suvet kulukkoo rajasta yli muina töinnään.

Meille se raja tuopi ruuvvan pöyttään, kun siitä sen vartijoimisesta ukko palakkasa suapi, jotta on se melekonen hyöty meille.

Sinne vyöhykkeellehän ei piäse kun luvan eestä, pittää olla muaomistusta tai vesoikkeus tai tietty kohta tehä töitä.

Ennen luvan sai, kun oli rajakylän asukas, ja se oli kyllä monelle iso etu luonnonmarjojen takkii. Ja siinähän ne samalla näki ouvvot kulukijat, ja niistä sitte rajaan ilimottivat.

Tämä se kyllä syrjäläissii korpevvaa, kun on nämä huvitukset vähissä tiällä muutennii.

Kuulin, että harrastuksiisi kuuluu teatteri. Kerro lisää!

Mie harrastan puvustamista ja oonnii jo ties miten monetta kessee tuolla Kontiolahen kanavateatterilla puvustanna. Tänä kesänä on Tukkijoella -näytelmän uusintaensi-ilta.

Teatterinpelluutta koko pere on harrastettu aikonnaan, kun lapset oli piennii, niin semmonen kymmenen vuotta kaikki kesät. Osa jatkkaa tänähi kesänä sammoo rattoo. Vanahempi pojista opiskelloo näyttelijäksi Tamperreella.

Ukon ja vävyn kansa myö esitettään tillauksesta semmosta Matelista Topiin -pikkunäytelmmee, joka kerttoo Mateli Kuivalattaresta ja sen jäläkeläisistä Pietari Kurvisesta ja Topi Kärjestä. Laulluuhan siinä on paljo, van sehhii on semmonen meijjän perhheen oma juttu se mussiikki, ja penskojn puolisot on sammoo sorttii...

Mistä olet iloinnut erityisesti tänä vuonna?

Tämä vuos on ollu kyllä mukava, kun alotin tuon uuvven työn. Siellä suapi tehä monellaista, laulloo, leippoo, siivota, huastella.

Sehhii on mukava, kun nyt on kaikki lapset omillaan ja niillä männöö hyvästi ja ovat hyvätapassii ja pärjevväät elämässä. Sen viijennen lyyrannii sain muutama viikko sitte.

Ollaan lepposasti ukon kansa kahen, ja jotenni on vain kaikki niin kohillaan. Semmosta onnellista elämmee elettään tiällä syrjän rauhassa.

Millainen on suhteesi Kodin Kuvalehteen?

Miulle tuli Koin kuvalehti pitkkään, sillonkun lapset ol piennii. Se vasta oli mukava linnottauttuu lukemmaan sinne ainnuusseen paikkaan, minne pikkulasten äiti piässöö joskus yksin, eli vessaan. Mie niin ootin, jotta se lehti tulloo.

Nyt myöhemmin mie katon kannesta, onko mitä mielenkiintosta, ja ostan sitte sitämukkoo niitä kottiin ja luven rauhassa - nyt jo ihan sohvalla.