Neumannin pikkusisko Marita: ”Tuntui hienolta, että pystyin olemaan Pertin tukena vaikeuksissa”

”Pienenä tyttönä seurasin ihaillen, kun silloin teini-ikäinen isoveljeni lauloi ja esiintyi peilin edessä. Pertti oli pukenut päälleen äidin kimaltelevan sinivihreän liivin. Hiukset hän oli kammannut sokerivedellä sivuille samaan tapaan kuin fanittamansa Sweet-yhtyeen solisti Brian Connolly. Pertti lauloi kyllä hyvin ja nuotilleen, mutta ääntä suuremman vaikutukseen minuun teki hänen itsevarmuutensa.

Olemme olleet Pertin kanssa pienestä asti erittäin läheisiä, vaikka meillä on yhdeksän vuotta ikäeroa. Olemme luonteeltamme samanlaisia: herkkiä ja elämme välillä haavemaailmoissa. Meillä on ollut lapsesta saakka sielunyhteys.

”Dingon suosion myötä Pertille tuli jumalelkeitä. Välillä kyllästyin ja sanoin, että haepa voileipäsi ihan itse.”

Olin katsomassa Dingoa yhdellä heidän ensimmäisistä isommista keikoistaan. Olin 15-vuotias ja päässyt erityisluvalla Tavastialle. Kävin moikkaamassa poikia takahuoneessa. He olivat kuin riikinkukkoja, vahvat meikit ja tupeeratut hiukset, vaatteet viimeisen päälle. Kun seurasin keikkaa yläparvelta, mietin, että tästä tulee jotain isoa.

Homma meni nopeasti hulluksi. Vaikka Pertti ei asunut meillä, ovikello soi jatkuvasti. Fanien puhelinsoittoja tuli yötä myöten niin paljon, että numero oli pakko vaihtaa salaiseksi.

Muistan, että välillä Pertin luokse oli vaikea päästä, sillä rappukäytävä oli täynnä faneja. Osa tunnisti minut Pertin siskoksi. He anelivat, että pyytäisin Pertin ulos. Röyhkeimmät yrittivät tunkea ovesta sisään. Jouduin kamppailemaan pitääkseni heidät ulkona.

Kokopäivätyönä Dingo

Dingon hulluina vuosina pyöritys oli kovaa. Huomasin kyllä, että vapaa-ajan ja levon puute kävivät raskaaksi. En silti osannut olla huolissani. Näin, kuinka paljon Pertti nautti siitä kaikesta.

Suosion myötä Pertille tuli jumalelkeitä. Joskus hän odotti minulta ja äidiltä passaamista. Välillä kyllästyin ja sanoin, että haepa voileipäsi ja kahvisi ihan itse.

”Huoneeni oli täynnä mustia jätesäkkejä pullollaan kirjeitä. Joka viikko tuli vähintään kolme säkkiä lisää.”

Aloin pyörittää Dingon fan clubia Pertin pyynnöstä vuonna 1985. Lopetin koulun 10-luokan jälkeen, ja sen jälkeen fan club oli kokopäivätyöni, josta sain kuukausipalkkaa. Huoneeni oli täynnä mustia jätesäkkejä pullollaan kirjeitä. Joka viikko tuli vähintään kolme säkkiä lisää. Mahduin juuri ja juuri sänkyyni nukkumaan.

Menin 17-vuotiaana erikoisluvalla naimisiin nykyisen mieheni kanssa ja tulin raskaaksi. Palasin fan clubiin vielä hetkeksi äitiyslomani jälkeen, mutta sitten Pertti ilmoitti, että Dingo lopettaa. Dingon lopettaminen oli minulle suuri pettymys. Tiesin kuitenkin, että Pertti löytää uuden jutun.

Aina tukena

Pertti on sellainen, että panee vaikeat asiat mielellään syrjään. Toisaalta osaan ottaa ikävämmätkin jututkin puheeksi hänen kanssaan. Se toimii, kun ei hyökkää suoraan syvään päätyyn.

Pertti otti raskaasti molemmat avioeronsa. Niiden jälkeen hänellä meni hetken aikaa huonosti. 

Ensimmäisen eronsa jälkeen hän muutti pariksi kuukaudeksi meille Poriin. Hän ei halunnut olla yksin. Tuntui hienolta, että pystyin olemaan tukena vaikeassa elämäntilanteessa. 

Nykyisin näemme liian harvoin. Kesällä Pertti käy luonani silloin, kun keikkailee lähistöllä. Silloin mieheni grillaa, ja höpöttelemme pihalla. Talvella soittelemme monta kertaa viikossa.

Parasta on se, että Pertin kanssa on edelleen helppo olla ja häntä on helppo rakastaa.”

Miksi teini-ikäinen Pertti lähti merille? Millainen Pertti omasta mielestään oli kotona silloin, kun Dingon suosio oli kuumimmillaan? Entä miten Pertti toimii, kun hänen läheisillään on vaikeaa? Lue lisää Kodin Kuvalehden 20/2023 Perhekuvioita-jutusta! Tilaajana voit lukea haastattelut myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.