Kaipaatko piinaavaa jännitystä vai kepeää murhamysteeriä? Kodin Kuvalehden toimitus valitsi syksyn parhaat uutuusdekkarit jokaiseen makuun.

Päätön mysteeri – Camilla Grebe: Kun jää pettää alta

Nuori tukholmalaisnainen löytyy ilman päätä, ja nyt pitäisi jäljittää syyllinen. Maalia lähestytään kolmen kertojan kautta: nuoren ja rakastuneen vaatekaupan myyjän, elämäänsä kyllästyneen poliisin sekä muistisairaan profilointikonsultin. Selvä murhamysteerihän tämä on, muttei liian verinen eikä liian simppeli. Kun luulee oivaltaneensa jotakin, totuus lipeää taas kauemmas. Kärryiltä ei kuitenkaan tipahda.

Helsingissä – Samuel Davidkin: Sodomasta pohjoiseen

Tarina on kuin Kadonneen aarteen metsästäjistä: on kuolleen rabbin perintö, diplomaatin murha keskellä Helsinkiä, Lähi-itää ja kansainvälistä asekauppaa. Lumoavinta on, että lukija saa tilaisuuden katsella Helsinkiä ja maailmaa juutalaisin silmin.

Liiankin kamalaa – Jo Nesbö: Jano

Tuntuu, että Nesbö joutuu ponnistelemaan koko ajan enemmän, jotta hän keksisi edellistä kirjaansa kauheamman tavan murhata ihmisiä. Naisten verta Tinder-treffeillä juova sarjamurhaaja alkaa olla siinä rajoilla, etten ehkä halua lukea enää seuraavaa Harry Hole -kirjaa. Tähänkin on viisainta tarttua näin kesällä, mahdollisimman valoisaan aikaan.

Maestro määrää (tappo)tahdin – Geir Tangen: Maestro

Norjalaiskirjailijan nimi on syytä painaa mieleen, sen verran kiehtovan esikoisteoksen hän on luonut. Juonessa on mukana tympeä toimittaja, jolle murhaaja ilmoittaa tulevista veritöistään sähköpostilla, ja sosiaalisilta taidoiltaan rajoittunut poliisi, joka tuo mieleen tv:n Silta-sarjan. Vaikuttavin hahmo on murhaaja itse. Hän toteuttaa kuvottavaa murhasarjaa kuin maestro, joka ohjaa sinfonia-orkesteria

Jos et jaksa velloa – Jörn Lier Horst: Luolamies

Poliisi-isä jahtaa sarjamurhaajaa norjalaisessa rannikkokaupungissa. Toimittajatytär tekee juttua erakoituneesta miehestä, joka on kuollut kotonaan ja muumioitunut sinne. Kirjoittaja on entinen rikostutkija, ja sen huomaa: päähenkilöt eivät ryve henkilökohtaisissa ongelmissaan vaan keskittyvät työhön.

Särmää – Cilla & Rolf Börjlind: Uinu, paju pienoinen

Dekkari etenee kuin elokuva, eikä ihme: ruotsalainen kirjailijapari on kunnostautunut muun muassa Beck-leffojen käsikirjoittajina. Hahmot ovat särmikkäitä, käänteitä riittää ja kirjan teema on lohduttoman ajankohtainen. Miten turvattomia ovatkaan pakolaiskriisin jalkoihin jääneet lapset nuivassa Euroopassa.

Sarjamurhia – Lars Kepler: Kaniininmetsästäjä

Kirjan puoleenväliin asti ajattelen: apua, yäk, en halua lukea. Juoneen on ahdettu kaikki mahdollinen ihmislajin kierous ja raakuus, ja lähes kaikkea liikkuvaa listivä sarjamurhaaja on vastenmielisyydessään vailla vertaa. Jotain dekkarissa on silti kohdallaan, sillä luen sen päivässä. Mielelläni. Vaikka en edes haluaisi. Huom. Ei sovi kanin omistajille!

Kaveriksi laiturille – Jussi Adler-Olsen: Vartija

Tässäpä kevyitä kesämurhia laiturilla luettavaksi: Äksy Carl, kohtelias Assad ja lievästi sanottuna eloisa Rose ovat yhtä kuin Osasto Q, joka selvittää selvittämättömiksi jääneitä rikoksia. Tällä kertaa epäsuhtainen porukka tutkii, kuoliko opiskelijatyttö 17 vuotta sitten auto-onnettomuudessa vai oliko se sittenkin murha. Ohessa ihmetellään karismaattista uskonnon perustajaa ja hänen heilaansa, jonka nimi on kotoisasti Pirjo.

Lempeästi marttatyyliin – Eppu Nuotio: Myrkkykeiso

Eppu Nuotion uusi dekkarisarja esittelee Ellen Lähteen, 58-vuotiaan perennaharrastajan ja intohimoisen marttaihmisen, joka ratkoo vapaa-ajallaan murhamysteerejä. Kirja on kevyt ja lämmin kuin huopa suomalaisella kesäterassilla, ja siinä on ilahduttavan vähän verta ja ahdistusta.

Koulusurmaaja – Malin Persson Giolito: Suurin kaikista

Kaikki alkaa luokkahuoneesta, joka on täynnä ammuttuja nuoria. Hengissä on selvinnyt vain yksi, mallioppilas Maja. Koukuttava oikeussalitrilleri pakottaa miettimään: voiko kenestä tahansa tulla koulusurmaaja? Raskas tarina kerrotaan teinitytön kepeällä äänellä. Ruotsissa kirja palkittiin viime vuoden parhaana rikosromaanina.

Maria ei petä  – Anna Jansson: Pelon vangit

Kun ruotsalainen rikospoliisi Maria Wern alkaa ratkoa poliitikon vaimon murhaa, lukija voi rentoutua. Luvassa on tasaista jännitystä ja ripaus rikospoliisin omaa perhedraamaa. Perinteistä, mutta toimii.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 16/2017

Jos olet odottanut australialaisen Kotiin takaisin -sarjan paluuta televisioon, tänään on onnenpäiväsi. Jos taas et ole vielä sarjaa huomannut, nyt pääset alusta asti mukaan.

Elizabeth Bligh, Sarah Adams, Jack Duncan… Pelkät nimetkin lämmittävät Kotiin takaisin -sarjan rakastajia! 1950-luvulle sijoittuva draamasarja on saanut valtavan suosion maailmalla ja myös meillä.

Uusia jatkoja odotellessa voi nyt palata lämmittämään muistoja vanhojen äärellä. Sarjan kaikki neljä ensimmäistä tuotantokautta, jotka on jo nähty kertaaseen Suomessa, ovat tänä aamuna ilmestyneet Yle Areenaan.

Lisäksi Yle TV1:ssä alkaa tänään kello 12.30 uusintana kolmas tuotantokausi maanantaista perjantaihin, jonka jälkeen sen perään nähdään myös neljäs tuotantokausi arkisin kello 12.30.

Ja nyt ihana tieto sarjan ystäville: aivan uusia jaksoja eli viides tuotantokausi alkaa TV1:llä suoraan neljännen kauden uusinnan jälkeen! Tärkeä päivämäärä on 5. tammikuuta 2018.

Jos et vielä ole ehtinyt kyytiin, KK suosittelee hyppäämään upeiden miljöiden, jännittävien käänteiden ja hyvien roolihahmojen seuraan. Erinomaista viihdettä marras-joulukuun hämäriin päiviin tai pimeisiin iltoihin!

Tuntuuko sinustakin, että jouluvalojen määrä on lisääntynyt ja ripustelu aikaistunut? Enemmistö KK:n lukijoista kertoi ilahtuvansa kovasti jo aikaisistakin kaamos- tai jouluvaloista.

Kodin Kuvalehden lukijat ovat perinteisten jouluvalojen ystäviä ja ilahtuvat jo aikaisinkin ripustetuista valontuojista. 82 prosenttia eli neljä viidestä sanoo, että on vain kivaa, jos joku sattuu ripustamaan omaan maisemaan jouluvaloja kovin aikaisin.

KK:n kyselyyn vastanneista itsekin 17 prosenttia eli noin joka kuudes alkaa valaista maisemaa jo lokakuussa, kun lehdet alkavat pudota ja maisema muuttuu tylsäksi.

Pimeys - se on kuitenkin tärkein kriteeri hetkelle, jolloin valoja useimmiten kaivetaan esiin. Puolet kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että jouluvalot on hyvä ripustella marraskuussa, kun päivät ovat jo lyhyitä ja illat pimeitä.

Joka viides alkaa virittelyn mieluiten hieman myöhemmin eli itsenäisyyspäivän nurkilla, kun joulumieli alkaa herätä. Harvemmat ehtivät asialle vasta joulukuun puolenvälin jälkeen tai pitää valot ripustettuna ympäri vuoden.

Jouluvalojen laittamisen hetkestä päättävät kyselyyn vastanneet enimmäkseen itse. Paljon harvempi päättää yhdessä puolisonsa kanssa.

Vain melko harvassa perheessä lapsetkin saavat vaikuttaa aikaan, jolloin pimeän valaisu aloitetaan.

Joulutunnelmaa luodessa lähinnä mielikuvitus on rajana.
Joulutunnelmaa luodessa lähinnä mielikuvitus on rajana.

Luonnonvalo korvaa jouluvalot

Valoista myös nautitaan enimmäkseen vain vuoden pimeimpinä hetkinä. Useimmat kerivät jouluvalot pois tammi-helmikuun vaihteessa tai viimeistään helmi-maaliskuussa, kun kevätaurinko alkaa paistaa.

Muutama kertoi säästyvänsä pois kerimisen vaivalta, koska pitää jouluvalot ripustettuina ympäri vuoden.

Värillisiä tai vilkkuvia valoja vieroksutaan.

Ja millaista valoa suositaan? Perinteistä valkoista valoketjua ja ikkunaan ripustettavia tähtiä, ne ovat KK:n lukijoiden kaksi selvää suosikkia. Jalansijaa ovat saaneet myös pikkuruiset, kirkkaat led-valot. Värillisiä valoketjuja tai vilkkuvia valoja harrastaa vain pieni osa joulukoristelijoista.

Sängynpäätyyn ja amppeliin

Tavallisimpia paikkoja jouluvaloille ovat parvekekaiteet, pihapuut ja pensaat. Ikkunoita, ulko-ovia ja leikkimökkejä kehystetään valonauhoilla, joku on ripustanut valot myös katolle vieviin tikapuihin. Ulkona roikkuvan lyhdyn sisäänkin mahtuu pieni valoketju.

Eräs vastaajista kertoo valojen tuovan turvallisuuden tuntua, koska "täällä maalla on niin pimeää".

Sisälläkin valojen ripustelun paikoissa vain mielikuvitus on rajana. Lukijat kertovat valojen päätyneen takan reunustalle, verhonipsuihin, maljakkoihin, minikuuseen, lasikippoihin, amppeliin, sängynpäätyyn ja kylpyhuoneen peiliä reunustamaan.

Kyselyyn vastasi Kodin Kuvalehden nettisivuilla marraskuussa 2017 kaikkiaan 296 ihmistä.