Jos epäilet, että lastasi kiusataan netissä, voit sekä toimia itse että opastaa.

Tärkein neuvo lapselle: kerro kiusaamisesta vanhemmille tai jollekin aikuiselle

Lapsesta saattaa tuntua, että vanhemmat eivät ole perillä nuorten nettimaailmasta eikä heille sen vuoksi vuoksi kannata kertoa kiusaamisesta. Korosta lapselle, että vanhemmat välittävät ja haluavat tietää, jos lapsesta tuntuu pahalta.

Kiusatuksi tuleminen ei ole lapsen vika. Eikä netin vika. Kiusaamisesta vastaa vain kiusaaja: vanhemmat eivät määrää lasta ikuiseen nettikieltoon, kun he saavat tietää kiusaamisesta.

Jos kasvokkain puhuminen tuntuu hankalalta, lapsi voi kertoa murheesta sähköpostitse tai mesessä.

Toisen ihmisen uhkaaminen, halventaminen tai loukkaaminen voidaan tulkita vahingonkorvauksiin tai jopa vankeuteen johtavaksi rikokseksi. Jos kiusaaminen on vakavaa, aikuisilla on oikeus ja velvollisuus kertoa siitä poliisille.

Ohjeita vanhemmille

Älkää vastatko kiusaamisviesteihin.

Viesteihin vastaaminen saattaa yllyttää kiusaajaa entistä loukkaavampiin kommentteihin ja julmempaan käytökseen.

Blokatkaa viestit kiusaajalta.

Mesessä, sähköpostissa, yhteisöpalveluissa ja monissa chateissa pystyy estämään viestit tietyiltä käyttäjiltä. Lisätkää kiusaaja mustalle listalle, niin hän ei pääse enää häiriköimään.

Tallentakaa ja printatkaa pilkkaavat viestit, keskustelut ja kuvat.

Kiusaamisviestejä ei ole pakko lukea, mutta ne kannattaa tallentaa. Viestistä voi otaa ruutukaappauksen tai kuvata sen tavallisella kameralla.

Kiusaamisesta kannattaa pitää päiväkirjaa, sillä sitä voidaan käyttää todisteena kiusaamisesta. Päiväkirjan kirjoittaminen auttaa myös pelon ja epävarmuuden käsittelemisessä.

Kirjoittakaa tapahtumat muistiin.

Ottakaa ylös nettisivuston osoite, kiusaamisen päivämäärät ja kellonajat sekä kiusaajan nimimerkki ja mikäli mahdollista kiusaajan sähköpostiosoite.

Ottakaa yhteys sivuston ylläpitoon.

Useilla sivustoilla on asiantunteva ylläpito, joka on tottunut selvittelemään kiusaamistapauksia. Ylläpitäjä voi poistaa pilkkaavan tekstin tai kuvan verkosta ja selvittää tekstin kirjoittajan.

Kiusaaja voi myös saada porttikiellon nettipalveluun. Ilmianto jää vain ylläpidon tietoon, eikä kiusaaja saa koskaan tietää, kuka ilmiannon on tehnyt.

Entiset kiusatut kertovat, mitä ovat aikuisena ymmärtäneet. Ensimmäinen ajatus kuuluu: minä en ollut vääränlainen, väärässä olivat kiusaajat.

Nämä lauseet jokaisen kiusatun pitäisi kuulla jo lapsena, mutta niitä ei ole myöhäistä sanoa itselleen aikuisenakaan.

  1. Kiusaaminen ei johtunut siitä, että olisin ollut vääränlainen tai toiminut väärin. Väärässä olivat kiusaajat.
  2. Aikuisten olisi pitänyt puuttua kiusaamiseeni. En saa syyttää itseäni, vaikken olisikaan uskaltanut kertoa tilanteesta. Aikuisten vastuulla oli huomata.
  3. Minun ei tarvitse muuttaa niitä ominaisuuksia, joiden vuoksi minua kiusattiin. Oikeastaan suuri osa niistä on arvokkaita, kun niitä katsoo aikuisen perspektiivistä. En ole liian hiljainen, vaan hyvä kuuntelemaan. En ole outo, vaan oma persoonani.
  4. Myös yksin jättäminen, selän takana kuiskuttelu ja tietyt katseet olivat kiusaamista. En ole vainoharhainen tai liioittelija, koska se tuntui minusta pahalta.
  5. Saan olla surullinen. Minulta vietiin lapsuus, jossa ei tarvitse pelätä seuraavaa päivää ja viikkoa.
  6. Voin antaa anteeksi, jos minusta tuntuu siltä. Voin olla antamatta, jos en pysty. Kumpikaan ei välttämättä riipu siitä, pyytääkö joku minulta anteeksi vai ei.
  7. Minun ei tarvitse unohtaa, kuinka surullinen olin kiusattuna. Voin kuitenkin päästää irti ja ajatella, että se on nyt mennyt osa elämääni.
  8. Olen erilainen kuin olisi ollut ilman kiusaamista. Kiusaaminen muutti minut herkemmäksi, vahvemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua oppimaan tällä tavalla.
  9. Voin muuttaa maailmaa osaltani. Minun vuokseni kukaan ei joudu pelkäämään. Se on asia, josta kannattaa olla ylpeä.
  10. Olen arvokas ja ainutlaatuinen. Juuri minä, juuri nyt, juuri tällaisena.

Itsenäisen Suomen ensimmäinen nimipäiväkalenteri näytti hyvin erilaiselta kuin nykyinen. Katso, ketä nimipäivänäsi juhlittiin vuonna 1918!

Helsingin yliopisto julkaisee vuosittain nimipäiväalmanakan. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi ensi vuoden almanakkaan on listattu myös vuoden 1918 nimipäivät. Sadan vuoden takaisessa almanakassa on herkullisia kielentaivuttajia: miltä kuulostaisi kapalovauvan nimenä vaikkapa Polykarpus, Oihonna, Pärttyli tai Eufrosyne?

Myös sukupuolineutraalien nimien ystävä saattaisi saada vuoden 1918 kalenterista inspiraatiota. Esimerkiksi nimistä Gurli, Runo tai Tertullianus on hankala sanoa, olisiko nimen kantaja tyttö vai poika.

Osa nykykorvaan erikoiselta kalskahtavista nimistä selittyy pyhimyksillä. Pyhimysnimiä oli poistettu urakalla aiemmassa kalenteriuudistuksessa, mutta vuonna 1918 nimipäiväänsä juhlivat yhä esimerkiksi Pärttyli (suomalaisempi muoto Bartolomeuksesta), Sikstus ja Tiburtius.

Eräät almanakasta sittemmin poistuneet nimet ovat hiljalleen palaamassa nimistöön pitkän tauon jälkeen. Esimerkiksi Runo-nimen on saanut 2000-luvulla 75 vauvaa, heistä noin kaksi kolmasosaa poikia.

Samalle päivälle tullut lisää nimiä

Suurin osa vuoden 1918 nimistä, 208 kappaletta, on samalla kalenteripäivällä vielä nykyäänkin. Esimerkiksi naisista Eeva, Johanna, Martta ja Helena sekä miehistä Jooseppi, Mikael, Paavali ja Torsti juhlivat nykyäänkin nimipäiväänsä samalla päivämäärällä kuin sata vuotta sitten.

Merkillepantavaa on myös, että vuoden 1918 kalenterissa oli huomattavasti vähemmän nimiä kuin nykyään. Useimmat kirkolliset juhlapyhät olivat vailla nimipäivää. Muinakin päivinä juhli keskimäärin yksi nimipäivänsankari, kun nykykalenterissa samalle päivälle saattaa mahtua jopa kymmenkunta nimeä. Vuonna 1918 kalenterissa oli kaikkiaan 365 nimeä, nykyään jo yli kaksinkertainen määrä, 873. Esimerkiksi aikanaan vain Saaralle pyhitettynä päivänä 19.7. juhlivat nykyään suomalaisessa nimipäiväkalenterissa Saaran lisäksi Sari, Sara, Salla, Sarita ja Salli

Katso allaolevasta kuvasta, mikä nimi olisi osunut sinun nimipäivällesi! Jos haluat tarkastella kuvaa isompana, avaa kuva oheisesta liitetiedostosta.

Lähteet: Yliopiston almanakkatoimisto ja Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu.

Vuoden 1918 nimipäiväkalenteri on julkaistu näköispainoksena ensi vuoden Yliopiston nimipäiväalmanakassa. KK julkaisee kuvan Almanakkatoimiston luvalla.
Vuoden 1918 nimipäiväkalenteri on julkaistu näköispainoksena ensi vuoden Yliopiston nimipäiväalmanakassa. KK julkaisee kuvan Almanakkatoimiston luvalla.