Kartano merkitsee suurtilan päärakennusta, jonka omistaja on aatelinen. Mustion linna Raaseporissa on ollut yösija myös kuninkaallisille vieraille.
Kartano merkitsee suurtilan päärakennusta, jonka omistaja on aatelinen. Mustion linna Raaseporissa on ollut yösija myös kuninkaallisille vieraille.

Eteläisen Suomen kartanot tarjoavat tilaisuuden astua menneeseen aikaan, kuljeksia upeissa puutarhoissa ja nauttia hyvästä ruuasta.

1. Töyrylän kartano, Artjärvi

Muutama vuosi sitten yleisölle avattu Töyrylän kartano on pala suomalaista kulttuurihistoriaa, sillä se on Sibelius-suvun alkukoti. Kartanon puistossa on obeliski suvun muistoksi. Rakennus edustaa uusrenessanssia.

"Kuulemme vierailtamme usein, että tämä on kuin suomalainen Downton Abbey", toteaa kartanon omistaja Jyrki Salolahti.

Kartano on ravintola- ja hotellipalveluineen auki ympäri vuoden. toyrylankartano.fi

2. Tertin kartano, Mikkeli

Vaaleanpunaisessa Tertin kartanossa on tsaarin ajan uusrenessanssimaista romantiikkaa. Mikkelin-visiitti sopii varsinkin ruokaintoilijoille, sillä Tertin kartano on tunnettu ruuastaan ja viineistään. Kartanon maatila tuottaa ruokansa suurilta osin itse.

Kartanon mailla kasvaa yli satavuotias Tertin ruusu, josta myydään kesäisin rajallinen määrä numeroituja taimia.

tertinkartano.fi

Fagervikin kartano sijaitsee luonnonkauniissa ruukkimiljöössä.
Fagervikin kartano sijaitsee luonnonkauniissa ruukkimiljöössä.

3. Fagervikin kartano, Inkoo

Inkoon vanhassa ruukissa eli Fagervikin kartanossa ovat yöpyneet niin Kustaa III kuin Aleksanteri I.

1700-luvun päärakennus ei ole avoinna yleisölle, mutta ruukkialue, museo sekä kahvila tutustuttavat vanhan ajan kartanomiljööseen.

Fagervikin kartanon kirkossa ovat Suomen vanhimmat toimivat urut. Urkuja pääsee kesäisin katsomaan iltahartaudessa joka kuun toinen sunnuntai. Muulloin kirkkoon pääsee vain oppaan kanssa.

fagervik.fi

4. Mustion linna, Raasepori

Mustion linnassa voi tehdä aikamatkan ylellisimpään siivuun Suomen historiaa. Linnan arkkitehtuuri edustaa siirtymävaihetta rokokoosta uusklassismiin, ja sisustus on kustavilaista tyyliä. Myös Mustion linna on ollut aikojen saatossa yösija kuninkaallisille vieraille sekä Ruotsista että Venäjältä.

Kartanoa ympäröi englantilainen puutarha, joka on Suomen suurimpia yksityispuutarhoja.

mustionlinna.fi

Haikon kartanon rantahuvilassa tanssitaan juhannustanssit.
Haikon kartanon rantahuvilassa tanssitaan juhannustanssit.

5. Haikon kartano, Porvoo

Jo 1300-luvulla alkunsa saanut Haikon kartano on nyt hotelli ja kylpylä. Päärakennus on vuodelta 1913. Kylpyläloman lisäksi Haikossa voi tutustua taidehistoriaan, sillä taidemaalari Albert Edelfelt vietti 24 kesää kartanossa. Puistoon onkin merkitty paikkoja, joissa Edelfeltin kuuluisat teokset ovat syntyneet.

haikko.fi

6. Louhisaaren kartano, Askainen

Kauniiden viljapeltojen, omenatarhan ja komeiden, vanhojen puiden keskellä kohoava Louhisaaren linna on tunnettu Carl Gustaf Emil Mannerheimin synnyinpaikkana. Paitsi että 1600-1800-luvun asussa oleva linna on kiinnostava museo, sinne kannattaa ajaa historiallista puutarhaa katsomaan sekä kahvipaussille. Helmeilevä lasillinen mustaherukanlehdistä tehtyä Louhisaaren juomaa maistuu ihanalta hellepäivänä.

louhisaarenkartano.fi

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 11/2017.

 

Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.