KK selvittää asioita, jotka joskus putkahtavat kulttuuritapahtumissa mieleen. Kuten vaikka että miten ihmeessä sitä voi tuosta vaan itkeä?

Näyttelijä Lumikki Väinämö vastaa:

”Näyttelijän on saatava itsensä tilaan, jossa hän ajattelee roolihahmonsa ajatuksia ja tuntee tämän tunteita. Kun sisäistän hahmoni elämänkaaren, itkuni irtoaa oikealla hetkellä. 

Tukeudun myös vastanäyttelijöihini. Aina joku eksyy -näytelmässä esitän äitiä, joka hylkää lapsensa. Minun ei tarvitse kuin vilkaista ­Liisa Loposta, joka esittää viisivuotiasta tytärtäni, ja itken.

Jos muu ei tepsi, turvaudun tunnemuistoi­hini. Viimeistään kun ajattelen avioeroani tai isäni kuolemaa, kyynelet virtaavat.” 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 8/2014.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla