Kohottavien rutiinien tarkoitus on parantaa tulosta ja tiimihenkeä. ”Sillä on merkitystä, miten päivittäin kohtaa toisia”, sanoo huippu-urheilujoukkueiden valmentajia haastatellut Tero Tiitu.
Kohottavien rutiinien tarkoitus on parantaa tulosta ja tiimihenkeä. ”Sillä on merkitystä, miten päivittäin kohtaa toisia”, sanoo huippu-urheilujoukkueiden valmentajia haastatellut Tero Tiitu.

Tero Tiitu tutki syitä, miksi suomalaiset huippu-urheilujoukkueet menestyvät. Hänestä samat opit kelpaisivat työpaikoillekin. Tiimihenki uuteen nousuun!

Mitä jos sinä ja työkaverisi aloittaisitte jokaisen työpäivän pitämällä käsiä toistenne harteilla? Söisitte aina yhdessä ja jättäisitte älypuhelimet laukkuun? Heittäisitte ehkä yläfemmat jokaisen onnistumisen jälkeen?

Se saattaisi parantaa tiiminne tuotoksia, uskoo salibandyammattilainen, diplomi-insinööri Tero Tiitu.

Tiitu tutki diplomityössään syitä, miksi suomalaiset huippu-urheilujoukkueet menestyvät, ja huomannut, että monen joukkueen salaisuus on tiimityössä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Olen aina tiennyt, että joukkueurheilussa on paljon muuallekin soveltuvia oppeja erityisesti tiimityöhön liittyen. Jos ei ole hyvää tiimityötä, ei voi pärjätä”, Tiitu sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hän uskoo, että menestyneiden urheilujoukkueiden oppeja voisi käyttää muissakin yhteisöissä, esimerkiksi työpaikoilla.

”Jos vain puhumme arvoista, niillä ei ole mitään vaikutusta.”

Tiitu haastatteli tutkimuksessaan kahtatoista tunnettua jääkiekko-, lentopallo-, koripallo-, salibandy-, joukkuevoimistelu- ja muodostelmaluisteluvalmentajaa, koska näissä joukkuelajeissa suomalaiset olivat viime aikoina pärjänneet erityisen hyvin. Selvisi esimerkiksi, että menestyneissä joukkueissa kiinnitettiin tietoisesti huomiota päivittäisiin tapoihin, joilla urheilijat ovat tekemisissä keskenään ja kohtelevat toisiaan. Tiitu kutsuu näitä tapoja ”kohottaviksi rutiineiksi ja rituaaleiksi”.

Hän uskoo, että päivittäiset toimintatavat määrittävät lopulta sen, miten joukkue toimii keskenään ja tuleeko siitä mitään.

”Päivittäisillä teoilla näytämme, mitä olemme. Jos vain puhumme arvoista, niillä ei ole mitään vaikutusta. On helppo sanoa juhlapuheissa, miten asioiden pitäisi mennä”, Tiitu sanoo.

Huippujoukkueiden käyttämät rutiinit ja rituaalit ovat esimerkiksi tällaisia:

  • Sanotaan kaikille kiitos, huomenta ja hyvää yötä. Kun tavataan, otetaan kontakti jokaiseen ihmiseen.
  • Kielletään sanat ”täydellinen” ja ”täydellisyys”.
  • Kun joku mokaa, häntä tuetaan, eikä soimata.
  • Autetaan kaatunutta niin nopeasti kuin mahdollista.
  • Kun Maamme-laulu soi, pidetään käsiä joukkuetovereiden hartioilla.
  • Mennään aina samaan aikaan syömään. Pöydässä kukaan ei räplää puhelinta, ja siitä noustaan vasta, kun kaikki ovat syöneet.
  • Kielletään älypuhelinten käyttö muualla paitsi omassa hotellihuoneessa.
  • Otetaan kisamatkoilla lähekkäiset hotellihuoneet ja pidetään ovia mahdollisimman paljon auki.
  • Jaetaan huoneet niin, että toisiaan vähiten tuntevat jakavat yhteisen huoneen.
  • Heitetään yläfemmat aina, kun mahdollista.
  • Katsotaan silmiin puhuessa.

Jokaisen sanalla on väliä

Tiitun mukaan rutiinit ja rituaalit auttavat tutustumaan joukkuetovereihin paremmin ja rakentavat kunnioitukseen sekä luottamukseen perustuvaa ilmapiiriä.

”Esimerkiksi älypuhelimet ovat iso haaste. Vaikka ympärillä olisi kiinnostavia ihmisiä ja keskustelu olisi tiimityön kannalta tärkeää, päädymme liian helposti tuijottamaan näyttöä”, Tiitu sanoo.

”Päätösten laatu paranee, jos kaikki kokevat, että ovat saaneet sanoa sanansa.”

Päätöksenteossa olennaista on se, että kaikkien näkemykset otetaan jotenkin huomioon. Jokaiselle joukkueen jäsenelle tulee olo, että on tärkeä ja arvokas.

”Sekä päätösten laatu että sitoutuminen niihin paranee, jos kaikki kokevat, että ovat saaneet sanoa sanansa. Vaikka valmentaja lopulta päättäisi, koko tiimin osaamista käytetään”, Tiitu sanoo.

”Joukkueurheilussa korostuu se, kuinka saadaan ihmisten potentiaali täysimääräisesti tiimin käyttöön. Siitä syntyy joukkueen tulos.”

Tiitun mielestä sama pätee moneen työpaikkaan. Parhaisiin tuloksiin päästään yhdessä.

”Kaikki on yhteydessä kaikkeen. En halua sanoa, että käyttäkää näitä, niin kaikki menee mallikkaasti, mutta sillä on vaikutusta, miten päivittäin kohtaa toisia”, Tiitu sanoo.

Hän käyttää esimerkkinä NBA-joukkueista tehtyä tutkimusta.

”Ne joukkueet, jotka heittivät enemmän yläfemmoja, menestyivät paremmin kuin ne, jotka eivät.”

”Ne joukkueet, jotka heittivät enemmän yläfemmoja, menestyivät paremmin kuin ne, jotka eivät. Yksi yläfemma ei tee maailmanmestariksi, mutta vie piirun verran lähemmäs sitä”, Tiitu sanoo.

”Miksei myös ennen tärkeää palaveria voisi mennä rinkiin, ottaa muutaman syvän hengityksen ja sanoa lataavan sanan? Se ei ehkä ole tavallisin tapa toimia, mutta en näe yhtään syytä, miksei niin voisi tehdä.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla