Elokuvaohjaaja Roosa Toivonen perusti Ilokuvafestivaalin Mäntyharjulle.
Elokuvaohjaaja Roosa Toivonen perusti Ilokuvafestivaalin Mäntyharjulle.

Mäntyharjulla katsotaan elokuussa hyvän mielen elokuvia.

Onko ahdistava elokuva onnelliseen loppuratkaisuun päättyvää elokuvaa parempi? Ei, vaikka usein niin ajatellaan, sanoo elokuvaohjaaja Roosa Toivonen. Hän perusti miehensä, säveltäjä Tuomas Kantelisen kanssa Ilokuvafestivaalin Mäntyharjulle.

Hyvän mielen elokuva lisää uskoa ihmisen hyvyyteen.

Millainen elokuva sitten on hyvän mielen elokuva? Roosan mukaan siihen kuuluu jokin hyvän mielen elementti ja mieluiten onnellinen tai ainakin toivoa antava loppu. Hyvän mielen elokuva on kokonaisuutena kohottava ja mielellään lisää uskoa ihmisen hyvyyteen ja kaiken järjestymiseen. Hyvä esimerkki on vaikkapa joka joulun klassikkoelokuva Frank Capran Ihmeellinen elämä.

"Hyvän mielen elokuva voi sisältää dramaattisiakin käänteitä ja kertoa jopa äärimmäisestä ahdingosta, mutta lopussa palaset loksahtavat paikoilleen."

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Roosan suosikkileffoissa on aina ripaus tulevaisuudenuskoa.

Roosan suosikkileffoissa on aina ripaus tulevaisuudenuskoa. Niiden ei tarvitse kuitenkaan henkiä pelkkää onnellisuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Ei Casablancassakaan pääpari saa toisiaan lopuksi. Silti elokuvassa on kohottava loppu. Velhoimmat ohjaajat onnistuvat kertomaan juuri näitä tarinoita."

Muina esimerkkeinä Tuomas ja Roosa luettelevat elokuvat Amelie, Forrest Gump, Walter Mittyn ihmeellinen elämä, Little Miss Sunshine, Koskemattomat ja Pretty Woman.

Elokuvassa on aina lopulta kyse siitä, uskovatko käsikirjoittaja ja ohjaaja ihmiseen ja tulevaisuuteen.

Roosan mielestä elokuvassa on aina lopulta kyse siitä, uskovatko käsikirjoittaja ja ohjaaja ihmiseen ja tulevaisuuteen. Ilokseen Roosa on huomannut, että ikääntyessään moni angstisiakin elokuvia tehnyt ohjaaja löytää enemmän valon sävyjä.

Ilokuvafestivaali Mäntyharjulla 4.–6. elokuuta 2017.

Sisältö jatkuu mainoksen alla