Kolua kotiseutua uusin silmin!
Kolua kotiseutua uusin silmin!

Kaupunginosakävelyillä kertyy askeleita, mutta tärkeämpää on tutkimusmatkailu: tuntemattomat kadut, autioituneet ostarit, hauskasti nimettyjen lähiöpubien ja parturi-kampaamojen bongailu.

Olen huono harrastamaan, koska kyllästyn helposti. En jaksa käyttää vapaa-aikaani espanjan kielen, kirjoneuleen tai sambakoreografian opetteluun, mutta janoan uusia kokemuksia.

Siksi minulla ja ystävälläni on harrastus, jota kutsumme kaupunginosakävelyksi. Se tarkoittaa sitä, että kun lähdemme lenkille, otamme kohteeksi jonkin kumpaakin kiinnostavan kaupunginosan, joka kerta uuden. Tähän mennessä olemme kolunneet muun muassa Itä-Helsinkiä, Espoota ja Helsingin edustan saaria. Seuraavana listalla ovat Myllypuro, Munkkivuori, Espoon keskus ja Kivistö.

On lohdullista huomata, miten paljon on vielä näkemättä.

Harrastuksella ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa. Askeleita kertyy, mutta tärkeämpää on tutkimusmatkailu. Tuntemattomat kadut, autioituneet ostarit, hauskasti nimettyjen lähiöpubien ja parturi-kampaamojen bongailu.

Kaupunginosakävelyt ovat opettaneet näkemään kotiseudun uusin silmin. Ilman tätä harrastusta en olisi ehkä koskaan eksynyt espoolaiseen parkkihalliin, kiivennyt Vallisaaren korkeimmalle kalliolle tai tiennyt, että Malmin lentoaseman seinällä on valokuva tiikerinmetsästysmatkalta palaavasta marsalkka Mannerheimista.

On lohdullista huomata, miten paljon on vielä näkemättä.