Iltaihmisten työtehot menevät hukkaan, jos he joutuvat aloittamaan päivän liian aikaisin, sanoo professori Mikko Härmä.
Työaikoja pitäisi muokata.
Aikaisin herääminen tekee iltaihmisen elämän raskaaksi ja heikentää työtehoa. Aamuihmisen elimistö taas herättää hänet, vaikka takana olisi iltavuoro ja kannattaisi nukkua pidempään.
Noin kolmasosa ihmisistä kärsii unettomuudesta ja väsymyksestä. Usein syynä ovat unirytmin ongelmat.
Erilaiset joustot työajoissa auttavat ihmisiä noudattamaan heille parhaiten sopivaa unirytmiä. Tämä on helppoa asiantuntijatyössä. Joissain eliittiyrityksissä, kuten Googlella, onkin luovuttu työajoista kokonaan. Monilla työpaikoilla, kuten sairaaloissa, sellainen olisi mahdotonta. Kuitenkin myös vuorotyössä voitaisiin suunnitella työajat yksilöllisen vuorokausirytmin rytmin mukaan niin, että toiset voivat tulla aikaisemmin alkavaan vuoroon ja toiset myöhempään.
Yksilöllisen rytmin huomioiminen auttaisi koululaisiakin. Aamutunnit menevät harakoille, jos oppilaat eivät kykene keskittymään, vaan sinnittelevät pysyäkseen hereillä.
Vuorokausirytmi on geeneissä.
Ihminen on päiväeläin ja aktiivisimmillaan valoisaan aikaan, mutta tahdistuksessa on eroja. Noin viidennes meistä on iltaihmisiä ja viidennes aamuihmisiä. Rytmin kääntäminen on hankalaa, koska karkeasti ottaen puolet taipumuksesta on geeneissä.
Iltaihmisen on raskasta elää aikaisen yhteiskunnan tahdissa. Erot rytmissä ovat muutaman tunnin mittaisia, mutta merkittäviä. Toiselle aamukuuden herätys on aivan normaali, toisesta tuntuu siltä, kuin olisi täysi yö.
Aamuvirkku ei ole aina ahkerin.
Kulttuurissamme istuu tiukasti käsitys, että työpaikalle ensimmäisenä saapuva on ahkerin. Stereotypiasta kärsivät eniten iltaihmiset, jotka saattavat haukotella aamun ensimmäisessä palaverissa.
Toki on myös ihmisiä, jotka eivät pysty hallitsemaan ajankäyttöään, vaan alkavat harrastaa erilaisia asioita iltaisin nukkumaanmenon sijaan. Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta nukkuminen vaatii rauhoittumista. Illalla ei saisi tehdä ajatuksia kiihdyttäviä asioita. Työkulttuurimme vaalii kurinalaista elämäntapaa, joka ei sovi kaikkien luonteeseen.
Aamutahti on opittavissa.
Unirytmiään on mahdollista sopeuttaa. Hyvä esimerkki on armeija, jossa kaikki heräävät aikaisin. Muutaman viikon jälkeen myös iltaihmiset ovat samassa tahdissa muiden kanssa.
Aamutahtiin pitää siirtyä lievän väkivallan kautta. Pitää vain herätä aikaisin, vaikka olisi ensimmäisinä päivinä kuinka väsynyt. Päiväunia ei saa nukkua. Muutaman päivän jälkeen univaje auttaa nukahtamaan aiemmin. Kannattaa myös mennä aamukahville ulos, sillä valolle altistuminen auttaa rytmin siirtoa.
Mikko Härmä on 58-vuotias Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, joka rentoutuu kitkemällä kukkapenkkejä ja lukemalla ulkomaisia dekkareita.
