Vaatimattomuus ei kaunista, sillä haluamisesta syntyy eletty elämä. Näin sanoo filosofi Timo Airaksinen.
HALUT VIEVÄT ETEENPÄIN.
Maailma kuuluu niille, jotka haluavat. Tarpeet varmistavat että pysymme hengissä, mutta halut vievät maailmaa eteenpäin. Nykyajan yhteiskunta toimii täsmälleen niin hyvin kuin ihmiset haluavat.
Jotkut ihmiset haluavat kaikilla rintamilla. Esimerkiksi Urho Kekkonen oli kova haluamaan: hän halusi valtaa ja naisystäviä. Hän halusi ryypätä, metsästää, kalastaa ja melskata venäläisten kanssa. Kekkonen sai mitä halusi ja johti Suomea kuin diktaattorina vuosikymmeniä.
KIELTÄYMYS EI KARAISE.
Halut myös sotkevat elämää. Ihmiset haluavat kuun taivaalta tai kiellettyjä ja likaisia asioita. Vain osa haluistamme kelpaa päivänvaloon. Julkisuudessa näyttelemme tiettyä roolia, mutta takahuoneessa halumme ovat jotain muuta.
Halutalous tarkoittaa, että meidän on hinnoiteltava halumme. On arvioitava, ovatko halumme haitallisia vai eivät. Se on moraalista työtä. Meillä ei ole varaa haluihin, jotka vahingoittavat muita ihmisiä tai ovat rikollisia.
Kun puhutaan haluista, ihmisille tulee ensimmäiseksi mieleen seksi. Sen takia haluilla on likainen maine, ja on ajateltu, että halujen kieltäminen on kaunista.
Halujen kieltäminen liittyy kristilliseen traditioon ja synnin käsitykseen. Meidän olisi aika päästä eroon liiallisesta synnintunnosta.
KAIKKI EIVÄT HALUA MATERIAA.
Suomalaiset ovat huonoja haluamaan. Ajattelemme, että riittää, kun perustarpeet on tyydytetty ja on hyve elää mahdollisimman tavanomaisesti.
Amerikkalainen yhteiskunta perustuu paljon estottomampaan haluamiseen kuin suomalainen. Olemme sosiaalipolitiikan uhreja: valtio tyydyttää perustarpeet eivätkä monet muuta kaipaa.
Toisaalta, jos kaikki haluavat kaikkea jatkuvasti, maailma ei kestä. Onneksi kaikki halut eivät kuitenkaan ole materiaalisia. Vahvoja haluja tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
HALU ON RISKI.
Tuleeko ihminen onnelliseksi, jos saa kaiken haluamansa? Ei välttämättä. Halut eivät tahdo tyydyttyä. Kun saa jotakin, haluaakin enemmän. Haluaminen vaatii riskinottoa ja pettymyksen sietämistä: voi olla, ettei saa haluamaansa tai se ei tunnukaan vaivan arvoiselta.
Kuluttajatutkimuksissa on todettu, että ihminen on onnellisimmillaan, kun käsi tarttuu tavaraan ostohetkellä. Sen jälkeen onnellisuus vähenee. Samoin on tutkittu, että onnellisuutta lisäävien tapahtumien ilo kestää korkeintaan kaksi viikkoa.
Buddhalaiset sanovat, että halut tekevät onnettomaksi. Halun luonne on olla toteutumatta. Tämän vuoksi ihmiset pelkäävät haluamista.
HALUA SILTI!
Mielestäni kannattaa kuitenkin haluta, jos haluaa tulla onnelliseksi.Sosiaalietiikan dosentti Martti Lindqvist sanoi aikoinaan, että on kamalaa nähdä, kun elämätön elämä huutaa vanhassa ihmisessä. Tarpeeksi haluaminen on tärkeää, että syntyisi elämä eikä pelkkää hissuttelevaa haaveilua.
Toisaalta vanhemmiten halut laimenevat. Itse haluan lähinnä sitä, että vielä kerran pääsisin Reinin risteilylle.
Lue myös:
Kirjailija Kaari Utrio: "Ennen ei ollut paremmin"
Mari Satosaari: "Äidin kuuluu olla kamala"
