”Mieheni puuttuu etenkin tyttäremme tekemisiin häiritsevästi ja puhuu liki päivittäin tämän epäonnistumisista”, lukijamme harmittelee.
Olen erään pulman keskellä, josta en oikein löydä ulospääsyä.
En tiedä, miten voisin vaikuttaa siihen, että mieheni on alkanut kontrolloida aikuisia lapsiamme yhä enemmän. Mikään, mitä lapset ovat saaneet elämässään aikaan tai mitä he ovat tekemässä, ei kelpaa.
Mieheni puuttuu etenkin tyttäremme tekemisiin häiritsevästi ja puhuu liki päivittäin tämän epäonnistumisista. Hän ilmaisee mielipiteitään myös suoraan tyttärelle. Olen jo täynnä hänen puheitaan lastemme asioista. Yritän monesti hillitä hänen huolehtimistaan ja puhua järkeä, ettei rasittaisi itseään. Mutta puhe ei juuri auta, vaan hän jatkaa levyn pyörittämistä.
Vetoan myös siihen, ettei tuollainen kontrollointi ole lapsillekaan hyväksi ja sanon miehelleni, että ethän puutu tuttavienkaan asioihin tuolla tavalla.
Saattaa olla, että ikäkin alkaa vaikuttaa, eikä mies osaa olla enää kohtelias.
Miten voisin menetellä tällaisissa tilanteissa? Pitäisikö hakea apua?
Onko kellään vastaavaa elämäntilannetta?
Pulmaa kerrakseen
Mitä ajatuksia sinussa heräsi? Osallistu keskusteluun tai kerro oma tarinasi alla olevassa kommenttikentässä! Voit lähettää myös sähköpostia osoitteeseen: ihmisten.kesken@sanoma.com
