Raija Uosikkisen astiat piristävät kesäpöytiä. Kuva Jenni-Justiina Niemi
Kesä on kirpputorien aikaa. Asiantuntija vinkkaa, mitä kirpputoreilla kannattaa nyt myydä ja metsästää.
Kukkaruukut
Huonekasvitrendi on löytänyt tiensä sisustukseen, joten nyt etsitään kukkaruukkuja. Esimerkiksi Arabian 1950–1960-luvun tuotanto on takuuvarma hitti.
Kukkaruukkuja etsitään nyt paljon. Kuva Satu Kemppainen
Kukkapylväät ja -hyllyt
Myös erilaiset kukkapylväät ja -hyllyt tekevät nyt kauppansa.
Kasvihyllyillä saa hauskaa piristystä sisustukseen. Kuva Piia Arnould
Domus-tuolit
Kestosuosikki. Kysytyin malli on koivua tai nahkalla verhoiltu. Tuolit päätyvät useimmiten ruoka- tai kirjoituspöydän kavereiksi.
Domus-tuolin tyyli kestää hyvin aikaa. Kuva Juhani Niiranen
Raija Uosikkisen, Laila Zinkin ja Esteri Tomulan keramiikka
Kahvipöytiin katetaan kesäisen värikkäät kahvikupit ja purnukat. Uosikkisen, Zinkin ja Tomulan kädenjälkiä voi bongata esimerkiksi Arabian astioista.
Raija Uosikkisen Pomona-astiasarja on täynnä kesän värejä. Kuva Jenni-Justiina Niemi
Pyöreät ruokapöydät
Pöydissä pyöreys on tämän hetken juttu. Materiaaliksi halutaan tiikkiä tai linoleumia, ja jatkopala on plussaa!
Suosituimmat pöydät ovat tiikkiä. Kuva Riitta Sourander
Pallokuvioidut astiat
50–60-luvulta tutut kuviot ovat nyt suosittuja esimerkiksi kahviastioissa. Pallot vetoavat varmasti.
50-luvun senkit
Olohuoneisiin television alle hankitaan nyt 50–60-luvun puisia senkkejä. Liukuovi on senkin juju, sillä ovet eivät vie tilaa syvyyssuunnassa. Kaikkein suosituimpia ovat matalat ja pitkät senkit.
Liukuovelliset senkit säästävät tilaa pienestäkin asunnosta. Kuva Päivi Anita Ristell
Vinkit antoi Harry Juutela Fargovintage-liikkeestä.
Onni kestää ehkä vain hetken, mutta on sitäkin kauniimpi.
Kevätkukat ovat saaneet pikavauhtia seurakseen ja jatkokseen kukkia, jotka usein pääsevät parhaaseen kukintoon vasta juhannuksen jälkeen.
Juuri nyt voi täyttää kodin ilmaiseksi ihanalla kukkaloistolla! Ojanpientareet, niityt ja metsät tarjoavat parhaillaan mahtavan valikoiman kukkia, joista voi koota kotiin pieniä tai suuria kukka-asetelmia.
Näyttävä esitys syntyy, kun kokoaa yhtä lajia suureen maljakkoon. Valkoiset koiranputket eivät kestä sisällä kauan, mutta tuovat ihmeellisen juhlavaa tuntua esimerkiksi olohuoneen sohvapöydällä leveässä Aalto-maljakossa tai korkeassa lasivaasissa.
Pienemmistä ja raikkaan monenkirjavista kukista saa koottua kimpun täynnä elämäniloa: sellainen toimii myös hetken onnea tuovana tuliaisena. Tarkoitukseen sopivat vaikkapa violetit metsäkurjenpolvet, kirkkaankeltaiset leinikit ja muutama tehokas tervakukka.
Pieni maljakko täynnä kieloja tai muita pienikokoisia kukkia puolestaan tekee onnesta täyden aamukahvipöydässä.
Veistokselliset lupiinitkin kestävät ihmeen monta päivää.
Komean, suorastaan veistoksellisen hienon lisän tuovat kotiin lupiinit. Ne kestävät maljakossa ihmeen monta päivää, ja upeaan asetelmaan tarvitaan vain pari kolme lupiinia.
Kukkien ystävälle vielä vinkkinä: pian alkavat alennusmyynnit ovat hyvää aikaa poistohintaisten maljakoiden löytämiseen. Maljakkovalikoimaa on hyvä löytyä kotoa riittävästi, jotta kaikenlaiset kukat löytävät paikkansa, kun niiden kanssa palaa innoissaan kotiin.
Keräilijän kankaat eivät ole piilossa vaan olohuoneen kirjahyllyssä. Suosikkeja ovat liila Sinivuokko-kuosi sekä keltainen ja liila Ruusu ja Satakieli. Beatlesin A Hard Day´s Night -levy vuodelta 1964 on Hannan puolison Simon aarre.
Lapsena Hanna Kaitila rakasti istua mummonsa sohvalla lukemassa. Samaa lämmintä 1960-luvun tunnelmaa hän metsästää nyt kirpputoreilta omaan kotiinsa.
Kuinka hurahdit retroon?
Mummillani oli täydellinen 1960-luvun designkoti, jossa oli uima-allas, kuten ajan tyyliin kuului. Asuin viikot mummin luona, ja minusta oli ihanaa istua uima-altaan ääressä, saunatuvan kodikkaalla sohvalla lukemassa. Sohva oli verhoiltu tekstiilitaiteilija Marjatta Metsovaaran suunnittelemalla Joiku-kankaalla. Tunnelma jäi mieleeni positiivisena ja lämpimänä. Uskon, että se sai minut myöhemmin keräämään Metsovaaran kankaita, Sarviksen muovisia tarjottimia ja Arabian puhalluskuppeja. Ostin ensimmäisen kankaani lukiolaisena. Intensiivisempi keräily alkoi viisi vuotta sitten.
Hanna Kaitila, 36, asuu Lahdessa miehensä Simo Saukkolan ja Mauski-kissan kanssa. Työn alla oleva Metsovaaran Sayonara-kangas oli neljän euron huippulöytö SPR:n Kontin kilo tavaralaatikosta. Artekin 69-tuoli, jolla Hanna istuu, on pelastettu roskalavalta.
Miten perheesi suhtautuu riippuvuuteesi?
Kun tapasin mieheni Simon, hänen poikamiesboksissaan oli Marimekon Kaivo-verhot. Rakastuin totta kai mieheen saman tien! Olen perheen ainoa keräilijä, eikä Simo aina ole löydöistäni yhtä innostunut. Olemme kuitenkin saaneet molemmille rakkaat esineet hienosti sovitettua yhteen. Yksi ihanimmista Simolta saamistani lahjoista oli reissu, jolla sain käydä jokaisella kirpputorilla Lahdesta Tampereelle.
Peilistä näkyvä mekko on Marjatan tyttären Katariina Metsovaaran suunnittelemaa Tapiola-kangasta. Verhot ovat Valkeat Ruusut -kuosia ja tuolilla on Anemona-kangasta.
Miksi juuri Marjatta Metsovaaran kankaat?
Olen tekstiilialan insinööri sekä artesaani, joten katson kankaita myös teknisin silmin. ”Lappisatiini”, jota alkuperäiset Metsovaaran kankaat ovat, on laadultaan suorastaan ihme. Kankaissa on mahtavat, syvät ja energiset värit. Kankaat ovat puuvillasatiinia, mutta lempinimi juontuu siitä, että Tampellan tehdas sijaitsi aikoinaan Tampereen Lapinniemessä. Aluksi vain ihastelin kankaita enkä raaskinut tehdä niistä mitään. Nyt olen jo ommellut aarteistani vaatteita ja sisustustekstiilejä.
Nojatuolia suojaa Metsovaaran Perhonen-kangas. Tyynyt Hanna on ommellut Inkka- ja Amanda-kankaista.
Mitkä löydöt ovat sykähdyttäneet?
Kerran näin torikauppiaan pöytäliinana Metsovaaran keltaisen Kukka-kankaan. Painokuosi oli sama kuin mummilan Joiku-sohvassa, mutta kangas oli lappisatiinia. Myyjä ihmetteli, kun halusin ostaa hänen liinansa, mutta myi sen lopulta 20 eurolla. Enempää minulla ei ollutkaan mukana.
Hannan kodissa näkyy nostalgia. Karhumuovin peili on sama kuin mummilla aikoinaan, ja kenkiä mummi käytti häissään.
Mitä keräily sinulle antaa?
Kankaiden etsiminen kirppareilta on kuin aarteenmetsästystä. Seuraan haukkana nettisivustoja, joilta hyviä löytöjä voi pongahtaa esiin. Kotona nautin siitä, että saan olla kauneuden ympäröimänä ja luoda hienoja näkymiä. Värit antavat energiaa.
Mistä löydöstä haaveilet?
Isoäitini sohvasta tutun kankaan haluaisin löytää kaikissa väreissä. Olisi mahtavaa dokumentoida Metsovaaran koko tuotanto aikakausittain ja tyyleittäin. Silti oikeastaan toivon, etten löytäisi kaikkia kuoseja ainakaan ihan helposti. Mitä minä sen jälkeen keräilisin?
Hannan vinkit aloittelevalle retrokeräilijälle
1. Parhaat löydöt voi tehdä pienten paikkakuntien kirppiksiltä. Jos etsit tiettyä suomalaista kangasmallistoa, suuntaa sinne, missä kyseinen tehdas on joskus sijainnut.
2. Kerro ystäville, sukulaisille ja työkavereille harrastuksestasi. He saattavat törmätä himoitsemaasi kankaaseen. Usein se on jopa päätymässä kierrätykseen tai roskiin.
3. Keräilyharrastus alkaa luontaisesti rönsyillä. Rajaa keräilykohteesi selkeästi, niin vältyt tavaratulvalta.
