1920-luvun vaatekaappi on Ranskasta. Se vetää Irja Nurun mukaan sisäänsä paljon mutta ei tarpeeksi. Rautalankahahmo kaapin päällä on itse tehty.
1920-luvun vaatekaappi on Ranskasta. Se vetää Irja Nurun mukaan sisäänsä paljon mutta ei tarpeeksi. Rautalankahahmo kaapin päällä on itse tehty.

Koti ja työpaikka samassa talossa, mökki metromatkan päässä. Irja Nuru elää pienen Ursula-tyttären kanssa unelmaansa Helsingin Kalliossa.

"Pidän juhlista. Kotonamme on järjestetty kisakatsomoita, perhejuhlia, brunsseja, 12 ruokalajin illallisia ja rapujuhlia", Irja Nuru kertoo. Hänen lempikalusteensa on kierrejalkainen "tupakkapöytä" 1900-luvun alusta.
"Pidän juhlista. Kotonamme on järjestetty kisakatsomoita, perhejuhlia, brunsseja, 12 ruokalajin illallisia ja rapujuhlia", Irja Nuru kertoo. Hänen lempikalusteensa on kierrejalkainen "tupakkapöytä" 1900-luvun alusta.

"Tulet rakastamaan tätä", ennusti edellinen vuokralainen Irja Nurulle puhelimessa viisi vuotta sitten heidän sopiessaan asuntonäytön ajankohtaa.

Mies oli oikeassa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kaksio Helsingin Agricolankadulla kuulosti melkein liian hyvältä ollakseen totta: 75 neliötä, kohtuullinen vuokra, loistosijainti Kallion Karhupuiston laidalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Varmaan silti suttuinen ja sokkeloinen läävä katutasossa, Irja pelkäsi. Ihan turhaan.

Avaruutta ja näkymiä

Kodin suurista, ulkonevista ikkunoista avautuivat upeat näkymät. Valo sai avarien huoneiden vaaleat seinäpinnat hohtamaan. Putkiremontti oli juuri valmistunut ja kylpyhuone uusittu.

"Kun näin asunnon ensimmäisen kerran, minua alkoi itkettää ilosta. Ajattelin, että tämä on maailman ihanin paikka", Irja Nuru kertoo.

Eteisen kalusteet ovat antiikkia, matot kirpputorilta ja maalaukset Irjan itse tekemiä. Hatturasiassa hän säilyttää vöitään.
Eteisen kalusteet ovat antiikkia, matot kirpputorilta ja maalaukset Irjan itse tekemiä. Hatturasiassa hän säilyttää vöitään.

Makuuhuoneen vaaterekissä riippuvat sulassa sovussa Vuokot ja Marimekot, 1940-luvun puserot ja 80-luvun paljettipaidat.
Makuuhuoneen vaaterekissä riippuvat sulassa sovussa Vuokot ja Marimekot, 1940-luvun puserot ja 80-luvun paljettipaidat.

Ennen muuttamista asunto kaipasi vain pientä kohennusta. Seinät saivat tuoreen maalin. Vanhat rullaverhot joutivat pois ikkunoita peittämästä. Sitten olikin aika tuoda sisään Irjan tavarat.

"Alkuaikoina en voinut käsittää, että saan todella asua tässä."

Niitä riitti, sillä Irja ostaa ja myy työkseen vanhaa tavaraa. Hänen vintageliikkeensä Hoochie Mama Jane sijaitsee kätevästi kotitalon kivijalassa. Liiketilan Irja löysi vasta muuttonsa jälkeen. Aiemmin kauppa oli toisaalla Kalliossa.

"Alkuaikoina en voinut käsittää, että saan todella asua tässä."

"Rakastan värillistä lasia, erityisesti paksujalkaisia viinilasejani."
"Rakastan värillistä lasia, erityisesti paksujalkaisia viinilasejani."

Ihanat vanhat tavarat

Rakkaus vanhaan tavaraan näkyy joka nurkassa. Makuuhuoneen seinällä riippuu juhlamekkoja 1920-luvulta 1950-luvulle. Puinen kulmakaappi kalusti jo Irjan vanhempien ensimmäistä yhteistä kotia.

Pullea rokokoosohva, jolle Ursula mielellään kiipeää, on yksi Irjan lempiesineistä. Piano on tehty 1800-luvulla ja Irjan lapsuudenperhe osti sen antiikkiliikkeestä Lontoosta 1970-luvulla. Massiivinen puinen vaatekaappi on nikkaroitu Ranskassa 1920-luvulla.

Isoisän vanha putkiradio sai paikan makuuhuoneesta.
Isoisän vanha putkiradio sai paikan makuuhuoneesta.

Vaaleanvihreä antiikkisohva on entisöity, mutta Ursulan pomput ovat jättäneet siihen jälkensä. "Koti ei ole museo. Kaikki on tarkoitettu käytettäväksi", sanoo Irja.
Vaaleanvihreä antiikkisohva on entisöity, mutta Ursulan pomput ovat jättäneet siihen jälkensä. "Koti ei ole museo. Kaikki on tarkoitettu käytettäväksi", sanoo Irja.

Makuuhuoneen nurkassa jököttää Irjan vaarin vanha, kookas putkiradio 1950-luvulta.

"Sain 8-vuotiaana valita isoisäni Erkin jäämistöstä, mitä halusin. Valitsin tuon radion", Irja muistelee.

Teini-iässä hän hurahti 1970-luvun tyyliin ja alkoi haalia kirpputoreilta sen ajan vanhoja vaatteita. Irjalla oli jo teininä pokkaa kulkea isänsä 1960-luvun prätkärotsissa ja setänsä vanhoissa, kapoisissa miestenpuvuissa. Kaikki vanha ja kaunis antiikkirasioista ja -valaisimista vintage-kenkiin kiehtoi Irjaa.

Pikkuhiljaa hän kehittyi taitavaksi laadun tuntijaksi ja löytöjen tekijäksi.

"Käytetyn tavaran ostaminen on ekologinen valinta."

Kymmenisen vuotta sitten harrastuksesta tuli ammatti, kun Irja perusti ensimmäisen oman vintage-liikkeensä.

Vintagelaukkujen kokoelma on kaunis. Sängyn päällä on kirjailtu pianoshaali 1900-luvun alusta.
Vintagelaukkujen kokoelma on kaunis. Sängyn päällä on kirjailtu pianoshaali 1900-luvun alusta.

"Vanhat, laadukkaat vaatteet ja huonekalut on tehty kestämään. Ne edustavat aivan toisenlaista ajattelua kuin tämän päivän nopea kertakäyttökulttuuri", Irja sanoo.

"Käytetyn ostaminen on ekologinen valinta."

Satumökki metron varressa

Lapsiperheen kodiksi Irjan kaunis kaksio ei ole käytännöllisin. Ainoastaan keittiön saa suljetuksi ovilla, joten yksi sen nurkista rauhoitettiin Ursulan omaksi tilaksi.

"En ole lähtenyt siirtelemään tai nostelemaan esineitä Ursulan tieltä. Olen opettanut, että tiettyihin asioihin täällä ei saa koskea. Ursula ymmärtää sen hyvin", Irja kertoo.

Runsaassa kodissa on esimerkiksi 29 erilaista pöytälamppua.

 Irjan mielestä kartoista tulee hyvä tunnelma: maailma on auki! Kirjaröykkiötkin ovat kotoisia.
Irjan mielestä kartoista tulee hyvä tunnelma: maailma on auki! Kirjaröykkiötkin ovat kotoisia.

Makuuhuoneen maalaus on irjan ensimmäinen taidehankinta, Sini Anttila Rodriguezin 'Parrot Park'. 1950-luvun keinuhevonen on kiva lelu Ursulalle ja mieleinen sisustusesine Irjalle.
Makuuhuoneen maalaus on irjan ensimmäinen taidehankinta, Sini Anttila Rodriguezin 'Parrot Park'. 1950-luvun keinuhevonen on kiva lelu Ursulalle ja mieleinen sisustusesine Irjalle.

"Jos jokin asia särkyykin, ei se mitään. Tavara on kuitenkin tavaraa. Kaikki kodissamme on tarkoitettu käytettäväksi, ei museoitavaksi."

Kesät Irja ja Ursula viettävät siirtolapuutarhamökillä Herttoniemessä. Sinne pääsee kotinurkilta metrolla muutamassa minuutissa. Mökillä heillä on iso, aidattu puutarha ja 32 neliötä sisätilaa.

"Olen tehnyt mökistä karkkimaisen satumaailman. Ursula rakastaa paikkaa. Silkkaa bonusta on se, että metro kulkee mökin ohi kolmen minuutin välein", Irja Nuru sanoo.

"Kaupunkielämä on minun juttuni."

"En voisi kuvitella asuvani muualla kuin Helsingissä. Kaupunkielämä on minun juttuni."

Ursulan soppi on keittiön nurkassa. Lipasto on täynnä leluja, kirjapainokastissa majailevat satuhahmot.
Ursulan soppi on keittiön nurkassa. Lipasto on täynnä leluja, kirjapainokastissa majailevat satuhahmot.

Irja on leikkinyt vanhalla matkalaukulla ja leluhiirellä lapsena. Nyt on Ursulan vuoro.
Irja on leikkinyt vanhalla matkalaukulla ja leluhiirellä lapsena. Nyt on Ursulan vuoro.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 02/2017.

Fakta

Koti: 75-neliöinen kaksio 1911 rakennetussa kerrostalossa Helsingin Kalliossa.

Asukkaat: Yrittäjä Irja Nuru, 38, ja Ursula, 3.

Sisältö jatkuu mainoksen alla