Kekkilän 90-litraisissa viljelylaatikoissa kasvit nousevat kaiteen yli valoon. Niissä kasvavat tomaatit, amppelimansikat ja yrtit. Koristeheinät lisäävät rentoa tunnelmaa, etualan ruukussa hurmesilkkiheinä 'Red Baron' ja rotkolemmikki.
Kekkilän 90-litraisissa viljelylaatikoissa kasvit nousevat kaiteen yli valoon. Niissä kasvavat tomaatit, amppelimansikat ja yrtit. Koristeheinät lisäävät rentoa tunnelmaa, etualan ruukussa hurmesilkkiheinä 'Red Baron' ja rotkolemmikki.

Parveke kukoistaa myös talon varjoisalla puolella, kun valitset sopivia lajeja.

Valkoisena kukkiva hortensia ja kirjavalehtiset kasvit valaisevat. Koristeheinät rehottavat rennosti ja yrtit tuoksuvat. Kekkilän puutarha-asiantuntijan Mari Kaartokallion kerrostaloparvekkeen runsas vihreys rauhoittaa.

Moni harmittelee parvekkeensa varjoisuutta, mutta varjolla on myös hyvät puolensa.

"Moni harmittelee parvekkeensa varjoisuutta, mutta varjolla on myös hyvät puolensa. Kasvit eivät heti kuivu kuten auringon paahteessa", muistuttaa Kaartokallio.

Puutarhurin parveketarha avautuu koilliseen, joten auringonvalo osuu siihen vain aamupäivällä. Parvekkeen viiteen neliöön sopii pari isoa jalallista viljelylaatikkoa sekä suuria ruukkuja ja koreja. Korkeissa laatikoissa kasvit nousevat katselukorkeudelle ja ylös kaiteen varjosta. Istutuksissa kukoistavat vehreinä monet moni- ja yksivuotiset kasvit. Pienemmissä ruukuissa Mari kasvattaa sesonkikasveja kuten kevään sipulikukkia. Säleikkövilliviini kiipeää seinällä kanaverkkoa pitkin.

"Mitä enemmän multaa ruukkuihin sopii, sen paremmin kasvit viihtyvät ja hoito helpottuu."

Hortensiasta, kesäkukista ja yrteistä voi poimia silmäniloa myös sisälle.
Hortensiasta, kesäkukista ja yrteistä voi poimia silmäniloa myös sisälle.

Mari mietti istutuksen värit parvekkeen rakenteisiin sopivaksi. Parvekkeen viininpunainen tehosteväri sopii violettien ja vaaleanpunaisten kukkien kanssa. Valkoiset ruukut ja viljelylaatikot tuovat valoa varjoon.

Pöytäryhmää parvekkeella ei ole, vaan tuoli riittää Marille ja pieni jakkara sarjakuvia lukeville lapsille. Keskellä on reilusti tilaa, jotta Hilla, 11, Urho, 8, ja Ahti, 6, mahtuvat lepäilemään kattoon ripustettavan teltan suojissa.

"Oma lempipaikkani on riippumatto, jonka ripustan seinäkoukkuihin, kun ehdin lekotella. Ilman isoja kalusteita saamme hyödynnettyä parveketta monipuolisesti. Riippumaton ja teltan voi laittaa paikoilleen, kun siltä tuntuu, mutta kalusteita ei niin vain parvekkeelta vie pois", Mari sanoo.

Kukkia ja satoa

Parvekkeen komein kukkija on hortensia. Kukka-iloa tuovat myös kesäkukat ja yrtit.

"Jos varjoon haluaisi reilusti kukkia, suosittelen pelargoneja. Myös lumihiutale, ahkeraliisa ja begoniat menestyvät. Hortensiat ovat erinomaisia."

Mari kasvattaa parvekkeella myös monivuotisia perennoja, koristeheiniä sekä puuvartisia kasveja. Pieni puu, hakuropaju tai japaninvaahtera, tuo istutuksiin komeaa korkeuseroa. Kestävät pensasangervot voisivat toimia parvekkeella, Mari neuvoo.

Aiemmin parvekkeellani menestyi vuosia koivu.

"Jätän monivuotiset kasvit talveksi ruukkuihin. Ne menestyvät pari vuotta, minkä jälkeen ne pitäisi istuttaa maahan tai vielä isompaan ruukkuun. Aiemmin parvekkeellani menestyi vuosia koivu."

Lehtivärien ja -muotojen vaihtelu tuo istutuksiin mielenkiintoa. Huomiota herättäviä lehtiperennoja ovat rotkolemmikki, kuunliljat ja keijunkukat.

"Lehdillä leikkiminen tuo iloa pidempään kuin hetkittäinen kukinta. Esimerkiksi kuningasbegonioilla on upeat lehdet."

Mari aikoi pitää parvekkeensa rentoutumiskeitaana, mutta huomasi pian kantavansa kotiin hyötykasveja kuten yrttien taimia, lehtiselleriä ja tomaatteja.

Mari Kaartokallio käyttää yrttiteessä ananassalviaa ja basilikan kukkia.
Mari Kaartokallio käyttää yrttiteessä ananassalviaa ja basilikan kukkia.

"Istutin tomaatit viljelylaatikkoon parvekkeen aurinkoisimpaan kohtaan kumppanuuskasvinsa basilikan kanssa. Rotevakasvuisen 'African Blue' -basilikan tummat, koristeelliset lehdet ja violetit kukat ilahduttavat pitkään."

Lapsia varten Mari istutti laatikkoon mansikkaa, joka viihtyy yllättävän hyvin aamuauringon voimin. Marin lempiyrtti on ananassalvia. Siitä tehtyä teetä hän nautiskelee parvekkeen vehreydessä.

"Kevätinnossani laitoin multasäkkiin kolme siemenperunaa. Hyvin nekin tuntuvat kasvavan."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 8/2016.

Kun muut kukat ovat puutarhassa jo karistamassa kukkiaan, hortensia näyttää kyntensä ja puhkeaa komeaan kukintoon. Vielä nytkin on hyvä hetki tarttua lapioon ja istuttaa hortensia odottamaan kevättä.

Muhkeina huiskiloina kukkivat hortensiat hurmaavat syksyn kylmiin saakka. Hauskaa hortensioissa on se, että niiden kukinta kestää lisäksi kauan, köynnös- ja jalohortensialla parhaimmillaan jopa useamman kuukauden.

Heinäkuusta syyskuuhun kukkivat kuutamo- ja pallohortensia, lokakuulle jatkavat mustilan-, syys- ja tammihortensia. Jos haluat pihaasi hortensian, jonka kausi on erityisen pitkä, valitse syyshortensia.

Taimitarhalla käymistä varten on hyvä tietää, että oikeasti sen nimi on japaninhortensia, Hydrangea paniculata. Japaninhortensioita nimitetään usein syyshortensioiksi, vaikka moni lajike kukkiikin jo keskikesällä.

Hieno vaihtoehto on myös köynnöshortensia, jonka voi saada kiipeilemään pitkin seinää tai vaikkapa kiven päällä.

Kukinnot ovat vanhemmiten vaaleanpunaiseen vivahtavia. Kuihduttuaankin ne ovat koristeellisia.
Kukinnot ovat vanhemmiten vaaleanpunaiseen vivahtavia. Kuihduttuaankin ne ovat koristeellisia.

Hortensiat ovat näyttävyyden lisäksi helppohoitoisia. Nuoret taimet tarvitsevat säännöllistä ja runsasta kastelua, mutta vanhemmat vain kuivina aikoina. Kukinnan aikana veden tarve on suurin. Pensas menestyy lisäksi melko pohjoisessa, jopa viitosvyöhykkeellä saakka.

Jos olet vasta innostunut hortensioista ja haaveilet niistä pihaasi, katso tästä puutarha-asiantuntijan vinkit istutukseen.

Koska hortensia on viisainta istuttaa?

Syyshortensian voi oikein mainiosti istuttaa syksyllä, kun maa on kosteaa ja taimistakin näkee niiden kunnon hyvin. Syyshortensiat lähtevät melko myöhään kasvuun keväisin, joten silloin taimien elinvoimaa on vaikeampi arvioida.

Millaisessa paikassa ne viihtyvät?

Syyshortensiat on hyvä istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan. Mullaksi sopii joko havu- ja rodomulta tai puutarhamulta - multaa on syytä hankkia, koska maan tulee olla sopivan hapanta. Kaiva noin puoli metriä syvä kuoppa, lisää puolet uutta multaa ja puolet pohjamaata ja istuta kasvi. Muista kastella se kerran kunnolla, jotta taimi alkaa juurtua. 

Kukkiiko se jo ensi kesänä?

Ne tekevät vähän kuin malliksi muutaman kukan jo ensi kesänä. Keväällä kannattaa lannoittaa hortensiaa yleislannoitteella ja syksyllä syyslannoite puolestaan parantaa seuraavan vuoden kukintaa. Talveksi kukinnot voi leikata pois, jotta oksat eivät repeydy lumen painosta.

Miten hortensiaa pitää jatkossa hoitaa?

Jos sille tekee keväisin hoitoleikkauksen, sen saa säilymään tasapainoisena ja kukinnan näyttävänä. Lajikkeita on kuitenkin erilaisia: toiset kukkivat saman vuoden versoista, toiset edellisen vuoden versoista. Saman vuoden versoista kukkivat leikataan noin puolestavälistä poikki, mutta edellisvuoden versoilla kukkivia ei pidä leikata lainkaan – muuten menettää koko kukinnot.

Asiantuntijana puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio Kekkilästä.

Tyrnin kirpeät marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen. Täysin kypsinä ne on myös helpointa kerätä.

Istuta tyrni pihaan, osta marjoja kaupasta tai kerää niitä julkiselta paikalta luonnosta. Tyrniin tutustumiseen on ainakin kolme erinomaisen hyvää syytä.

1. Se on valtavan terveellinen.

Mustaherukan, mustikan ja monen muun marjan hyödyistä on kerrottu ja tiedetään, mutta harva tietää, että tyrni on luonnonvaraisista marjoista ravintorikkaimpia. Siitä saa paljon C- ja E-vitamiinia, kuituja ja hyviä rasvahappoja.

Sato kypsyy yleensä syyskuun alusta lähtien, ja satokausi jatkuu lokakuun ajan. Pensaan tiheys ja piikkisyys vaihtelevat lajikkeen mukaan. Terveelliset marjat kannattaa poimia suojakäsineiden kanssa, sillä ne sijaitsevat aivan kiinni oksissa ja vielä piikkien välissä. Oksia voi kopautella kepillä, jotta marjat saa putoamaan esimerkiksi lakanalle maahan.

2. Se on helppo kasvi.

Tyrnin voi istuttaa karuunkin maahan. Parhaiten se viihtyy esimerkiksi hiekka- ja sorarannoilla, mutta pärjäilee myös kosteassa tai kuivassakin paikassa. Kaiken lisäksi tyrni kasvaa tyytyväisenä, vaikka sitä ei olisi jatkuvasti leikkaamassa.

3. Se on upean kaunis.

Tyrni tuo pihapiiriin aivan omaa hohtoaan. Lehdet ovat hohtavan hopeiset, marjat pirteän oranssit. Pensas kukkii kauniin kellanvihrein kukin ennen lehtien puhkeamista toukokuussa. Ja komeakin se on: vanhat tyrnipuskat voivat olla jopa useamman metrin korkuisia.

Lähteet: Puutarha.net, Arktiset aromit.