Siirtolapuutarhan polulla otetun lapsuuskuvan jälkeen Anna ja Seidi ovat venyneet ohi Helena-mummosta.
Siirtolapuutarhan polulla otetun lapsuuskuvan jälkeen Anna ja Seidi ovat venyneet ohi Helena-mummosta.

Siirtolapuutarhapalsta on ollut tärkeä osa Heinosen suvun elämää yli 50 vuoden ajan. Siellä kolmen sukupolven naiset Helena, Marja, Anna ja Seidi ovat kastelleet, kitkeneet ja kiipeilleet puissa.

Helena Heinonen, 87, muistaa hyvin aurinkoisen kesän, jolloin hän allekirjoitti miehensä Erkin kanssa kauppakirjan Helsingin Kumpulan siirtolapuutarhassa olevasta mökistä ja sitä ympäröivästä 400 neliön tontista vuonna 1963.

Helena ja Erkki olivat menneet naimisiin vuonna 1949. He asuivat Marja-tyttärensä kanssa pienessä kaksiossa Kalliossa. Erkin vanhemmilla oli siirtolapuutarhamökki, missä nuoripari vieraili usein.

"Oli onnenpäivä, kun saimme oman mökkimme! Kaipasimme kerrostalosta ulos luontoon ja puuhailemaan palstalle."

Omenanpuun kukinta on kevään kohokohta.
Omenanpuun kukinta on kevään kohokohta.

Mökin ympärillä oli muutama omenapuu sekä herukka- ja vadelmapensaita. Pikkuruinen peruna- ja juuresmaa perustettiin jo ensimmäisenä kesänä. Kasvimaalla kasvoi salaattia, persiljaa ja tilliä.

Perhe tuli mökille varhain keväällä ja vietti siellä koko kesän. Sukulaisten ja ystävien kanssa vietettiin lukemattomia kahvihetkiä omenapuiden katveessa.

"Serkkuni perhe osti mökin saman kujan varrelta. Olen viettänyt yhdessä suvun kanssa täällä yli viidetkymmenet juhannusjuhlat."

Erkki Heinonen tunnettiin shakkimestarina. Hän voitti tehtäväshakin hopeisen olympiamitalin 1952.

"Erkki nautti eniten hetkistä shakkilautansa kanssa verannalla", hän muistelee.

Helena menetti rakkaan puolisonsa vuonna 1993. Puutarhan ja mökin hoito ei jäänyt kuitenkaan yksin hänen hartioilleen. Hän saa aina apua tyttäreltään Marjalta ja tämän perheeltä.

Siirtolapuutarha on ollut Helena Heinosen (oik.) henkireikä jo 50 vuotta, ja samalla se on liittynyt Marja Heinonen-Guzejevin ja tämän perheen elämään.
Siirtolapuutarha on ollut Helena Heinosen (oik.) henkireikä jo 50 vuotta, ja samalla se on liittynyt Marja Heinonen-Guzejevin ja tämän perheen elämään.

Tytär Marja Heinonen-Guzejevin, 57, värikkäimmät muistot liittyvät  Kumpulan siirtolapuutarhaan. Hän oli seitsemänvuotias, kun mökki saatiin.

"Viihdyin täällä niin hyvin, etten olisi millään tahtonut lähteä yöksi kotiin. Keksimme naapurin lasten kanssa mitä mielikuvituksellisempia puuhia. Kiipesimme mökin katolle lukemaan Käpylän kirjastosta hakemiamme Viisikko-kirjoja. Kerran pidimme voimistelunäytöksen juhannusjuhlissa. Olin katketa nauruun, kun hiljattain näin kaitafilmikameralla kuvatun esityksemme."

Hellepäivinä tytöt kipaisivat eväineen Kumpulan maauimalaan.

"Vanhempia emme ehtineet auttaa, koska meillä oli niin paljon jännittävämpää tekemistä."

Lapsuuden ystävykset solmivat niin vankat ystävyyssuhteet, että ne ovat kestäneet näihin päiviin saakka. Teini-ikäisinä he miettivät mökin katolla aurinkoa ottaessaan, mitä heistä tulee isoina.

"Minusta piti tulla sisustusarkkitehti, mutta päädyinkin opiskelemaan lääkäriksi. Vanhempani olivat aika järkyttyneitä, kun ilmoitin heille, että pyrin lääketieteelliseen tiedekuntaan kauas Leningradiin."

Marja opiskeli Leningradissa seitsemän vuotta, mutta palasi joka kesä kotiin ja mökille. Kerran hänellä oli isompi tuliainen: opiskelutoveri Jevgeni sai tutustua saman tien siirtolapuutarhaan.

Kun kesä on komeimmillaan, punainen mökki ei juuri erotu kukkaloiston lomasta.
Kun kesä on komeimmillaan, punainen mökki ei juuri erotu kukkaloiston lomasta.

Jevgeni Guzejev, 58, on syntynyt Krestcyn kaupungissa 70 kilometrin päässä Novgorodista. Lääkäriperheen vesa päätyi opiskelemaan samaa alaa kuin vanhempansa ja sisarensa. Jevgeni ja Marja alkoivat seurustella 1970-luvun lopulla.

"Etukäteen kuvittelin, että Suomessa olisi ollut täysin toisenlaista. Helsingin keskustassa pystyin aistimaan hyvin vanhan Venäjän ajan. Siirtolapuutarhassa kaikki oli hämmästyttävän pikkuruista ja niin täydellisessä järjestyksessä. Ensimmäisellä kerralla ihastuin suuriin vadelmiin, joita poimimme pensaista."

Puutarhanhoito ei ole ollut Jevgenille vierasta. Hänen isänsä rakentamaa taloa ympäröi suuri hedelmäpuutarha.

"Ajattelin, että siirtolapuutarhassa olisi vähemmän työtä, mutta aika on näyttänyt, että tämä voi työllistää jopa enemmän."

Marjan ja Jevgenin esikoistytär syntyi 1982 ja eli ­vauva-aikansa vanhempiensa opiskelija-asunnossa Lenin­gradissa. Perhe muutti Suomeen vuotta myöhemmin. Nyt Jevgeni ja Marja työskentelevät samalla työterveysasemalla.

Annalla (vas.) ja Seidillä on hauskat muistot ajoista, jolloin he leikkivät Jevgeni-isän ja Erkki-ukin rakentamassa leikkimökissä. "Viihdyin enimmäkseen katolla", Anna sanoo.
Annalla (vas.) ja Seidillä on hauskat muistot ajoista, jolloin he leikkivät Jevgeni-isän ja Erkki-ukin rakentamassa leikkimökissä. "Viihdyin enimmäkseen katolla", Anna sanoo.

Anna Kokkosen, 31, ja Seidi Guzejevin, 26, elämään mummon puutarha on kuulunut aina. Ukki ja isä rakensivat heille leikkimökin, jossa voi kuvitella olevansa Peppi Pitkätossu. Ovella lukeekin Villa Villekulla, Huvikumpu.

Mökin katolta oli hauska tähyillä, keitä sukulaisia on tulossa kylään.

"Pienenä ihmettelin, miten aikuiset jaksavat istua loputtomasti omenapuun alla juttelemassa. Minä tykkäsin kiipeillä puissa ja juoksennella edestakaisin Peppi-peruukki päässäni", muistelee Anna.

Villistä pienestä tytöstä kasvoi lahjakas nainen. Hän valmistui filosofian maisteriksi pääaineenaan musiikkitiede. Yksi omien sävellysten ja sanoitusten inspiraation lähde on juuri puutarha.

"Levylläni on kappale, jonka nimi on Salainen puutarha. Nimi symboloi ihmisen mieltä. Ikäville ajatuksille ei saa antaa valtaa, vaan ne pitää kitkeä pois."

Palsta tuottaa runsaasti marjoja, omenoita, luumuja, sipulia, yrttejä ja juureksia.
Palsta tuottaa runsaasti marjoja, omenoita, luumuja, sipulia, yrttejä ja juureksia.

Mummon kasvimaan kitkeminen, leikkimökki ja hiekkalaatikko kuuluvat myös graafikoksi opiskelleen Seidin varhaisimpiin muistoihin.

"Kolmevuotiaana sanoin, että muutan leikkimökkiin asumaan ja otan sinne pieniä koiria."

Seidi ja Anna leikkivät pitkät kesäpäivät yhdessä mummon touhutessa vierellä.

"Sittemmin olen auttanut puutarhatöissä täällä joka kesä. Annan kanssa saimme muutamana kesänä työpaikat kaupungin puisto-osastolta, joten kitkemistä on riittänyt."

Seidi ei halua luopua mummonsa puutarhasta koskaan. Mökki ja puutarha tulvivat niin rakkaita muistoja.

"Yhtenä kesänä en onnistunut saamaan töitä, joten vietin täällä mummon seurana lähes koko kesän. Meillä ei ollut yhtään tylsää hetkeä."
Juttu on ilmestynyt Kodin Kuvalehti Puutarhassa -lehdessä 1/2014.

 

Kuusi viihtyy viileällä kuistilla ja tekee valaistuna kodista tavallistakin kutsuvamman. Luonnonläheiset, vihreät kranssit syntyvät männyn, kuusen ja tuijan oksista sekä mustikanvarvuista.
Kuusi viihtyy viileällä kuistilla ja tekee valaistuna kodista tavallistakin kutsuvamman. Luonnonläheiset, vihreät kranssit syntyvät männyn, kuusen ja tuijan oksista sekä mustikanvarvuista.

Lämmin joulutunnelma syntyy helposti: tarvitset vain havuja, sammalta, käpyjä ja herkkiä joulukukkia.

Luonnonmateriaaleja voit kerätä metsästä ja pihasta jo hyvissä ajoin ennen joulua, mutta muista jokamiehenoikeudet. Kävyt, terhot ja lakastuvat kasvinosat ovat sallittua riistaa. Oksat, varvut ja sammal on sen sijaan parasta kerätä omasta pihasta tai vain maanomistajan luvalla. Älä kerää yhtä kohtaa tyhjäksi, jotta luonto paikkaa jäljet nopeammin. Havuja ja sammalta voit ostaa myös kukkakaupasta.

Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.
Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.

Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.
Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.

Kuusi tuo kotiin ihanan metsäisen tuoksun. Joulukuusiperinne tuli Suomeen Keski-Euroopasta ja alkoi jo reilut sata vuotta sitten kartanoista ja pappiloista. Pienen tilan joulupuuksi sopii myös ruukussa kasvava sypressi tai seetri.

Monet kukka-asetelmien pikkuhavut ovat puutarhasta tuttuja puu- ja pensaslajikkeita. Siksi ne voi säilyttää talven yli viileässä ja istuttaa keväällä puutarhaan.

Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.
Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.

Kielo sopii upeasti metsäisiin kukka-asetelmiin. Kansalliskukan vieno tuoksu valloitti joulukoteja 1900-luvun alussa, mutta sittemmin sen edelle suosiossa kiilasivat helpommin viljeltävät lajit. Nykyisin kieloa saa joulun alla ilahduttavan hyvin.

Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.
Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.

Hyasintti on niin edullinen ja kestävä, että sen suosio on taattu. Tuoksuherkälle sen läsnäolo voi kuitenkin olla suorastaan tyrmäävä. Helppohoitoisia ovat muutkin sipulikukat kuten tasetti ja amaryllis. Sipuli on ladattu niin täyteen voimaa, että mullan voi ravistella pois ja laittaa sipulikukat lasimaljaan, josta niiden kauniit juuret näkyvät.

Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.
Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.

Jouluruusu on herkkä kaunotar ja monivuotinen perenna, joka voi Etelä-Suomessa leutoina talvina puhjeta kukkaan puutarhassa joulun tietämillä. Useimmin sen kukinta ajoittuu kuitenkin keväälle. Voit säilyttää jouluruusuruukun kevääseen asti viileässä. Kastele ja sumuttele ruusua välillä. Älä säikähdä, jos lehdet nuupahtavat tai kellastuvat, sillä juurakossa voi olla vielä elinvoimaa. Istuta jouluruusu keväällä puutarhaan, jossa se ilahduttaa vuodesta toiseen.

Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.
Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.

Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.
Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.


Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 23/2016.

Talvikaudellakin tekisi mieli saada ruokaan tuoretta ja vihreää, mutta usein yrtit tahtovat sisällä nuupahtaa ennen aikojaan. Kokeile avuksi tyhjää lasipurkkia!

Kotiisi kertyy varmasti tyhjiä lasipurkkeja milloin mistäkin: pastakastikkeista, hilloista ja muista säilykkeistä. Niiden ylälaidassa on pieni syvennys, joka on juuri sopiva narun pyörittelyyn. Narun avulla purkista syntyy helposti yrttiamppeli.

Yrtit kukoistavat, kun ne saavat purkissa vettä sopivasti mutta eivät liikaa. Ikkunalle ripustettuna myös kaikki mahdollinen valo osuu kasveihin.

Näillä ohjeilla saat kaupan yrttiruukut kukoistamaan ja pidennät niiden käyttöaikaa.

Tee näin:

  1. Pese sopivan kokoinen purkki ja liota siitä etiketti pois.
  2. Kaada purkin pohjalle hiukan soraa salaojaksi. Lisää pohjalle multaa.
  3. Laita yrtti ilman suojaruukkua purkkiin. Lisää multaa siten, että ruukku on melkein täynnä. Painele multa kaikkiin koloihin.
  4. Kastele istutus hyvin.
  5. Sido purkin reunaan naru ja ripusta yrttiamppeli keittiön ikkunalle.
  6. Kastele kasveja ahkerasti parin päivän välein. Muista myös suihkuttaa!

Yrtit sopivat leivän päälle tuomaan raikkaan säväyksen. Lisää yrtit ruokaan kypsennyksen loppu­vaiheessa tai vasta valmiin ruuan pinnalle. Versot, kuten kuvan herneenverso, syödään aina raakoina.