Jos mustasukkaisuus on lievää, jo keskustelu kumppanin kanssa voi auttaa.
Jos mustasukkaisuus on lievää, jo keskustelu kumppanin kanssa voi auttaa.

Mustasukkaisuus on toisiksi yleisin henkirikosten motiivi. Psykologi kertoo, milloin mustasukkaisuuteen kannattaa hakea apua.

Mustasukkaisuus on inhimillinen tunne, joka koskettaa joskus lähes kaikkia. Jos se on lievää ja tervettä, se voi monien mielestä jopa vahvistaa parisuhdetta.

Toisilla mustasukkaisuuden tunne herää silloin, kun sen kuuluukin – esimerkiksi, kun parisuhteessa etäännytään liiaksi. Toiset tuntevat mustasukkaisuutta silloinkin, kun mitään hätää ei ole.

”Mustasukkaisuus on hirveän yleistä, mutta sitä pidetään usein vähän nolona. Toisessa ääripäässä sitä oikeutetaan, se katsotaan kohteen syyksi ja se on merkittävä väkivallan ja jopa henkirikosten aiheuttaja”, sanoo psykologi ja HUS:in linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hänen mukaansa ongelmallisen mustasukkaisuuden voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että se toistuu parisuhteesta toiseen ja sitä tunteva on eri mieltä muiden kanssa mustasukkaisuuden aiheellisuudesta. Ulkopuoliset toppuuttelevat, mutta mustasukkainen itse ei näe toiminnassaan mitään vikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Mustasukkaisuutta voi olla vaikea tunnistaa itse. Jos henkilö on mustasukkainen, ei hän silloin näe, ettei se ole aiheellista. Hän kokee niin ja alkaa uskoa siihen”, Stenberg sanoo.

”Äärimmäinen, aiheeton, patologinen mustasukkaisuus on jo harhaluuloisuuden muoto.”

Joskus henkilö voi tunnistaa, että mustasukkaisuus on aiheetonta, mutta ei pysty silti muuttamaan ajatuksiaan ja tunteitaan – ne ovat kuin pakko-oire, josta on vaikea päästä eroon.

”Jos parisuhteessa ilmenee mustasukkaisuutta, siitä on hyvä kysyä ja keskustella. Useimmiten mustasukkaisuus on pelko. Äärimmäinen, aiheeton, patologinen mustasukkaisuus taas on jo harhaluuloisuuden muoto. Silloin siihen ei ole syytä ja se hallitsee ihmisen ajatuksia ja ohjaa tekoja.”

Haitallisesta mustasukkaisuudesta kertoo myös se, ettei mustasukkaisia ajatuksiaan pysty kontrolloimaan tai sietämään.

”Ajatukset ohjaavat kaikkea toimintaa eikä niihin tunnu saavan tervettä etäisyyttä.”

Lievää mustasukkaisuutta voi hoitaa itse

HUS ja Väestöliitto ovat kehittäneet maksuttoman mustasukkaisuuden omahoito-ohjelman, jonka on tarkoitus auttaa säätelemään tunteita ja tunnistamaan haitallisia ajatusmalleja mustasukkaisuuden takana. Se on tarkoitettu lievän, väkivallattoman mustasukkaisuuden hoitoon.

Mustasukkaisuus ei aina liity mitenkään parisuhteeseen. Sen taustalla voi olla itsetunto-ongelmia, menettämisen pelkoa ja kykenemättömyyttä sietää epävarmuutta.

”Jos huomaa aiheettomia mustasukkaisuuden tunteita, tärkeintä on lähteä jäsentelemään tilannetta. Onko tämä aiheellista? Jos ei, mistä tämä voisi johtua?” Stenberg sanoo.

”Mutta jos mustasukkaiselle ihmiselle sanoo, että ’lähdepä jäsentelemään tunteitasi, tuo on varmaan aiheetonta’, ei se mitään auta. Ihminen on sen tunteen vallassa. Hän tarvitsee työkaluja asioiden selvittämiseen. Omahoito-ohjelma on yksi työkalu.”

”Minkäänlaista mustasukkaisuuden liukumista väkivaltaisuudeksi ei pidä hyväksyä.”

Jos mustasukkaisuus on hyvin voimakasta ja aiheetonta, sen hoitamiseen tarvitaan terapiaa ja joskus jopa lääkitystä.

Hälyttäviä merkkejä ovat:

  • Väkivalta
  • Voimakas painostaminen
  • Kyvyttömyys keskustella rakentavasti
  • Jatkuva toisen tavaroiden penkominen

Stenberg kehottaa hakemaan apua, kun mustasukkaisuus vahingoittaa parisuhdetta eikä siitä pystytä keskustelemaan rakentavasti.

”Suomessa on kohtuullisen paljon parisuhdeväkivaltaa, ja iso osa siitä johtuu mustasukkaisuudesta”, Stenberg sanoo.

”Minkäänlaista mustasukkaisuuden liukumista väkivaltaisuudeksi ei pidä hyväksyä. Tunteet ovat ok, niin kauan kuin niistä voidaan keskustella, niitä voidaan käsitellä ja ne eivät johda haitalliseen toimintaan.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla