Mieti rauhassa, mikä on juuri sinulle sopiva elämä. Naapurilla voi olla erilainen, muttei välttämättä parempi.
Mieti rauhassa, mikä on juuri sinulle sopiva elämä. Naapurilla voi olla erilainen, muttei välttämättä parempi.

Tunnetko olosi nynnyksi, kun et jatkuvasti syöksy kohti uusia haasteita? Unohda vertailu muihin ja mieti, mitä itse haluat. Tyytyminen ei välttämättä tarkoita tylsyyttä.

Saan puhelun, jota olen odottanut kärsimättömästi edellisillan työhaastattelusta lähtien. Haastattelija sanoo, etten tullut valituksi kirjoittajan tehtävään. Sen sijaan hän haluaisi minut astetta ylempään pestiin, pomoksi.

Harkitsen huolellisesti. Minua ehkä arvostettaisiin enemmän, jos etenisin urallani esimieheksi.

Toisaalta pomona en pääsisi juuri tekemään niitä asioita, joita rakastan työssäni. Nautin nimenomaan kirjoittamisesta. Esimies etupäässä suunnittelee.

Tärkeintä on, että kokee elävänsä arvojensa mukaista elämää.

Tuntuu oudolta olla hakematta pomon pestiä. Mitä muut ajattelevat ihmisestä, joka ei halua ylennystä? Olenko nynny? Tyydynkö liian vähään?

Et, lohduttaa psykologi Anna Salmi. Tärkeintä on, että itse kokee elävänsä arvojensa mukaista elämää.

Luolaihmisen oli pakko vertailla

Vähempään tyytyminen on psykologin mukaan eräänlainen kypsyyden merkki.

”Pienelle lapselle elämä on pelkkiä ihannekuvia. Kasvaminen on sitä, että osin luopuu ihanteista ja tarkastelee itseään rehellisemmin”, Salmi sanoo.

Joskus tuntuu, että kunnon ihmisen kuuluisi toivoa aina enemmän elämältään: hienoa uraa, lisää rahaa, isompaa asuntoa, kehittävämpiä harrastuksia.

Salmen mukaan syy on evoluution. Kaikissa meissä elää luonnollinen tarve vertailla itseämme toisiin.

Ihmisen mieli kehittyi jatkuvasti arvioimaan, onko yhtä hyvä kuin muut.

”Esi-isämme olivat täysin riippuvaisia toisista. Saattoi kuolla, jos hylättiin ryhmästä. Ihmisen mieli kehittyi jatkuvasti arvioimaan, onko yhtä hyvä kuin muut”, Salmi kertoo.

Luolaihmisen vertaileva mieli elää nykymaailmassa, jossa kilpailu on kovaa ja vertailun kohteita rajattomasti. Vielä muutama vuosikymmen sitten riitti, kun vertasi itseään vaikka koululuokkaan tai työ­yhteisöön. Nykyisin esimerkiksi valokuvaaja näkee maailman huippukuvaajien töitä vain parilla klikkauksella.

Kun maailma laajenee, valinnanvapaus lisääntyy. Ennen vanhaan suutarin lapsesta tuli suutari, mutta nyt monilla on mahdollisuus rakentaa jatkuvasti itseään omilla valinnoillaan. Samalla yksilön tarpeet ovat nousseet tärkeämmiksi kuin yhteisön. Kehittäviä harrastuksia ja töitä ihaillaan, samoin aikaansaavia ihmisiä.

Sosiaalisessa mediassa vaikuttaa siltä, että joka toinen tuttu on saanut uuden hienon työpaikan ja rakentanut talon merenrantaan.

Uudet harrastukset, työt ja menestyminen myös näkyvät enemmän kuin ennen. Sosiaalisessa mediassa vaikuttaa siltä, että vähintään joka toinen tuttu on saanut uuden hienon työpaikan, rakentanut talon merenrantaan tai järjestänyt mitä ihanimmat juhlat laajalle tuttavapiirilleen.

”Mediassa tuodaan esiin menestystarinoita ja sitä, kuinka ihminen on kyennyt yltämään parhaaseensa”, Salmi sanoo.

Joillekin suorituspaineita luovat myös menneisyys ja luonne. Jos vanhemmille piti tuoda jatkuvasti parempia kouluarvosanoja, etenkin herkkä lapsi on voinut alkaa ottaa helpommin onkeensa kaikkien muiden odotukset. Omat toiveet jäävät jalkoihin.

Mitkä ovat omat arvosi?

Salmi neuvoo, että jokaisen valinnan edessä kannattaa miettiä omia arvojaan. Mitkä asiat ovat itselle tärkeimpiä? Kenen toiveita haluat toteuttaa?

”Kannattaa kysyä itseltään, viekö tämä päätös minut lähemmäksi elämää, jossa voin elää arvojeni mukaisesti.”

Aivan. Jos pysyttelen nykyisessä työssäni kirjoittajana, saan toteuttaa itseäni. En tienaa yhtä paljon, mutta pärjäämme. Ylitöitä on vähemmän, joten aikaa jää myös perheelleni. Haluan olla parempi kirjoittajana, mutta juuri ylennyksen saaminen ei ole minulle arvo sinänsä.

Kannattaa suunnata kunnianhimonsa asioihin, jotka ovat itselle tärkeimpiä.

Tyytyminen ei siis tarkoita sitä, etteikö mitään tavoitteita saisi olla. Kannattaa vain suunnata kunnianhimonsa asioihin, jotka ovat itselle tärkeimpiä. Muissa asioissa saa tyytyä vähempään.

”Kaikkien ei tarvitse olla kaikkea. Parasta on olla sitä, mitä on.”

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 24/2017.

Viisi tapaa löytää sinulle sopiva elämä

1. Mieti, kuka vaatii.

Kuka elämääsi tahtoo muuttaa? Kuka ilahtuisi, jos yrittäisit eteenpäin? Sinä itse vai joku muu?

2. Etsi kaiken alku.

Mistä enemmän ja paremmin -ajatuksesi ovat peräisin? Oletko lukenut lehdistä liikaa sankaritarinoita?

3. Oletko itsellesi liian ankara?

Annatko naapurisi tyytyä keskinkertaisuuteen ja arkisuuteen, mutta et suo samaa itsellesi?

4. Selvitä, mitkä ovat arvosi.

Tee lista asioista ja elämänalueista, jotka ovat sinulle juuri nyt tärkeitä. Ne ovat arvojasi.

5. Asiat tärkeysjärjestykseen.

Mieti, millainen haluaisit näillä tärkeillä alueilla olla. Miten pääsisit lähemmäs arvojasi?

Ihmissuhteissa on kuunneltava itseään. Jos tapaamisista jää itselle raskas olo, asiaan kannattaa puuttua, asiantuntija Ritva Karila-Hietala sanoo.
Ihmissuhteissa on kuunneltava itseään. Jos tapaamisista jää itselle raskas olo, asiaan kannattaa puuttua, asiantuntija Ritva Karila-Hietala sanoo.

Ihmisten konmarittaminen on noussut trendiksi: ihmissuhteista karsitaan pois itseä kuormittavat suhteet. Mutta milloin välien katkaiseminen on oikein? Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija vastaa.

Ystävä haukkuu, juoruilee ja on jatkuvasti negatiivinen. Anoppi puhuu sinusta pahaa puolisollesi ja arvostelee julkisesti lastenhoitotaitojasi. Tapaamisista tulee apea mieli.

Jos ihmissuhde kuormittaa liikaa, sen voi katkaista. Näin sanoo Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija Ritva Karila-Hietala.

”Kenenkään ei tarvitse tulla haukutuksi tai kohdelluksi huonosti.”

Suhteesta ei tarvitsekaan pitää kiinni vain tavan vuoksi. Ei edes silloin, kun kyseessä on sukulaisuussuhde.

”Ei sukulaisuus tarkoita sitä, että pitäisi olla tekemisissä. Kotiinsa ei esimerkiksi ole ketään pakko päästää.”

Suhteesta ei tarvitse pitää kiinni vain tavan vuoksi.

”Välien katkaisemiseen pitää tietysti olla kunnon syyt, ei vain se, että en tykkää tuosta ihmisestä”, Karila-Hietala lisää.

Suhdetta ei esimerkiksi kannata katkaista vain sen vuoksi, että on jonkun kanssa asioista eri mieltä. Erilaiset ihmissuhteet rikastuttavat elämää. Se, milloin ihmissuhteesta sitten tulee liian kuormittava, täytyy jokaisen tunnustella itse.

”Silloin, kun suhteessa alkaa itsestä tuntua niin pahalta, ettei enää tahdo jaksaa sitä, pitää miettiä, mitä asialle voisi tehdä.”

Puhu tilanteesta toisellekin

Välien jäädyttäminen tulee aina tehdä selväksi myös toiselle osapuolelle, Karila-Hietala muistuttaa. Erityisen tärkeää se on silloin, jos kyse on lähiomaisesta.

”Joskus voi olla myös niin, että ihminen, jonka kanssa haluaa viilentää välit, ei ymmärrä, mistä on kysymys. Hän ei välttämättä ole kokenut suhdetta samalla tavalla, ja on hyvä, että hän tulee tietoiseksi siitä.”

Kun toinen tietää, että hänen käytöksensä satuttaa, hän saa myös mahdollisuuden muuttua.

Välien jäädyttäminen tulee tehdä selväksi myös toiselle osapuolelle.

Muita ihmisiä välien katkaisemiseen ei kuitenkaan kannata vetää mukaan. Esimerkiksi lapsilla on oikeus olla tekemisissä isovanhempiensa kanssa, Karila-Hietala muistuttaa. Silloin erilaisia ratkaisuja tulee miettiä lastenkin näkökulmasta.

Saako masentuneen puolison jättää?

Usein pohditaan, pätevätkö samat säännöt myös parisuhteeseen: Jos suhde tuntuu itsestä raskaalta, voiko puolison jättää? Onko se oikein myös niissä tilanteissa, joissa parisuhteen toinen osapuoli voi huonosti esimerkiksi sairauden tai masennuksen myötä?

Karila-Hietalan mukaan parisuhteet eivät eroa muista ihmissuhteista. Jos suhteessa on jatkuvasti itsellä huono olla, ei siihen tarvitse jäädä.

”Toisen sairaus ei kuitenkaan pelkästään voi olla se syy, kyllä siihen liittyy yleensä jotain muutakin”, Karila-Hietala sanoo.

Siksi kannattaakin miettiä, mikä parisuhteessa oikeastaan kuormittaa. Suhdetta voi painaa esimerkiksi se, että toisen sairastuessa toinen alkaa hoitajaksi, Karila-Hietala sanoo.

”Tiedän tapauksia, joissa nainen on uupumukseen asti hoitanut miestään, kun mies ei ole suostunut lähtemään hoitoon. Parisuhde ei voi olla pelkästään hoitosuhde. Jos voi itsekin huonosti, se täytyy sanoa ääneen.”

”Välittämistä voi olla myös se, että kertoo, mistä apua saa.”

Tilanteesta pitäisikin pystyä keskustelemaan ennen kuin tekee päätöksiä suhteen tulevaisuudesta. Jos parisuhdetta varjostaa sairastumisen tuomat muutokset, kannattaa odottaa rauhassa vaikeimman ajan yli ja tehdä päätöksen vasta sen jälkeen.

Toista ei myöskään tarvitse pystyä auttamaan kaikessa itse.

”Asiat, joihin on saatavissa apua ulkopuolelta, kannattaa sitä hankkia. Toki vaikeassa elämäntilanteessa voi olla avuksi ja kuunnella, mutta välittämistä voi olla myös se, että kertoo, mistä apua saa.”

Tilannetta voi helpottaa jo se, että itse oppii näkemään tilanteen uudessa valossa esimerkiksi terapian avulla.

”Joskus käy niin, että toinen sairastaa ja terve puoliso ikään kuin uhrautuu ja lähtee elämään sairaan elämää. Terveen puolison olisi tärkeä elää mahdollisimman tavallista elämää, tehdä omia juttujaan ja pitää huolta siitä, että oma mielenterveys voi hyvin.”

Joskus parasta voi kuitenkin olla eri teille lähteminen.

”Voi myös olla, että suhde on molempien puolesta kuormittava. Silloin ero voi olla myös masentuneelle tai sairastuneelle osapuolelle helpottava asia.”

Maria

Saako masentuneen puolison tai raskaan ystävän jättää? Asiantuntija neuvoo, milloin kuormittavan suhteen voi katkaista

On todella itsekästä katkaista välejä. Elämään kuuluu myös velvollisuuksia ja epämukavuutta, ei pidä koko ajan ajatella omaa napaansa. Miksi esimerkiksi ystävyyden pitää aina olla vastavuoroista? Tuskin ystävä pahuuttaan on hankala. Ajattele ensin muita, sitten vasta itseäsi!
Lue kommentti
Masentuneena jätetty

Saako masentuneen puolison tai raskaan ystävän jättää? Asiantuntija neuvoo, milloin kuormittavan suhteen voi katkaista

Ei itseänsä kovin rakastetuksi tuntenut kun puoliso häipyi sairauden kohdatessa. Kannattaa muistaa, että itsekin voi sairastua. Mitä ihminen toivoisi ollessaan heikoimmillaan, sitäkö, että kaikki kääntää selkänsä? Ihminen, joka jättää sairaan, on heikko ja itsekäs. Onneksi meillä on seurakunta ja rakastava Taivaan Isä, hän ei hylkää.
Lue kommentti
Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.
Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.

Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee morkkis. Miten paitsi jäämisen pelosta pääsee eroon?

Puhelimeni sääsovelluksessa on allekkain 19 kaupunkia: Helsinki, Turku, Joensuu. Lissabon, Tallinna, Palermo. Tampere, Madrid, Mombasa. Katson listaa päivittäin ja mietin: olisinpa tuolla.

Täydellinen sää on kuin merkki universumilta. Jossakin muualla on paremmin.

Paitsi jäämisen pelko iskee suomalaisiin etenkin kesäisin. Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat Suomeen, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee tuskallisen huono omatunto. Miksen ole maauimalassa, aurinkotuolissa, puistolounaalla tai terassilla? Kesä saattaa loppua koska tahansa!

Psykologi ja psykoterapeutti Carita Nylynd-Kalli tunnistaa pelon.

”Se on meillä kaikilla joskus, joillakin voimakkaampana”, Nylund-Kalli sanoo.

Englannin kielessä pelolla on nimikin, fear of missing out. Nylund-Kalli arvelee, että se vaivaa usein täydellisyyden tavoittelijoita. He ajattelevat helposti, että elämän pitää mennä tietyn mielikuvan mukaan.

”Täytyy viettää kaunis kesäpäivä oikein, olla ulkona ja nauttia auringosta. On melkein mahdotonta olla sisällä ja siivota, koska se ei vain kuulu mielikuvaan siitä, miten elämä pitää elää”, Nylund-Kalli sanoo.

”Siitä voi tulla jopa pakonomaista. Vaikka elämää se on kassajonossa seisominenkin.”

Joillakin pelko on läsnä muulloinkin kuin hellepäivinä: on vaikea valita asuinpaikkaa, lomakohdetta tai puolisoa, koska jossain voi aina olla parempi. Jos nyt otan tämän, mitä sitten, jos tulee vielä parempi?

”Silloin ei saa tunneyhteyttä siihen, että tämä on hyvä, tätä minä haluan. Mielessä on vain, että jossain voisi olla vielä parempi, jos vielä etsisin ja odottaisin ja valitsisin.”

”Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä.”

Joskus paitsi jäämisen pelon taustalla on ajatus, ettei elämää saa tuhlata mihinkään turhaan tai arkiseen.

”Joskus se on ihan ahneutta. Sitä, että haluaa kaiken. Ei voi tyytyä sellaiseen, mikä tuntuisi riittävän hyvältä”, Nylund-Kalli sanoo.

”Ihminen voi olla vain tietyssä paikassa kerrallaan. Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä. On mielikuva, että kaikki pitäisi saada.”

Kenen vuoksi pelkäät?

Paitsi jäämisen pelko yhdistetään usein nuoruuteen. Silloin juhliin on pakko lähteä, vaikka ei jaksaisi, koska joka ilta voi tapahtua jotakin ikimuistoista.

Nylund-Kalli uskoo, että monen pelko hellittää iän ja elämänkokemuksen myötä.

”Huomaa ehkä tarpeeksi monta kertaa, että ei se nyt ollut niin erityistä.”

Jos pelko tekee elämästä suorittamista, sitä voi yrittää helpottaa.

1. Kuulostele, mistä ihan oikeasti pidät ja mitä oikeasti haluat.

Mitä minua juuri nyt huvittaa tehdä? Mikä olisi kaikkein parasta?

Menetkö piknikille helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä?

2. Mieti, kenen vuoksi teet.

Teetkö jotain vain siksi, että suvussasi, naapurustossasi tai työpaikallasi on aina tehty näin? Menetkö piknikille ja maauimalaan helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä? Teeskenteletkö, että pidät jostakin, mistä et oikeasti pidä?

”Joku ihan oikeasti tykkää mennä piknikille. Joku ajattelee, että ulkona on muurahaisia ja ampiaisia ja tuulee, mutta niin vain kuuluu tehdä.”

3. Älä usko jokaista mielikuvaasi.

Ajatus täydellisestä kesäpäivästä on usein illuusio. Nylund-Kalli vertaa mielikuvaa mainoksiin ja elokuviin.

”Kauniit ihmiset istuvat leppeässä kesätuulessa nauttimassa ihanaa ruokaa meren äärellä. Harvoin se on totta. Lapset kitisevät ja makkarat palavat.”

4. Nauti pienissä erissä.

Elämästä nauttiminen ei aina vaadi suuria uhrauksia. Joskus riittää, että pysähtyy hetkeksi katukahvilaan tai istahtaa kivelle lenkkipolun varrella.

”Siitä ei tarvitse tehdä numeroa tai näytelmää.”