Luonto hoitaa terveyttä ja mieltä – riittää, että hengität

Jokaisella meillä on oma sielunmaisema – luonnonpaikka, jossa tunnemme olevamme kotona.

Sielunmaisema voi olla aivan lähellä tai vieraassa maassa, syvällä metsän keskellä tai kaupungin lähipuistossa. Se voi olla aikuisena löydetty tai jo lapsuudessa mieleen painunut paikka.

Omassa sielunmaisemassa on helppo hengittää ja ajatella.

”Luonnossa ihminen tuntee oman pienuutensa ja hetkellisyytensä. Hän hahmottaa paremmin, kuka on, mistä tulee ja mihin on menossa”, sanoo luontoterapiaohjaaja Mirjam Silvén.

Uudet ajatukset valtaavat mielen.

Ei enää:

Mitä pitää tuoda kaupasta? Aamulla on taas liian aikainen herätys.

Vaan hetken esimerkiksi:

Mikä on minun paikkani maailmassa?

Olenko onnellinen?

Mitä jätän perinnöksi tuleville sukupolville?

Katse horisonttiin, ei puhelimeen

Luonto hoitaa lempeästi jokaista, joka antautuu hoidettavaksi.

”Sielunmaisemassa kaikki aistit terävöityvät ja ne otetaan uuteen käyttöön. Korvat, silmät, keho ja mieli virittäytyvät toisenlaisille taajuuksille”, Silvén sanoo.

Luonnossa oleilu hidastaa sydämen sykettä ja laskee verenpainetta. Erityisesti tätä tekee horisonttiin katsominen.

Silloin silmät näkevät kauemmas kuin digitaaliseen laitteeseen, joka arjessa on usein katseen kohde.  Kun katse lepää, mieli rauhoittuu.

”Riittävän pitkä ja kiireetön sielunmaisemassa viipyminen laskee kierroksia pään sisällä. Ajatukset eivät vilistä levottomina.”

Silloin voimme nähdä myös lähellä olevat asiat uudella tavalla. Vaahteranlehden kauneus saa ruska-aikana mykistymään. Pienen muurahaisen matka puun juurta myöten tekee vähän filosofiseksi.

Raitis ilma hoivaa koko kehoa, virkistää ja antaa hyvän yöunen.

Joutilaisuus on luovuutta

Ihmisen on hyvä päästää joskus irti tehokkuuden vaatimuksista. Sielunmaisema on paikka, jossa on lupa vain hengittää, tekemättä mitään muuta.

Mitä enemmän luonnossa viettää aikaa, sen enemmän luonto hoitaa.

”Toisaalta jo viisi minuuttia päivässä tekee paljon. Luonto ei saa olla paikka, johon mennään suorittamaan jotakin tai ottamaan siitä irti kaikki mahdollinen", Silvén miettii.

Luonto on liikkumisen ja rauhoittumisen tyyssija, jonne hakeudutaan etsimään avaria ajatuksia ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

”Voimaantunut olo syntyy itsestään, kun annamme sen syntymiselle aikaa ja mahdollisuuksia. Luova joutilaisuus on hyväksi meille kaikille.”

Asiantuntijana luontoterapiaohjaaja Mirjam Silvén