Luterilainen moraali sanoisi tässä kohtaa ei-ei, mutta elämän pienistä iloista saat voimaa arkeen. Se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Luterilainen moraali sanoisi tässä kohtaa ei-ei, mutta elämän pienistä iloista saat voimaa arkeen. Se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Tunnetko syyllisyyttä, kun otat aikaa itsellesi ja käytät rahaa pieniin mukavuuksiin? Suurin osa tuntee, mutta ei tarvitsisi.

Hups, taas tuli lounaalla syötyä lämpöinen korvapuusti jälkiruuaksi, vaikka oli tarkoitus säästää turhista menoista.

Viikonloppuna tekisi mieli hierontaan, mutta omatunto soimaa ajankäytöstä.

Kotona ovat kaapit järjestämättä ja pyykit viikkaamatta, mutta lauantai sujahtaa ihan huomaamatta sohvalla ihanan kirjan parissa. Toisaalta se oli mukavin lauantai pitkiin aikoihin.

Nautinnon ja syyllisyyden välillä on selvä liitto. Peräti 98 prosenttia Kodin Kuvalehden verkkokyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että elämän pienet nautinnot ovat joko erittäin tai melko tärkeitä.

67 prosenttia tuntee syyllisyyttä itsensä hemmottelemisesta.

Kuitenkin 67 prosenttia tuntee vähintään joskus syyllisyyttä siitä, että käyttää aikaa tai rahaa itsensä hemmottelemiseen. Joka neljäs on kokenut nautinnoista syyllistämistä lähipiirissään.

Jostain syystä hyvä mieli ja nautinnollinen olo saavat joskus aikaan huonon omatunnon. Tuntuu, että elämä ei saisi olla liian miellyttävää. Puhumme herkästi turhuuksina kaikesta, mikä ei liity pelkkään hengissä pysymiseen.

”En minä näe elämän nautintoja turhuuksina lainkaan”, sanoo psykologi Antti Kiikko.

”Meistä jokainen tavoittelee hyvää elämää ja onnellisuutta.”

Nautiskelija ei ole huono ihminen

Olisi toki fiksua laittaa ylimääräinen raha säästöön eikä tuhlailla. Joutohetket voisi hyvin käyttää johonkin hyödylliseen eikä Facebookissa juoruamiseen.

Sokeristen herkkujen nautiskelu tuntuu kertovan huonosta itsekurista ja kasvohoidot pinnallisuudesta. Eikö niin?

Moni soimaa itseään elämän pienistä nautinnonhetkistä: olenkohan jonkinlainen hedonisti? Jo pelkkä sanakin tuo mieleen ihmisen, joka välittää vain itsestään ja hetkellisestä mielihyvästään. Äärimmillään se yhdistyy keskenkasvuiseen narsistiin, jolla ei ole moraalia tai päämääriä.

Ei ihme, että itsensä hemmottelusta ja elämästä nauttimisesta puhutaan usein paheksuvin äänenpainoin.

Nautiskelu ja narsismi eivät kuitenkaan ole sama asia. Nautiskelija ei aiheuta kärsimystä muille.

”Sinusta on enemmän hyötyä myös muille, jos pidät itsestäsi huolta. Jos haluaa auttaa muita, täytyy ensin auttaa itseään.”

Psykologi Antti Kiikko muistuttaa, mitä on haitallinen narsismi.

”Sitä, että vaatii erityiskohtelua ja ajattelee maailman olevan itselle jotain velkaa.”

Terveessä itsekkyydessä ja omien tarpeidensa tunnistamisessa ei sen sijaan ole mitään pahaa.

”Sinusta on enemmän hyötyä myös muille, jos pidät itsestäsi huolta. Jos haluaa auttaa muita, täytyy ensin auttaa itseään”, Kiikko sanoo.

Löytyisikö tasapaino?

Harvalla on enää tarvetta raataa auringonnoususta iltapimeään kuten sata vuotta sitten. Silti suomalainen talonpoikaismoraali on juurtunut syvälle kulttuuriimme.

Armoton ilmasto on opettanut lähes pakonomaista säästäväisyyttä, ja kristinusko on jyrkimmillään tuominnut kaiken maallista mielihyvää tuottavan synnillisenä. Edelleen esimerkiksi herkullisista jälkiruuista puhutaan kiusauksina, joihin langetaan.

Olisiko meidän silti mahdollista löytää tasapaino tiukan hyötyajattelun ja nautintojen välillä? Voisiko ajatella, että myös elämän pienistä iloista saattaa olla hyötyä?

”Pienet ilot voivat palvella suurien päämäärien tavoittelua”, psykologi Antti Kiikko sanoo. ”Iloa tuottavat asiat lisäävät mielekkyyttä elämään.”

Toisin sanoen nautinnot pitävät yllä motivaatiota keskittyä taas esimerkiksi työhön tai perheeseen. Esimerkiksi taide-elämykset voivat sekä tuottaa mielihyvää että auttaa oivaltamaan jotain syvempää elämästä.

Jotkut tulevat vilpittömän onnellisiksi myös niukasta, kurinalaisesta elämästä.

Nautintojen saa myös ajatella olevan ansaittuja: päivän töiden jälkeen voi rauhassa tehdä mitä mieli tekee. Tai kun elämä on sellaisessa vaiheessa, että lapset ovat lähteneet kotoa, miksei voisi vihdoin elää omaa aikaa hyvällä omallatunnolla?

Toisten auttaminenkin voi toki itsessään olla ilonaihe, ja jotkut epäilemättä tulevat vilpittömän onnellisiksi myös niukasta, kurinalaisesta elämästä, jossa nautiskelu on sivuosassa.

”Sitä ei kuitenkaan pidä edellyttää muilta”, Kiikko sanoo.

”Silloin tekisi päätöksiä muiden puolesta.”

Se, jos mikä, olisi itsekästä.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 1/2018.

Viisi tietä irti turhasta syyllisyydestä

1. Tämä hetki on tärkeä.

Kun pohdit elämän tarkoitusta, ”olla onnellinen” tai ”elää mukavasti” ovat oikein hyviä ja riittäviä vastauksia.

2. Sinun elämäsi, ei muiden.

Olet oman elämäsi päähenkilö. Käsi sydämelle: mitkä asiat todella tuottavat sinulle iloa ja mielihyvää?

3. Kuka sinua paheksuu?

Todennäköisesti ei kukaan. Ja vaikka paheksuisikin, onko heidän mielipiteillään oikeasti väliä?

4. Nautinnoista on myös apua.

Ehkä hetkeen tarttuminen saa sinut tarttumaan entistä innokkaammin myös ”vakavampiin” toimiin.

5. Varmista hyvä elämä.

Aina kun voit, tee asioita, joista nautit ja jotka saavat sinut hyvälle mielelle. Niin yksinkertaista se todella on.

Ihmissuhteissa on kuunneltava itseään. Jos tapaamisista jää itselle raskas olo, asiaan kannattaa puuttua, asiantuntija Ritva Karila-Hietala sanoo.
Ihmissuhteissa on kuunneltava itseään. Jos tapaamisista jää itselle raskas olo, asiaan kannattaa puuttua, asiantuntija Ritva Karila-Hietala sanoo.

Ihmisten konmarittaminen on noussut trendiksi: ihmissuhteista karsitaan pois itseä kuormittavat suhteet. Mutta milloin välien katkaiseminen on oikein? Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija vastaa.

Ystävä haukkuu, juoruilee ja on jatkuvasti negatiivinen. Anoppi puhuu sinusta pahaa puolisollesi ja arvostelee julkisesti lastenhoitotaitojasi. Tapaamisista tulee apea mieli.

Jos ihmissuhde kuormittaa liikaa, sen voi katkaista. Näin sanoo Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija Ritva Karila-Hietala.

”Kenenkään ei tarvitse tulla haukutuksi tai kohdelluksi huonosti.”

Suhteesta ei tarvitsekaan pitää kiinni vain tavan vuoksi. Ei edes silloin, kun kyseessä on sukulaisuussuhde.

”Ei sukulaisuus tarkoita sitä, että pitäisi olla tekemisissä. Kotiinsa ei esimerkiksi ole ketään pakko päästää.”

Suhteesta ei tarvitse pitää kiinni vain tavan vuoksi.

”Välien katkaisemiseen pitää tietysti olla kunnon syyt, ei vain se, että en tykkää tuosta ihmisestä”, Karila-Hietala lisää.

Suhdetta ei esimerkiksi kannata katkaista vain sen vuoksi, että on jonkun kanssa asioista eri mieltä. Erilaiset ihmissuhteet rikastuttavat elämää. Se, milloin ihmissuhteesta sitten tulee liian kuormittava, täytyy jokaisen tunnustella itse.

”Silloin, kun suhteessa alkaa itsestä tuntua niin pahalta, ettei enää tahdo jaksaa sitä, pitää miettiä, mitä asialle voisi tehdä.”

Puhu tilanteesta toisellekin

Välien jäädyttäminen tulee aina tehdä selväksi myös toiselle osapuolelle, Karila-Hietala muistuttaa. Erityisen tärkeää se on silloin, jos kyse on lähiomaisesta.

”Joskus voi olla myös niin, että ihminen, jonka kanssa haluaa viilentää välit, ei ymmärrä, mistä on kysymys. Hän ei välttämättä ole kokenut suhdetta samalla tavalla, ja on hyvä, että hän tulee tietoiseksi siitä.”

Kun toinen tietää, että hänen käytöksensä satuttaa, hän saa myös mahdollisuuden muuttua.

Välien jäädyttäminen tulee tehdä selväksi myös toiselle osapuolelle.

Muita ihmisiä välien katkaisemiseen ei kuitenkaan kannata vetää mukaan. Esimerkiksi lapsilla on oikeus olla tekemisissä isovanhempiensa kanssa, Karila-Hietala muistuttaa. Silloin erilaisia ratkaisuja tulee miettiä lastenkin näkökulmasta.

Saako masentuneen puolison jättää?

Usein pohditaan, pätevätkö samat säännöt myös parisuhteeseen: Jos suhde tuntuu itsestä raskaalta, voiko puolison jättää? Onko se oikein myös niissä tilanteissa, joissa parisuhteen toinen osapuoli voi huonosti esimerkiksi sairauden tai masennuksen myötä?

Karila-Hietalan mukaan parisuhteet eivät eroa muista ihmissuhteista. Jos suhteessa on jatkuvasti itsellä huono olla, ei siihen tarvitse jäädä.

”Toisen sairaus ei kuitenkaan pelkästään voi olla se syy, kyllä siihen liittyy yleensä jotain muutakin”, Karila-Hietala sanoo.

Siksi kannattaakin miettiä, mikä parisuhteessa oikeastaan kuormittaa. Suhdetta voi painaa esimerkiksi se, että toisen sairastuessa toinen alkaa hoitajaksi, Karila-Hietala sanoo.

”Tiedän tapauksia, joissa nainen on uupumukseen asti hoitanut miestään, kun mies ei ole suostunut lähtemään hoitoon. Parisuhde ei voi olla pelkästään hoitosuhde. Jos voi itsekin huonosti, se täytyy sanoa ääneen.”

”Välittämistä voi olla myös se, että kertoo, mistä apua saa.”

Tilanteesta pitäisikin pystyä keskustelemaan ennen kuin tekee päätöksiä suhteen tulevaisuudesta. Jos parisuhdetta varjostaa sairastumisen tuomat muutokset, kannattaa odottaa rauhassa vaikeimman ajan yli ja tehdä päätöksen vasta sen jälkeen.

Toista ei myöskään tarvitse pystyä auttamaan kaikessa itse.

”Asiat, joihin on saatavissa apua ulkopuolelta, kannattaa sitä hankkia. Toki vaikeassa elämäntilanteessa voi olla avuksi ja kuunnella, mutta välittämistä voi olla myös se, että kertoo, mistä apua saa.”

Tilannetta voi helpottaa jo se, että itse oppii näkemään tilanteen uudessa valossa esimerkiksi terapian avulla.

”Joskus käy niin, että toinen sairastaa ja terve puoliso ikään kuin uhrautuu ja lähtee elämään sairaan elämää. Terveen puolison olisi tärkeä elää mahdollisimman tavallista elämää, tehdä omia juttujaan ja pitää huolta siitä, että oma mielenterveys voi hyvin.”

Joskus parasta voi kuitenkin olla eri teille lähteminen.

”Voi myös olla, että suhde on molempien puolesta kuormittava. Silloin ero voi olla myös masentuneelle tai sairastuneelle osapuolelle helpottava asia.”

Maria

Saako masentuneen puolison tai raskaan ystävän jättää? Asiantuntija neuvoo, milloin kuormittavan suhteen voi katkaista

On todella itsekästä katkaista välejä. Elämään kuuluu myös velvollisuuksia ja epämukavuutta, ei pidä koko ajan ajatella omaa napaansa. Miksi esimerkiksi ystävyyden pitää aina olla vastavuoroista? Tuskin ystävä pahuuttaan on hankala. Ajattele ensin muita, sitten vasta itseäsi!
Lue kommentti
Masentuneena jätetty

Saako masentuneen puolison tai raskaan ystävän jättää? Asiantuntija neuvoo, milloin kuormittavan suhteen voi katkaista

Ei itseänsä kovin rakastetuksi tuntenut kun puoliso häipyi sairauden kohdatessa. Kannattaa muistaa, että itsekin voi sairastua. Mitä ihminen toivoisi ollessaan heikoimmillaan, sitäkö, että kaikki kääntää selkänsä? Ihminen, joka jättää sairaan, on heikko ja itsekäs. Onneksi meillä on seurakunta ja rakastava Taivaan Isä, hän ei hylkää.
Lue kommentti
Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.
Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.

Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee morkkis. Miten paitsi jäämisen pelosta pääsee eroon?

Puhelimeni sääsovelluksessa on allekkain 19 kaupunkia: Helsinki, Turku, Joensuu. Lissabon, Tallinna, Palermo. Tampere, Madrid, Mombasa. Katson listaa päivittäin ja mietin: olisinpa tuolla.

Täydellinen sää on kuin merkki universumilta. Jossakin muualla on paremmin.

Paitsi jäämisen pelko iskee suomalaisiin etenkin kesäisin. Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat Suomeen, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee tuskallisen huono omatunto. Miksen ole maauimalassa, aurinkotuolissa, puistolounaalla tai terassilla? Kesä saattaa loppua koska tahansa!

Psykologi ja psykoterapeutti Carita Nylynd-Kalli tunnistaa pelon.

”Se on meillä kaikilla joskus, joillakin voimakkaampana”, Nylund-Kalli sanoo.

Englannin kielessä pelolla on nimikin, fear of missing out. Nylund-Kalli arvelee, että se vaivaa usein täydellisyyden tavoittelijoita. He ajattelevat helposti, että elämän pitää mennä tietyn mielikuvan mukaan.

”Täytyy viettää kaunis kesäpäivä oikein, olla ulkona ja nauttia auringosta. On melkein mahdotonta olla sisällä ja siivota, koska se ei vain kuulu mielikuvaan siitä, miten elämä pitää elää”, Nylund-Kalli sanoo.

”Siitä voi tulla jopa pakonomaista. Vaikka elämää se on kassajonossa seisominenkin.”

Joillakin pelko on läsnä muulloinkin kuin hellepäivinä: on vaikea valita asuinpaikkaa, lomakohdetta tai puolisoa, koska jossain voi aina olla parempi. Jos nyt otan tämän, mitä sitten, jos tulee vielä parempi?

”Silloin ei saa tunneyhteyttä siihen, että tämä on hyvä, tätä minä haluan. Mielessä on vain, että jossain voisi olla vielä parempi, jos vielä etsisin ja odottaisin ja valitsisin.”

”Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä.”

Joskus paitsi jäämisen pelon taustalla on ajatus, ettei elämää saa tuhlata mihinkään turhaan tai arkiseen.

”Joskus se on ihan ahneutta. Sitä, että haluaa kaiken. Ei voi tyytyä sellaiseen, mikä tuntuisi riittävän hyvältä”, Nylund-Kalli sanoo.

”Ihminen voi olla vain tietyssä paikassa kerrallaan. Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä. On mielikuva, että kaikki pitäisi saada.”

Kenen vuoksi pelkäät?

Paitsi jäämisen pelko yhdistetään usein nuoruuteen. Silloin juhliin on pakko lähteä, vaikka ei jaksaisi, koska joka ilta voi tapahtua jotakin ikimuistoista.

Nylund-Kalli uskoo, että monen pelko hellittää iän ja elämänkokemuksen myötä.

”Huomaa ehkä tarpeeksi monta kertaa, että ei se nyt ollut niin erityistä.”

Jos pelko tekee elämästä suorittamista, sitä voi yrittää helpottaa.

1. Kuulostele, mistä ihan oikeasti pidät ja mitä oikeasti haluat.

Mitä minua juuri nyt huvittaa tehdä? Mikä olisi kaikkein parasta?

Menetkö piknikille helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä?

2. Mieti, kenen vuoksi teet.

Teetkö jotain vain siksi, että suvussasi, naapurustossasi tai työpaikallasi on aina tehty näin? Menetkö piknikille ja maauimalaan helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä? Teeskenteletkö, että pidät jostakin, mistä et oikeasti pidä?

”Joku ihan oikeasti tykkää mennä piknikille. Joku ajattelee, että ulkona on muurahaisia ja ampiaisia ja tuulee, mutta niin vain kuuluu tehdä.”

3. Älä usko jokaista mielikuvaasi.

Ajatus täydellisestä kesäpäivästä on usein illuusio. Nylund-Kalli vertaa mielikuvaa mainoksiin ja elokuviin.

”Kauniit ihmiset istuvat leppeässä kesätuulessa nauttimassa ihanaa ruokaa meren äärellä. Harvoin se on totta. Lapset kitisevät ja makkarat palavat.”

4. Nauti pienissä erissä.

Elämästä nauttiminen ei aina vaadi suuria uhrauksia. Joskus riittää, että pysähtyy hetkeksi katukahvilaan tai istahtaa kivelle lenkkipolun varrella.

”Siitä ei tarvitse tehdä numeroa tai näytelmää.”