Jos huomaat aina moittivasi itseäsi, on pysähtymisen ja lempeyden opettelun paikka.
Jos huomaat aina moittivasi itseäsi, on pysähtymisen ja lempeyden opettelun paikka.

Itsemyötätuntoa kannattaa opetella, sillä se tekee elämästä selkempää ja auttaa löytämään vastauksia pulmiin.

Jo pieniä lapsia opetetaan puhumaan ystävällisesti muille. Ystävällisesti kannattaisi kuitenkin puhua myös itselleen, sillä siitä on hyötyä enemmän kuin arvostelusta ja moitteista.

Oma sisäinen ääni voi olla toisinaan armoton. Itsemyötätuntoa ei löydy, parannettavaa ja moitittavaa sitäkin enemmän.

Ikuinen huolehtija ja lempeä kannustaja voi olla täysin osaamaton, kun lempeyttä ja ymmärrystä pitäisi osoittaa itselleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syynä voi olla suomalainen pärjäämisen kulttuuri, arvelee psykologi ja psykoterapeutti Tiina Ekman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Etenkin naiset on usein kasvatettu ottamaan huomioon muut, mutta sivuuttamaan omat tarpeensa. Siitä voi seurata, ettei osaa olla itselleen ystävällinen.”

Puhu itsellesi kuin ystävälle

Omaa sisäistä ääntään kannattaa välillä kuunnella. Yksi vaihtoehto on kirjata ylös, miten itseään puhuttelee. Jos tapana on aina moittia itseään, osaamistaan ja ajatteluaan, on syytä pysähtyä.

”Sisäiseen ääneensä voi vaikuttaa. Yleensä ihmisissä on aina lempeyttä, lämpöä, ymmärrystä ja empatiakykyä. Jos pystyt osoittamaan niitä muille, voit olla lempeä myös itsellesi”, Tiina Ekman sanoo.

Mitä sanoisit ystävälle, jos tämä kertoisi, että hänellä on hommat hoitamatta?

Hän neuvoo pohtimaan, mitä sanoisit ystävälle, jos tämä kertoisi, että hänellä on ollut riitaa puolison kanssa, lasten Wilma-viestit lukematta, kirjaston kirjat palauttamatta, koti siivoamatta ja monen viikon jumppatunnitkin jääneet väliin. Sättisitkö häntä laiskimukseksi vai sanoisitko, että kaikki kyllä järjestyy, ei se ole niin justiinsa?

”Kauniin ja kannustavan  puhetavan voi kääntää itseensäkin. Kannattaa miettiä, että mitä jos tässä tilanteessa vain lempeästi hymyilisin itselleni. Miltä se tuntuisi?”

Lempeys saa aikaa muutoksia

Lempeä puhetapa ei ole lepsuilua, päinvastoin, Tiina Ekman sanoo. Hän kehottaa opettelemaan itsemyötätuntoa, sillä se saa muutoksia aikaan ja auttaa oman elämän vaikeissa kohdissa.

”On turha pelätä, että lempeä suhtautuminen tekisi meistä jotenkin vätyksiä. Ei se niin toimi. Ei ihminen lössähdä ja ala elää kuin pellossa, vaikka hän olisikin myötätuntoinen itseään kohtaan”, Tiina Ekman sanoo.

Hänen mukaansa lempeys pitää sisällään selkeyden.

”Kun on lempeä itselleen, saa selville, miten asioiden pitäisi olla ja mikä ehkä auttaisi.”

”Täällä helposti ajatellaan, että ei tartte auttaa, pärjään ja teen kyllä itse.”

Jos on esimerkiksi väsynyt, eikä jaksa hoitaa velvollisuuksiaan tai tehdä asioita, joita on suunnitellut, kannattaa miettiä, mistä se johtuu. Asian pohtiminen ilman itsensä moittimista johdattelee eteenpäin.

”Silloin voi miettiä, mikä mahdollisesti auttaisi.”

Vastaus on usein avun pyytäminen.

”Mutta siinä on toinen asia, joka meille suomalaisille on vaikeaa. Täällä helposti ajatellaan, että ei tartte auttaa, pärjään ja teen kyllä itse”, Ekman sanoo.

Anna auttajille mahdollisuus

Kykenemättömyys itsemyötätuntoon ja kykenemättömyys pyytää apua liittyvät usein yhteen.

”Joillekin avun pyytäminen on äärimmäisen vaikeaa”, Tiina Ekman sanoo.

Hänen mukaansa se juontaa usein kasvatuksesta.

”Lapselle saatetaan suoraan sanoa, että pitää pärjätä itse. Se on sellaista tyypillistä mentaliteettia, että meillä ei itketä vaan mennään ja tehdään.”

Mentaliteetin avulla asioita voi tulla tehdyksi mutta väsymisen kustannuksella.

”Hankalassa tilanteessa saatetaan suorittaa ja ponnistella uupumiseen asti.”

Jos avun pyytäminen on kovin vaikeaa, voi yrittää myös epäsuoraa avunpyyntöä.

Vähemmälläkin voisi päästä, sillä yleensä ihmiset auttavat toisiaan mielellään.

”Apua saa usein enemmän kuin on pyytänytkään. Se johtuu siitä, että auttaminen on antoisaa. Tekee hyvää kääntää katse vilpittömästi toiseen.”

Ekman neuvoo pyytämään apua suoraan.

”Olennaista on, että se, jolta apua pyydetään, voi sanoa, jos ei nyt pysty auttamaan. Senkin voi sanoa suoraan.”

Jos avun pyytäminen on kovin vaikeaa, voi yrittää myös epäsuoraa avunpyyntöä.

” Voi sanoa vaikka, että minulla on tällainen pulma, mitäköhän voisin tehdä ja mitä neuvoisit. Tärkeintä on tunnistaa ja myöntää avuntarpeensa.”

Mitä nuoret edellä…

Tiina Ekman arvelee, että suomalaisista on tulossa entistä parempia olemaan myötätuntoisia myös itseään kohtaan. Hänen mukaansa nuoret ovat siinä taitavampia kuin vanhempansa.

”On ihan mahtavaa, että nykyisin koulussakin puhutaan siitä, että moka on lahja ja epäonnistuminen on sallittua.”

Pärjäämisen kulttuuri voitaisiin Ekmanin mukaa jo vähitellen unohtaa.

”Usein ajatellaan, että itsemyötätunto on jollain tavalla vaikea saavuttaa, mutta kyse on vain ajattelun muutoksesta.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla