Ravinnosta liikkuu kaikenlaista tarinaa, mutta mikä on totta ja mikä jotain aivan muuta?
Ravinnosta liikkuu kaikenlaista tarinaa, mutta mikä on totta ja mikä jotain aivan muuta?

Ravinnosta liikkuu monenlaista tietoa ja uskomusta. Laillistettu ravitsemusterapeutti kertoo, miten erotat joukosta pötypuheen.

Mikä on vähiten kiinnostava tapa aloittaa ruokakeskustelu? Tietysti tämä: ”Terveellisintä on syödä paljon kasvikunnan tuotteita ja pehmeitä rasvoja ja vain niukasti suolaa ja prosessoitua ja punaista lihaa.”

Ei tajunta räjähtänyt, eihän? Tuo kaikki on kuultu niin moneen kertaan.

”Se on varmaan yksi syy siihen, miksi ruokauskomukset voittavat helposti suosiossa tutkimustiedon: ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on jo kovin tuttu. Moni haluaisi uskoa johonkin suurempaan”, arvelee laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Kun joku itseoppinut ravintovalistaja ryhtyy haastamaan virallisia suosituksia, hän saa taatusti huomiota.

Niinpä kun joku itseoppinut ravintovalistaja ryhtyy haastamaan virallisia suosituksia, hän saa taatusti huomiota.

”Perinteinen ja sosiaalinen media kiinnostuvat aina kapinallisista. He pääsevät esiin, ja ilmiöistä tulee suurempia kuin ne oikeasti ovat.”

Pahimmillaan uskomukset kertovat vaarallisia valheita. Ne voivat esimerkiksi väittää, että jokin ruokavalio hoitaa syöpää tehokkaammin kuin lääketieteen menetelmät. Se on paitsi pötyä myös leikkiä ihmishengellä.

”Jos väite kuulostaa liian hyvältä tai pahalta ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta”, Reijo Laatikainen muistuttaa.

Uskomuksissa on myös koko joukko muita yhtäläisyyksiä, joiden avulla ne voi oppia erottamaan faktasta. Tässä neljä tunnistettavaa pötypuheen tuntomerkkiä.

1 Pötypuhe ei korjaa itseään

Pötypuhe ei muutu, vaikka vahva tieteellinen näyttö ja tavallinen maalaisjärkikin puhuisivat sitä vastaan.

”Huijaus jatkuu, vaikka se paljastettaisiin. Aina tulee uusia ihmisiä, jotka saadaan siihen uskomaan”, Reijo Laatikainen sanoo.

Pötypuhujat jatkavat esimerkiksi sitkeästi ravitsemussuositusten kritisoimista. Silti, vaikka uudetkin tutkimukset osoittavat, että suositusten mukainen ruokavalio edistää terveyttä ja ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta ja syöpää.

2 Pötypuheessa yksi ruoka-aine tekee ihmeitä

Pötypuhe lupaa suuria ja vannoo usein yhden ihmeitä tekevän ruoka-aineen, ravintojipon tai ravintolisän nimeen.

”Se joko lupaa liikaa tai sitten väittää, että jokin tuttu ruoka onkin nyt täyttä myrkkyä”, Reijo Laatinen sanoo.

Palturin puhuja valikoi tarkasti, millaista tutkimusnäyttöä hän esittelee.

Palturin puhuja valikoi tarkasti, millaista tutkimusnäyttöä hän esittelee. Hän puhuu suureen ääneen siitä, että jogurtissa on syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä. Mainitsematta jää, että asetaldehydipitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä terveyden kannalta.

Ja senkin hän jättää kertomatta, että väestötutkimusten mukaan jogurtin syöminen ei lisää minkäänlaisia syöpiä vaan päinvastoin vähentää ruokatorven syövän vaaraa.

3 Pötypuhe kuulostaa ja näyttää mainokselta

Pötypuhe kertoo ravintolisästä tai ruoka-aineesta kuin kaiken muuttavasta ihmeestä. Puhujina ovat usein verkkosivujen hymyilevät ja hyvävartaloiset ihmiset. Tyypillistä on, että heistä näytetään ennen- ja jälkeen-kuvat: näin murheelliselta näytin ennen kuin aloin syödä ainetta X ja näin terveeltä näytän nyt.

Tekstissä vilahtelee sellaisia sanoja kuin puhdistuminen, luontaiset aineet, hyvinvointi, energisyys ja kemikaalien välttäminen.

Pötypuhujat eivät siedä arvostelua.

4 Pötypuhe on usein aggressiivista

Monet uskomusten levittäjät ivaavat ja mustamaalaavat tutkijoita, jotka eivät tue heidän näkemyksiään. He leimaavat nämä ajasta jälkeen jääneiksi tai lahjotuiksi.

Pötypuhujat itse eivät tavallisesti siedä arvostelua. He sulkevat herkästi keskustelusta ulos ne, jotka kritisoivat heidän väitteitään. Itsensä he nostavat rohkeiksi totuuden puhujiksi ja oikean tiedon marttyyreiksi.

Lähteenä käytetty laillistetun ravitsemusterapeutin Reijo Laatikaisen haastattelua sekä hänen tuoretta kirjaansa Pötyä pöydässä – Älä usko kaikkea, mitä ravinnosta sanotaan (Kirjapaja).