Älä anna sairauden pelolle valtaa.

Mieti huolen syitä

Onko joku läheisesi hiljattain sairastunut vakavasti? Se saattaa heijastua mieleesi.

Unohda internet

Älä googlaa lisätietoja oireista ja jumitu keskustelupalstalle. Ne vain pahentavat oloa.

Älä pingota

Säännölliset lääkärintarkastukset ja terveet elämäntavat ovat fiksuja tapoja huolehtia terveydestään. Neuroottinen itsetarkkailu ei sitä ole.

Aloita liikunta

Liikunta saattaa tepsiä niin ahdistukseen kuin fyysisiin oireisiinkin. Jos liikunta auttaa, kyse tuskin on mistään vakavasta.

Hyväksy epävarmuus

Kaikkeen ei elämässä voi varautua. Kun tämän hyväksyy, olo helpottuu ja energiaa vapautuu.

Hyvä tyyny on napakka, ei liian paksu ja puhdas. Valinta riippuu myös nukkujasta ja asennosta.

Nukumme lähes kolmanneksen elämästämme, joten ei ole sama mihin päämme painamme. Hyvä tyyny tukee niskaa ja on monelle niin tärkeä, että sitä kuljetetaan matkoillakin mukana.

Nukkuma-asento vaikuttaa

Valitse tyyny nukkuma-asentosi mukaan. Kyljellään koisaava tarvitsee paksumman, selällään nukkuvalle käy matalampi. Miellyttävä tyynyn paksuus ja muoto löytyy kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja.

Pienikokoiselle sopii pienempi tyyny, harteikas tarvitsee tuhdimman.

Riippuu myös patjasta

Jos patja on jäykkä, tyyny voi olla ohuempi, sillä nukkuja ei uppoa patjaan.

Kuorsaajalle matalampi

Jos kuorsaat, käytä matalaa tyynyä. Hengityksesi kulkee silloin vapaammin. Jos kohoasento auttaa, saat sen kohottamalla sängynpäätyä.

Pese tarpeeksi usein

Pese tyynysi säännöllisesti, ainakin neljä kertaa vuodessa. Pesemätön tyyny kerää likaa, rasvaa ja jopa hometta. Myös möyhiminen ja tuuletus tekevät hyvää.

Tarpeeksi napakka 

Unelmanpehmeä tyyny voi houkutella, mutta napakka on paras ainakin niille, jotka vaihtavat usein asentoa yön aikana. Anatominen terveystyyny voi sopia niskavaivaisille. 

Kun tyyny alkaa menettää napakkuuttaan, on aika vaihtaa uuteen. Vanhan voi kierrättää vaikka lemmikin pediksi.

Lähde: Selkäliitto. Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 3/2017.

Alzheimerin tautia epäiltäessä on hyvä hakeutua mahdollisimman nopeasti terveyskeskukseen tai yksityislääkärin vastaanotolle.

Lääkäriin on syytä hakeutua pienellä kynnyksellä viimeistään silloin, kun itse huolestut muististasi. Myös läheisen huoli kannattaa ottaa vakavasti. Oletko kiinnittänyt itsessäsi tai läheisessäsi huomiota näihin asioihin?

1. Muistioire haittaa työtä tai arkea.

2. Sovitut tapaamiset unohtuvat.

3. On vaikea löytää sanoja.

4. Kyky päätellä ja ratkaista ongelmia on heikentynyt.

5. Taloudellisten asioiden hoitaminen on vaikeutunut.

6. On joskus vaikeuksia ymmärtää kelloa.

7. Esineet katoilevat etkä tahdo ymmärtää niiden käyttöä.

8. Mieliala vaihtelee.

9. Lähimuisti ja aloitekyky heikkenevät.

10. Alat vetäytyä seurasta.

Lähteet: Muistiliitto, Käypä hoito 2010.

Maailman Alzheimer-päivää vietetään vuosittain 21. syyskuuta.

Kysely

Oletko ollut huolestunut omasta tai läheisesi muistista?