Mietityttääkö vaatteiden ilmastojälki? Poimi vastuullisen vaaterakastajan vinkit!

1.  Tutki ensin, löydätkö etsimäsi vaatteen käytettynä. Käytettyjä vaatteita voi etsiä lukuisista paikoista, kuten kierrätyskeskuksista, second hand- ja vintageliikkeistä. Myös netissä on paljon kauppapaikkoja. Jos sopivaa ei löydä, osta uutena.
    
2. Suosi pitkäikäisiä vaatteita. Jos käytämme vaatteita puolet pidempään kuin nykyisin, samalla kutistuisivat lähes puolella suomalaisen tekstiili- ja muotialan päästöt. Pitkää ikää vaatteelle voi povata, jos vaate on tehty laadukkaasti hyvästä materiaalista ja jos tiedät heti sovittaessa, että tämä tulee olemaan lempivaatteeni. Kun jätät kaikki ne vaatteet kauppaan, joista et ole ihan varma, huomaat, että kauppaan jää aikamoinen pino kaikenlaista. 
    
3.  Vaadi vastuullisuutta, sillä kun teet vastuullisia vaatepäätöksiä, toimit myös kestävämmän maailman puolesta. Vastuullisuus on ekologista, sosiaalista ja eettistä. Kaiken tämän huomiointi saattaa uuvuttaa jo valmiiksi, mutta ei kannata lannistua. Jos ostat Suomessa kokonaan tehdyn tuotteen, tiedät että sosiaalinen vastuu on kunnossa, sillä Suomessa työntekijöitä ei lukita tehtaisiin eikä jätetä palkatta.
   Tosiasia on, että valtaosa vaatteiden raaka-aineista ja materiaaleista tulee muualta, koska Suomessa ei puuvilla kasva tai silkkiä tuoteta. Eettisen kaupan puolesta ry eli Eetti on selvittänyt suomalaisten vaatemerkkien vastuullisuutta. Yrityksiltä kannattaa joka tapauksessa kysyä vaatteiden alkuperästä ja vastuullisuudesta, sillä se on viesti siitä, että asiakkaat haluavat vastuullisia vaatteita.
    
4. Suosi verkko-ostoksissasi vastuullisia kivijalkamyymälöitä ja verkkokauppoja. Verkkokauppoja ovat esimerkiksi Ivalo.com, Nudge.fi, Weecos ja Weekendbee. Googlaamalla löytyy monia muitakin.  Tukea pohdintoihin saat myös sivustolta ostavastuullisesti.fi.
    
5. Kierrättää voi myös uutta ostamalla. Esimerkiksi puuvilla- ja polyesterituotteissa kannattaa suosia kierrätyskuituja ja uusia kuituinnovaatioita. Monet uutuuskankaat tekevät vielä tuloaan peruskauppojan hyllyille, mutta Suomessa viritellään vaatteita esimerkiksi selluloosasta, kierrätyspaperista ja -pahvista, tekstiilijätteestä ja maatalousjätteestä, kuten vehnän tai ohran oljesta. Jos kierrätyskuituja ei löydy, suosi esimerkiksi luomupuuvillaa, luomuhamppua tai Tenceliä (lyocell). 
    
6. Muista, että olet muutakin kuin kuluttaja. Vastuullisuutta voi ja kannattaa edistää myös vaatimalla poliitikoilta ja muilta päätöksentekijöiltä reilumpia päätöksiä. Kansanedustajille kannattaa sanoa tai kirjoittaa, että haluaa lainsäädännön, joka estää ihmisten ja luonnon hyväksikäytön vaateteollisuudessa. Tähän pyrkii esimerkiksi yritysvastuulaki. Kannattaa myös tukea Eetti ry:n ja Finnwatchin kaltaisia kansalaisjärjestöjä, jotka tekevät töitä vaatealan läpinäkyvyyden ja ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. 
    
7. Aina ei tarvitse ostaa. Juhlamekon tai arkisempaakin arjeen ilostuttajavaatetta voi lainata kaverilta tai vuokrata. Vaatelainaamoita löytyy jo eri puolilta Suomea.
    
8. Mieti ennen jokaista ostopäätöstä, tarvitsetko aivan varmasti uuden vaatteen, vai voisiko vaatekaapista jo löytyä sopiva. Joskus kannattaa kaupan sijaan mennä ennemmin ompelijan luokse ja pyytää päivitystä vaatteeseen. Vaatetta voi ajatella kuin tärkeää ihmissuhdetta: Vaali, huolla ja rakasta.

LÄHTEET: Vaatealan vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi ja vastuullisen kuluttamisen asiantuntija Tiina Saukko, Suomen tekstiili ja muoti ry, Suomalaisen tekstiili- ja muotialan globaalit ilmastovaikutukset -selvitys, Eetti ry:n julkaisu Ränkkää brändi 2021.

Kodin Kuvalehdestä 4/2022 tai digilehdestä voit lukea, miten vaatealan vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi havahtui vaatteidensa synteihin ja miksi hän pukeutuu lähes aina mustiin housuihin ja mustavalkoiseen raitapaitaan.