Lue väritaituri Riikka Steinbergin tyylivinkit – ei tosiaankaan pelkkää mustaa

Miten kuvalisit tyyliäsi?

Tyyliäni kuvaa maalauksellisuus. Värit ovat minulle tärkeitä ja uskallan sanoa, että hallitsen ne. Voin sekoittaa materiaaleja rohkeasti, koska väreillä voin hallita kokonaisuutta.

En pukeudu koskaan yksinomaan trendikkäästi, vaikka lähden mielelläni joihinkin top-juttuihin mukaan yhden vaatekappaleen panoksella. En ole romanttinen enkä täydellinen minimalistikaan, mutta rakennan ehyen kokonaisuuden.

"Karvamyssy on mukavan grunge. Sitä voi pitää myös kesällä, sillä siitä tuulee läpi. Aito 1960-luvun villakangastakki on Pariisista, lahja parhaan ystävättäreni äidiltä."

Mikä pukee sinua?

Koska en ole erityisen pitkä, minun on edullista pukeutua yhteen väriin. Pyrin siihen, että väriblokit ovat samasta maailmasta, eivätkä katkea vyötärön kohdalla. Calvin Kleinin tyylinen farkut ja valkoinen t-paita-asu ei ole minun juttuni.

"Kura-aikaan saappaat ovat ainoat oikeat jalkineet. Vesi ja lika pilaavat nahkakengät. Näin Chanelin korolliset kumpparit Belfastissa, mutta hinta hirvitti. Kun samantyyppiset Guccin saappaat seisoivat Helsingissä Hepsankeikka-vintageliikkeen ikkunassa, ostin ne pois."

Mistä nappaat trendit?

Luen mielelläni Vogueta ja muita huippulehtiä, mutta raaskin ostaa niitä harvoin. Ruotsalaisten tyyliajattelulla on pitkä historia, ja sikäläinen ihan tavallinen Feminakin on muotimielessä mielenkiintoinen.

Päätietolähteeni maailman inspiraatioihin on ranskalainen ystäväni Frederique Bostonissa. Hän seuraa tiiviisti muotoilua ja muotia ja laittaa minulle linkkejä tärkeisiin alan uutisiin. Tutustuin häneen, kun asuimme vuosia Bostonissa mieheni työn vuoksi.

"Teetin tämän käsin värjätyn asun Anna Ruohosella World Design Capital 2012 -tilaisuutta varten. Joskus satsaan brändiin tai suunnittelijaan, mutta voin käyttää myös kahden euron kirpparimekkoa."

Mitä brändit merkitsevät sinulle?

En välitä brändeistä tai trendeistä sellaisenaan. Jo koulussa halusin olla erilainen. Minusta oli hauskaa järkyttää Töölön yhteiskoululaisia pukeutumalla folkloristiseen rimpsuhameeseen, paksuihin sukkahousuihin ja äidin vanhoihin 1950-luvun monoihin.

Farkkuvaihe minulla sentään oli. Nyt omistan yhdet farkut, joita en juuri käytä. Minulla ei ole mitään huippumerkkejä vastaan, minulla ei vain ole ollut varaa pukeutua pelkästään niihin. Italialaiset nimet Gucci ja Dolce & Gabbana nousevat ykköseksi. Lempparini on Max & Co.

"Eksyin Barcelonassa Antonio Miron pieneen putiikkiin, josta löysin nämä mustat mokkakengät. Ne istuvat jalkaani kuin valetut. Niillä on tanssittu niin tangot kuin nylondiskot."

Mikä on suhteesi mustaan?

Pukeudun värikkäämmin kuin kollegani. Käytin mustaa viimeksi taideteollisessa korkeakoulussa parikymppisenä. Vaikka musta on selkeä ja helppo, en koe itseäni mustana.

Jos joskus harvoin rakennan mustan asun, yhdistän materiaaleja. Musta villa ja silkki, huopa ja neule ovat yhdessä jo enemmän kuin pelkkää mustaa, veistoksellista kolmiulotteisuutta.

"Oman Sirkus & Kumpp -merkkini Kami-hame on hyvä esimerkki työstäni: yhdistelmä estetiikkaa, ekonomisuutta ja ekologisuutta. Hame syntyi, koska halusin kietaistavan kotivaatteen, josta voin pyyhkiä lapsen läikyttämän jogurtin vaikka tiskirätillä. Hame on huonekalukangasta ja polyesteriä, vaikka moni luulee sitä mokaksi. Se on valmistettu kierrätetyistä muovipulloista. Jakku on Odd Mollyn."

"Asu muodostaa maalauksen, jonka tärkeä pieni yksityiskohta on kynsilakan väri."

"Pullonkorkeista tehty rannekoru on omasta mallistostani. Poikani Carlo teki huovutetut korvakorut montessoripäiväkodissa. Monet muut koruni ovat helsinkiläisen Oz Jewelin."