
Pitkittynyt stressi parisuhteessa vaikuttaa terveyteen ihan samalla tavalla kuin työpaineet.
Marjan avioliitto on raskasta seurattavaa. Jaakko flirttailee toisten kanssa, nolaa Marjan juhlissa ja suunnittelee lomareissut omin päin.
Vastaavasti Marja haukkuu Jaakkoa Facebookissa ja livenä ystäville. Välillä hän istuu autoon ja lähtee pitkälle ajelulle vain päästäkseen hetkeksi eroon puolisostaan. Vapaalla molemmat viettävät mieluummin aikaa yksin tai kaveriensa kanssa kuin yhdessä. Marja saa paniikkihäiriöoireita, ja parin seksielämä on kuollutta.
Meidän ystävien mielestä Marjan ja Jaakon kannattaisi erota. Molemmat voisivat paremmin, kun ainaiset riidat loppuisivat. Marja tunnustaa miettineensä eroa, mutta ei uskalla ottaa ratkaisevaa askelta. Hän yrittää keskittyä suhteen lyhyisiin hyviin hetkiin.
Mistä sen edes tietää, koska ero on oikea ratkaisu? Milloin sinnittely kannattaa lopettaa?
Katsotaan ensin, miksi suomalaiset yleensä eroavat.
Seitsemän vuotta liian myöhään
Kommunikaatiovaikeudet ovat yleisin syy eroon, kertoo Väestöliiton Perhebarometri. Jos kumppani tuntuu puhuvan vierasta kieltä eikä kumpikaan enää muista, mistä toinen tykkää, ero on lähellä.
Melkein yhtä tärkeä eron syy on arvostuksen ja kunnioituksen puute. Myös erilaiset arvot ja elämäntyylit sekä yhteisen ajan vähyys lisäävät eroriskiä.
Tuo kuulostaa ihan Marjalta ja Jaakolta.
Barometristä selviää myös, että eroa harkitaan vuosi tai kaksi. Joka kymmenes parisuhteessa oleva miettii eroa nytkin.
Mutta milloin eropäätös oikeasti kannattaa tehdä? Johtava perheneuvoja Jarno Hellström Hyvinkään-Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskuksesta pohtii sitä asiakkaidensa kanssa päivittäin. Hän kehottaa yrittämään ensin tarpeeksi kauan ja hartaasti ratkomaan ongelmia joko omin voimin tai ammattilaisen avulla.
"Nyrkkisääntö on, että ihmiset hakevat apua seitsemän vuotta liian myöhään. Nykyisin nuoret parit onneksi turvautuvat ammattilaisen apuun nopeastikin. Silloin korjausliikkeitä on helpompi tehdä."
Pettymys syö kykyä rakastaa
Hellström listaa eron niin sanotut helpot syyt: fyysinen ja henkinen väkivalta, päihteet ja uskottomuus ovat perusteita, jotka muutkin mukisematta hyväksyvät.
Suurin osa eroista johtuu kuitenkin tyytymättömyydestä ja kyvyttömyydestä ratkaista erimielisyyksiä tai ilmaista ajatuksia ja tunteita. Niitä on vaikeampi selittää ulkopuolisille, mutta hyviä syitä ne ovat silti.
Pitkittynyt stressi parisuhteessa vaikuttaa terveyteen samalla tavalla kuin työpaineet. Uni ei tule, rentoutuminen on vaikeaa, vatsa on jatkuvasti kipeä.
"Ruumis kantaa sen, mitä mieli ei jaksa. Omasta kehosta on pidettävä huolta. Onko mielekästä uhrata terveys kehnolle suhteelle?"
Hellströmin mielestä puolisot kohdistavat liikaakin paineita parisuhteeseen. Kun raskas työ ja jatkuvasti muuttuva maailma aiheuttavat stressiä, parisuhteesta tulee keidas, jossa pitäisi saada vain levätä. Se on paljon vaadittu suhteelta. Ja mitä suuremmat odotukset, sitä suurempi pettymys on, kun ongelmia alkaa ilmaantua.
"Jatkuvassa pettymyksessä eläminen syö kykyä rakastaa."
Ero ei ole katastrofi
Hellströmin mielestä rakkaudessa korostuu liikaa emotionaalinen puoli.
"Rakkaus on kyllä tarpeen: ilman sitä suhteessa on vaikea jaksaa. Mutta ei rakkaus ole vain tunne, se on myös valinta ja päätös. Pappikin kysyy vihkimisessä tahtoa. Sitä tarvitaan paljon, kun oikeaa tunnetta on vaikea tavoittaa."
Helppoa vastausta erota vai ei -kysymykseen ei siis ole. Ehkä Marjan ja Jaakon pitäisi ensin miettiä, onko heidän suhteessaan enää halua rakastaa. Ja varmasti heidän kannattaa hakea apua.
Sekin on hyvä muistaa, ettei ero yleensä ole katastrofi. Perhebarometrin mukaan neljä viidestä tunsi olevansa huomattavasti onnellisempi eron jälkeen. Lapsista tai rahasta riitelevät ovat selvä vähemmistö.
"Eron syyt ovat usein kipeitä, eikä ihminen ole valmis kohtaamaan niitä. Se voi ilmetä eron jälkeen niin, että ihminen jää jumiin erohaavaan ja haluaa raadella. Sitten riidellään vaikka elatusmaksuista."
Marjan ja Jaakon nimet on muutettu. Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 4/2014.
Tunnista vaaran merkit
Amerikkalaisen Gottman-instituutin mukaan eron todennäköisyyttä voi ennustaa tarkkailemalla parin vuorovaikutusta. Tässä selvimmät vaaran merkit:
1. Halveksunta tulee esiin ilmeistä, eleistä ja puheesta. Se on voimakkain eroa ennustava tekijä.
2. Repivä kritiikki näkyy nimittelynä ja toisen persoonaan puuttumisena. Silloin eivät enää riitele asiat, vaan kiistassa mennään henkilökohtaisuuksiin.
3. Vaikeneminen on usein miesten turvakeino. Vaikenija rakentaa ympärilleen suojamuuria, mikä on omiaan kiihdyttämään toista osapuolta.
4. Puolustautuminen ennustaa sekin parisuhteen loppua. Jos toinen tai molemmat ovat jatkuvasti puolustuskannalla tai selittelevät tekemisiään, suhteen päivät ovat luetut.
Lähde: Väestöliitto
Miksi tässä pitää keskittyä siihen milloin pitää erota, eikä siihen mitä asioille voi tehdä jotta ei tarvii erota
Edellisen liiton kaikki ominaisuudet lueteltiin juuri tuossa. 12v siinä kärvisteltiin silti niiden kanssa, ei ollut helppoa.