Kun pimeä talvi kääntyy kevään odotukseksi, joillekin alkaa vuoden vaikein aika.

Kevätmasennus on tutun kaamosmasennuksen peilikuva. Molemmat liittyvät vuodenaikaan, ja kummankin taustalla uskotaan olevan samanlaisia aivokemiallisia syitä.

Kevätväsymystä ei juuri ole tutkittu, mutta sitä pidetään nykyisin kevätmasennuksen ”pikkuveljenä”. Osa masennuksen oireista sopii myös kevätväsymykseen, mutta ne ovat lievempiä: väsyttää, olo voi olla vetämätön ja mieli alakuloinen, mutta epätoivon alhossa ei sentään joudu vaeltamaan. Kevätväsymykseen auttavat kotikonstit, koska väsynyt jaksaa vielä pitää itsestään huolta.

Miksi ihmeessä keväällä?

Syystalven depression syy on valon puute, keväällä mielialaa voi horjuttaa valon lisääntyminen. Voimistuvan valon arvellaan vaikuttavan eritoten aivojen serotoniinin ja melatoniinin välittäjäaineisiin ja niiden kautta muihin mielialaa muokkaaviin järjestelmiin, kuten hormonieritykseen.

Kevätmasentuja kokee olonsa valtaisana epäsuhtana verrattuna virkistyvään ympäristöön. Pitäisi piristyä ja herätä eloon, mutta kun ei millään jaksa.

Kevätmasennus on muita yleisempi yli 40-vuotiailla naisilla.

Koska tarvitset apua?

Vakavasti masentunut tarvitsee ammattilaisen hoitoa. Perussääntö on, että mikäli masennusoireista ainakin neljää on jatkunut yli kuukauden, apu on tarpeen. Masennuksen oireita voivat olla:

* unettomuus

* väsymys ja uupumus

* muutokset ruokahalussa

* lamaantuneisuus tai liika kiihtymys

* aloitekyky kateissa

* muisti reistailee

* mielihyvän tunne katoaa

* suhteettomia alemmuuden ja syyllisyyden tunteita

* kuoleman ajatuksia.

Jos olo on sietämätön, ei kannata odottaa, vaan hakeutua hoitoon heti. Avun osoite on omalääkäri terveyskeskuksessa, mielenterveystoimisto, psykologi, psykiatri tai vaikka auttava puhelin. Kevätmasennusta hoidetaan sen vakavuuden mukaan. Lievissä tapauksissa keskusteluterapia voi riittää, mutta vakavassa depressiossa tarvitaan myös lääkehoitoa.

Jos masennus toistuu syvänä joka kevät, voi olla hyvä harkita jopa estolääkitystä. Arvellaan, että liikunta ja syksyllä annettu kirkasvalohoito saattavat ehkäistä kevään mielialaongelmia.

Mitä voit tehdä itse?

Kevätväsymykseen on lupa kokeilla kaikkea, mistä ei ole vahinkoa ja mikä tuntuu auttavan. Parhaat itsehoitokeinot ovat liikunta, jolla on todettu selvä depressiota torjuva vaikutus, sekä sosiaalinen aktiivisuus. Käy ulkona, vietä aikaa perheen ja ystävien kanssa, mene elokuviin, pakota itsesi lempeästi liikkeelle.

Jotkut vannovat kalanmaksaöljyn, B-vitamiinien, melatoniinin ja muiden vastaavien valmisteiden tehoon. Säilytä unirytmi ja yritä nukkua riittävästi. Totuttele kevätvaloon maltillisesti ja käytä kirkkaalla säällä aurinkolaseja.

Erityisen tärkeää on muistaa, että mieliala ei kohene alkoholilla. Alkoholi sen sijaan sekä aiheuttaa masennusta että syventää sitä.