"Sinulla on työsi, vapaa-aikasi ja ystäväsi. Minulla on vain sinut", sanoisi koirasi, jos se osaisi puhua.
"Sinulla on työsi, vapaa-aikasi ja ystäväsi. Minulla on vain sinut", sanoisi koirasi, jos se osaisi puhua.

Jos koirasi osaisi puhua, mitä se mahtaisi kuonostaan päästellä? Toivottavasti ei haukkuja, vaan jotain näin kaunista.

  1. Elämäni tulee kestämään 10-15 vuotta. Eroaminen sinusta sattuu minuun joka kerta. Muistathan sen, kun otat minut elämääsi.
  2. Anna minulle tarpeeksi aikaa ymmärtää, mitä minulta haluat.
  3. Luota minuun. Ilman luottamustasi en voi hyvin.
  4. Älä ole vihainen minulle pitkään. Ole kiltti äläkä koskaan rankaise minua telkeämällä minua lukkojen taakse.
  5. Sinulla on työsi, vapaa-aikasi ja ystäväsi. Minulla on vain sinut.
  6. Juttele minulle. Vaikka en ymmärtäisi sanojasi, ymmärrän äänensävysi.
  7. Muista, etten koskaan unohda, miten kohtelet minua.
  8. Jos lyöt minua, muista, että minulla on terävät hampaat, joilla voisin helposti purra sinua. En tee niin, koska rakastan sinua.
  9. Ennen kuin sanot, että olen yhteistyökyvytön, itsepäinen tai laiska, mieti, onko minussa jokin vialla. Ehkä en saa oikeanlaista ruokaa, ehkä sydämeni on tulossa vanhaksi ja heikoksi.
  10. Pidä minusta huolta, kun olen vanha. Vielä joskus sinäkin vanhenet. Saata minut viimeiselle matkalleni. Älä sano, ettet kestä lähtöäni, vaan pidä minua sylissäsi. Kaikki on helpompaa, kun olet rinnallani. Jopa kuolema.

Lähde: Eric Handler

Mitä juuri sinun koirasi mahtaisi sanoa? Sanoisiko se "hae itse", "istu itse" tai "päästä mut jo pissille"? Kerro Kommentoi-kentässä!

20 prosenttia suomalaisista isovanhemmista ei ole yhteydessä lapsenlapsiinsa. Moni heistä haluaisi, mutta ei saa.

Väestöliittoon saapuvien kirjeiden, sähköpostien ja puheluiden perusteella nämä ovat 10 yleisintä syytä, joiden vuoksi isovanhempi ajattelee, ettei hän kelpaa lapsenlapsilleen:

  1. Puutun kuulemma liikaa perheen asioihin, vaikka yritän olla hienotunteinen.
  2. Lapsi ja hänen puolisonsa kommentoivat, etten osaa hoitaa heidän lapsiaan oikein. Teen aina jonkun virheen, vaikka yritän noudattaa heidän ohjeitaan.
  3. Miniä kelpuuttaa vain omat vanhempansa isovanhemmiksi. Minä en osaa mitään ja olen vanhanaikainen.
  4. Lapselle tuli avioero, ja hänen entinen kumppaninsa päätti katkaista yhteydenpidon minuunkin.
  5. Minusta ei ole mitään iloa. En ole isovanhempana tarvittu enkä toivottu.
  6. Olin liikaa poissa ja tein töitä, kun lapset olivat pieniä. Nyt lapsi ajattelee, etten osaa olla lapsenlapsenkaan kanssa.
  7. Minulla on tiukka taloudellinen tilanne, toisen puolen isovanhemmat ovat ylivertaisia hankintojen ja lahjojen suhteen.
  8. En ymmärrä nykytekniikasta mitään, älypuhelimista ja muusta, ja lapsenlapset suhtautuvat minuun halveksuen.
  9. Minun on vaikea liikkua lasten kanssa, en  pysty tarjoamaan virikkeitä lapsenlapsille, viemään vaikka puistoon tai teatteriin.
  10. Koti on liian pieni, joten lapsenlapset eivät voi tulla yökylään, kun eivät saa omaa huonetta.

Asiantuntijana perhesuhteiden asiantuntija, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa Väestöliiton Vanhemmuus-tiimistä. Väestöliiton verkkosivut isovanhemmille löytyvät täältä

Anna Taipale kirjoitti kirjan itsensä arvostamisesta. "Aiemmin ajattelin, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti."

Anna Taipale, Sydänjuttu-kirjasi kehottaa suhtautumaan itseensä lempeästi. Miksi se on niin tärkeää?

”Jos haluaa tehdä innostavia asioita, voida levollisemmin ja toteuttaa unelmiaan, on hirveän tärkeää suhtautua myönteisesti itseensä. Moni ajattelee huomaamattaan, että ei voi, pysty tai kehtaa. Sen ei tarvitse olla niin.

Ein sanominen on meille vaikeaa, ja moni tuskailee sen kanssa, ettei osaa vetää omia rajojaan. Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei? Teen silloin tilaa jollekin ihanalle.

Suhde itseen vaikuttaa ihan kaikkeen. Olen aiemmin kärvistellyt parisuhteissa, joissa on ollut hirveitä mustasukkaisuuskärhämiä. Olen ajatellut, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa miestäni. Ymmärsin, että se ei ole sitä, mitä haluan. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti missään asiassa.”

”Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei?”

Miksi itselle on joskus niin vaikea olla kiva?

”Kielteinen ajattelu on opittu tapa. Aivojen vanhin osa, liskoaivot, on kehittynyt kalkuloimaan uhkia ja vaaroja. Se toimii edelleen niin.

Aivojen hermoradat ovat tottuneet tuottamaan tietynlaisia ajatuksia. Kun tiedostaa, millaista oma sisäinen puhe on, voi oppia puhumaan itselleen kannustavasti.”

Miten itse onnistuit muuttamaan ajattelutapaasi?

”Olen työskennellyt itseni kanssa vuosia ja opetellut kannustamaan itseäni. Olen itse oman hyvinvointini paras asiantuntija. Toiset voivat tukea ja peilata, mutta minä saan itse valita, kuinka itseeni suhtaudun.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 21/2017.