Naurukouluttaja Reima Kanerva neuvoo, miten jokainen voi oppia nauramaan enemmän. Se kannattaa, sillä naurava voi paremmin.

1. Älä etsi syytä nauraa.

Nauraminen on riittävä peruste olemassaololleen: se rentouttaa kehoa ja mieltä ja siten palvelee hyvinvointiasi.

2. Älä sekoita asioita.

Et tarvitse huumorintajua nauraaksesi etkä nauramista ollaksesi huumorintajuinen. Toista voi olla ilman toista.

3. Huomaa olosi paraneminen.

Vaikka eläisit raskasta vaihetta, nauru parantaa oloa. Stressi vähenee,  ja alat nähdä asioista erilaisia puolia.

4. Päätä huomata hauska.

Moni hyvä asia vaatii tietoisen päätöksen. Päätä nauraa enemmän. Alat myös löytää keinoja päätöksen toteuttamiseen.

5. Hakeudu hauskan luo.

Mieti, mikä sinut saa nauramaan ja etsi sitä. Lue vitsikirjoja, katso viihdeohjelmia tai hakeudu hauskaan seuraan.

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 14/2014. 

Lukijoita naurattaa eniten...

  • tilannekomiikka 
  • hyvä vitsi
  • lasten jutut
  • ystävät
  • koirien ja kissojen temput
  • työkaverit
  • omat mokat

Lähde: Kodin Kuvalehden nettikysely

Hyvä työyhteisö huolehtii omistaan silloinkin, kun he eivät itse jaksa. Tärkeintä on, ettei uupunut jää huolineen yksin.

Kiireen tuntu. Jatkuvat muutokset. Kova työtahti. Ero. Univaikeudet.

Työuupumus on usein monen asian summa. Uupunut ei välttämättä tunnista oloaan itse, ja siksi työpaikan tuki on tärkeää.

”Hyvä työyhteisö pystyy tekemään paljon”, sanoo SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanottotyön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen.

Jos uupumus johtuu työstä, se koskee koko työyhteisöä.

”Esimerkiksi kiireen tuntu ja tiukat aikataulut voivat uuvuttaa. Tulee tunne, ettei pysy enää mukana eikä pysty keskittymään mihinkään. Se uuvuttaa kenet tahansa”, Liimatainen sanoo.

Pitkittynyt uupumus voi johtaa masennukseen, ja siksi siihen on tärkeää puuttua ajoissa. Mitä työyhteisö voi tehdä, kun kollega väsyy?

1. Ota uupumus puheeksi

Uupunut ihminen ei välttämättä huomaa tilaansa itse. Siksi on erityisen tärkeää, että muut huomioivat uupuneen jotenkin.

”Kierre on ehkä jatkunut liian pitkään. Ihminen vain puskee ja puskee, yrittää, vaikka mielialat vaihtelevat, töistä ei tule mitään ja on vaikea keskittyä”, Pirjo-Riitta Liimatainen sanoo.

”Ihminen vain puskee ja puskee, yrittää, vaikka mielialat vaihtelevat, töistä ei tule mitään ja on vaikea keskittyä.”

Puheeksi ottaminen voi jännittää, mutta se on usein vain palvelus uupuneelle.

”Puhuminen ei ole aina helppoa. Ihminen voi olla ärtynyt, vaikka kyse ei ole arvostelusta.”

Tärkeintä on, että osoitat olevasi huolissasi – vaikka kysymällä, onko työkaveri väsynyt. Onko töitä liikaa? Onko kotona sattunut jotakin? Miten minä voisin auttaa?

2. Tarjoa apua

Uupumuksesta kertominen ei ole helppoa. Älä siis syyttele vaan ota työkaveri todesta. Miettikää yhdessä, millaista apua tarvitaan. Olisiko työterveyshuollosta apua? Tarvitaanko sairauslomaa? Pitäisikö työtaakkaa hetkeksi keventää?

”On parempi puuttua kuin jättää sivuun. Uupumuksella on taipumusta muuttua koko ajan huonompaan suuntaan”, Liimatainen sanoo.

3. Pyydä mukaan

Kun ihmisestä alkaa tuntua, ettei hän jaksa, hän syyttää helposti itseään: Muut ovat pätevämpiä, nopeampia, taitavampia. Minä en ole tarpeeksi hyvä.

Uupunut saattaa alkaa eristäytyä, eikä tule enää mukaan lounaalle tai kahville. Silloin on tärkeää houkutella: sanoa vaikka, että pidä nyt taukoa, jutellaan.

Pääasia on, ettei uupunut jää yksin. Se usein vain pahentaa oloa.

”On tärkeää osoittaa välittämistä. Olet yhtä tärkeä kuin kaikki muutkin. Joskus on vaikeaa, mutta kuulut joukkoon. Kun viestii, että toinen on tärkeä, se riittää”, Liimatainen sanoo.


4. Puhu ongelmista jo etukäteen

Hyvässä työyhteisössä mahdollisista ongelmatilanteista puhutaan jo etukäteen. Sopikaa selkeät säännöt. Miten toimitaan, jos töitä on liikaa? Mitä tehdä, kun on huolissaan työkaverista?

5. Mieti, onko työpaikalla jokin pielessä

Jos uupumus liittyy selkeästi työhön, on tärkeää miettiä, onko työpaikan tavoissa, ilmapiirissä tai työtahdissa ongelmia.

”Mikään ei muutu, jos ei mietitä, miten ongelmia voitaisiin ratkaista ja työtä kehittää”, Liimatainen sanoo.

”Kyse ei ole koskaan siitä, että työntekijä olisi huono. Hän ei vain pysty. Tämän päivän työelämä on kovaa ja vaativaa. Muutoksia tulee, ja niihin pitää sopeutua. Kuka tahansa voi väsyä.”

”Muutoksia tulee, ja niihin pitää sopeutua. Kuka tahansa voi väsyä.”

6. Kevennä työtaakkaa

Töitä voi aina järjestellä uudelleen. Työtaakan keventäminen saattaa helpottaa uupuneen oloa, kunhan siitä sovitaan yhdessä.

”Se, että vain ilmoitetaan, että ensi viikosta lähtien teet tällaisia asioita, ei ole hyvä tapa vaikuttaa työssä jaksamiseen. Se vain lisää ulkopuolisuuden tunnetta ja ajatuksia siitä, että en ole tarpeeksi hyvä ja pätevä.”

”Huolen sivuuttaminen on syyllistämisen lisäksi pahinta, mitä voi tehdä.”

7. Älä sivuuta

Tekisikö mieli vain vetäytyä ja ajatella, että eihän tämä minulle kuulu? Se on huonoin tapa reagoida.

Älä siis sano ainakaan näin: Kyllä se siitä! Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja nukut ensi yön kunnolla.

”Huolen sivuuttaminen on syyllistämisen lisäksi pahinta, mitä voi tehdä”, Liimatainen sanoo.

”Hyvä työyhteisö pitää huolta silloinkin, kun ei jaksa.”

20.–27.11.2017 vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa.

Jokainen tarvitsee hetkiä, jolloin saa olla vain, tekemättä mitään. Saunojan ainut tehtävä on aistia: näin kireys hartioissa hellittää.

1. Saunassa saa olla paljas

Kun vaatteet on riisuttu ja lämpö kietoutuu ympärille, tuntuu äkkiä siltä, että on juuri oma ainutlaatuinen itsensä. Sellainen, joka kelpaa laittautumatta, ulkonäköä miettimättä.

Sauna ei ole paikka, jossa itseä tai muita katsoo arvioiden ja vertaillen. Saunassa kaikki ovat samanarvoisia. Tittelit ja arkielämä ovat jääneet pukuhuoneeseen.

Oikeastaan jokainen kropan muhkurakin tuntuu aika ihanalta. Ne ovat muistoja eletystä elämästä, sen vuosista, kivuista ja iloista. Saunassa ihminen ei soimaa itseään.

2. Saunassa aika pysähtyy

Mitään ei tarvitse saada valmiiksi juuri nyt. Ei ole kiire suorittaa. Eikä rästiin jääneitä hommia edes voisi hoitaa lauteilta käsin.

Saunassa ihmisen ainut tehtävä on aistia: näin kireys hartioissa hellittää, näin hiki kohoaa iholle, näin kiuas naksahtaa tai tuli humisee.

Juuri minä olen juuri tässä juuri nyt.

3. Saunassa on helppo puhua

Hämärässä lämpimässä voi kertoa asioita, joita kirkkaassa päivänvalossa ei välttämättä kehtaisi tai uskaltaisi. Jos itkettää, kyyneleet sekoittuvat hikeen.

Kukaan ei katso kohti ja analysoi, sanat vain putoilevat hitaasti – ja toinen ottaa ne vastaan. Saunassa ilmapiiri on hyväksyvä, saunassa saa olla heikko.

Puhumiselle on myös aikaa, koska kännykät ja kellot ovat jääneet pukuhuoneeseen. Kun saunassa kertoo huoliaan, ei tunnu, että vaivaa niillä toista, jolla olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä.

4. Saunassa saa olla hiljaa

Usein hiljaiset hetket ihmisten välillä vaivaannuttavat ja ahdistavat. Iskee olo, että ne pitäisi täyttää jollakin, sanoa edes jotakin. Saunassa siltä ei tunnu.

Saunassa jokainen saa vaipua omiin ajatuksiinsa, istua tai maata, olla vain. Kenelläkään ei ole kiusaantunut olo.

Hiljaisuudessa tuntuu usein, että kanssasaunojaa ymmärtää ilman sanoja.

5. Sauna puhdistaa myös ajatukset

Sauna on päivän tai viikon kohokohta: se pesee pois kuluneen viikon kuonan ja huolet.

Suurikin murhe tuntuu hetken pienemmältä, kun saa olla saunan lohdutuksessa: aina on saunottu, aina asiat ovat jotenkin järjestyneet, nyt saan hetken kerätä voimia.

Samalla ajatukset kirkastuvat. Se, mikä saunan ulkopuolella tuntui kovin tärkeältä, ei enää olekaan kovin merkityksellistä.

Sauna haastaa kysymään itseltä, mikä elämässä on tärkeintä.

Ehkä vastaus on rakkaus?

Asiantuntijana Villa Purolan saunaterapeutti Kirsi Savolainen