Naurukouluttaja Reima Kanerva lupaa, että vointi paranee, kun alat päättäväisesti nauraa enemmän.
Työpaikan neukkarista kuuluu naurua. Ajattelen, että kokouksessa on hauskaa ja ihmisillä on hyvä olo. Päätelmä voi kuitenkin olla väärä.
"Nauru toimii myös toisinpäin. Nauramme tilanteissa, joissa meillä ei olekaan hyvä olo, ja nauraminen saa olomme paranemaan", sanoo naurujoogakouluttaja Reima Kanerva.
Naurun vaikutuksia tutkineen Kanervan mielestä kaikkien pitäisi nauraa enemmän. Hekotus muuttaa tunnetilaa ja vaikuttaa myös mieleen.
"Kyky nauraa ei ole sattuma. Se on ihmiselle annettu lahja, joka tasapainottaa mieltä ja kehoa. Nauru rentouttaa ja on lisäksi tehokasta ja helppoa."
Tutkimukset osoittavat, että nauraessa stressihormonien määrä veressä laskee.
"Samalla vapautuu todennäköisesti endorfiineja, mikä tuo hyvää oloa ja poistaa kipuja. Nauru lisää myös elimistön tappajasoluja, jolloin vastustuskyky vahvistuu."
Kanervan mukaan naurun hyödyt muistuttavat minkä tahansa iloa tuottavan asian myönteisiä seurauksia.
"Muistan, kuinka yhden naurujoogapäivän jälkeen minusta tuntui samalta kuin ensi kertaa rakastuessa. Oli mielettömän hyvä olo."
Kikatus purkaa pelkoja
Naurujoogassa nauretaan ilman syytä. Koska keho pitää naurusta, se tuottaa sitä lisää.
"Kun nauraa, tunnetaso aktivoituu. Myös jokin vanha, traumaattinen kokemus voi nousta esiin", Reima Kanerva sanoo.
Nauru on siis myös terapiaa. Se voi sopia hoidoksi niissäkin elämänvaiheissa, joissa lähinnä itkettää.
Nauraminen auttaa käsittelemään raskaita asioita.
"Vanhoissa kulttuureissa naurun avulla purettiin läpikäymättömiä kokemuksia. Nauraminen muuttaa näkökulmaa, ja siksi se voi auttaa vaikeissakin tilanteissa."
Samantapaista keittiöterapiaa harrastetaan kotioloissakin. Nauru tekee asioita helpommiksi kestää.
"Nauramalla ihminen käy läpi sisällään olevia asioita ja purkaa jännityksiä. Naurussa on aina mukana sekä pinnallinen että syvempi, käsittelevä taso. Sen kautta puretaan ärtymystä, vihaa, pelkoa ja turhautumista."
Juuri siksi poliisit, sosiaalityöntekijät ja muut henkisesti raskaiden ammattien harjoittajat viljelevät rankkaa huumoria. Se auttaa käsittelemään asioita, jotka voivat olla traumatisoivia ja emotionaalisesti raskaita.
Hekotus voi satuttaa
Aina ihminen ei itsekään tiedä, miksi hän nauraa. Hämmentävät tilanteet saavat aikaan naurunpurskahduksia. Nauru peittää jotain.
"Naurun taakse voi piilottaa tunteita ja ajatuksia, tai nauramalla voi vältellä kipeän muiston kohtaamista. Jotkut nauravat stressaantuneina tai epämiellyttävissä tilanteissa."
Väärässä paikassa hörähtely kuuluu elämään, mutta on myös vahingollista naurua. Työpaikalla naurunremakka voi ärsyttää tai tehdä kateelliseksi. Pelko naurun kohteeksi joutumisesta saattaa estää tekemästä tai sanomasta asioita.
"Kun nauru on hyväksyvää ja hyväntahtoista, se hoitaa. Jos nauru heilahtaa pahantahtoisuuden puolelle, se voi satuttaa syvästi."
Jos nauru tuntuu pahalta, Kanerva kehottaa etsimään tunteelle selityksen. Voi olla, että löytää muiston siitä, miten itselle naurettiin ikävästi lapsena. Kasvatustaankin voi kyseenalaistaa. Vanha ohjehan varoittaa, että mies se tulee räkänokastakin, mutta ei tyhjän naurajasta.
Nauraminen on niin hieno asia, ettei Kanerva ihmettele Putouksen kaltaisten sketsiohjelmien suosiota.
"Nauraessa jokin meissä kertoo, että tämä tekee hyvää. Tunnistamme tarpeen nauraa. Siinä on jotain samaa kuin jos tulee nälkä: silloin menee luonnostaan jääkaapille."
Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 16/2014.
