Pienikin pyrähdys päivittäin vahvistaa keuhkoja ja sydäntä.
Pienikin pyrähdys päivittäin vahvistaa keuhkoja ja sydäntä.

Ihana ilosanoma kaikille, joille kuntoilu ei meinaa maistua: viiden minuutin juoksulenkki saa aikaan valtavia hyötyjä kropassa.

Viidessä minuutissa kierrät juosten vain pari korttelia tai ehdit pitkän maantiesuoran toiseen päähän ja takaisin.

Tutkimukset todistavat, että siitä on silti paljon hyötyä. Lyhytkin kirmaaminen parantaa terveyttä ja hyvinvointia, joten vähän on siis paljon enemmän kuin ei mitään. Lue, mitä kaikkea pienikin liikunta saa aikaan.

1. Sydän- ja verisuonitautien riski vähenee.

Viiden minuutin päivittäinen, sykettä kohottava liikunta, jonka ei tarvitse olla teholtaan kuin kohtalaista, voimistaa sydäntä ja keuhkoja. Siksi se vähentää American College of Cardiology -tutkimuslaitoksen mukaan sairastumisen riskiä puolta pienemmäksi. Seurannassa oli 15 vuoden ajan yli 55 000 aikuista.

2. Kuolleisuus vähenee ja elinaika pitenee.

Kuolemanriski, mistä tahansa syystä johtuva, pienenee jopa kolmanneksen niillä, jotka liikkuivat viikossa alle tunninkin verrattuna niihin, jotka eivät liikkuneet lainkaan. Tunnin liikuntamäärä saattoi jakautua yhtä hyvin yhdelle tai useammalle päivälle.

Liikunta näyttää myös lisäävän elinvuosia. Samassa 55 000 hengen tutkimuksessa huomattiin, että säännöllisesti liikkuneet elivät keskimäärin kolme vuotta muita pidempään.

3. Verenpaine kohenee.

Säännöllinen aerobinen liikkuminen laskee korkeaa verenpainetta, koska se muun muassa parantaa sydänlihaksen toimivuutta. European Journal of Preventative Cardiology -lehti kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan sydän kykenee tasapainottamaan verenpainetta sitä paremmin, mitä enemmän liikkuu. Myös sydänkohtauksen riski vähenee.

4. Verensokeri tasapainottuu.

Säännöllinen juokseminen voi auttaa sokeritasapainoon jopa ihmisillä, joilla on jo diabetes. Lenkkeily myös pienentää diabeteksen riskiä, osoitti Kowsar Medical Institute -laitoksen tutkimus.

5. Onnen tunne yllättää.

Juoksemisesta on hyötyä myös henkisesti. Juoksun jälkeen ihminen tuntee usein odottamatonta euforiaa. Tutkimuksissa on havaittu, että mieliala on nimenomaan heti liikunnan jälkeen huipussaan. Aamulenkki saa päivän alkamaan hienosti ja on kannattava siksikin, että liikunnan jälkeen ihmisen on todettu omaksuvan uusia asioita nopeammin.

6. Unen laatu paranee.

Juoksija nukkuu hyvin, kertoo Journal of Adolescent Health. Säännöllinen aamulenkki paransi vuonna 2012 teini-ikäisille tehdyn tutkimuksen mukaan unen laatua paremmin kuin mikään unilääke.
Lähde: Lifehack.org

Jos kaipaat lisää liikuntaa, miten olisi ämpärijumppa

 

Kasviksia kannattaa opetella syömään satokauden mukaan – maukasta ja edullista!
Kasviksia kannattaa opetella syömään satokauden mukaan – maukasta ja edullista!

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mielestä kasvisten tärkeyttä ei ole vielä ymmärretty. ”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän.”

Ovathan ne terveellisiä ja ovathan ne kevyitä, ne kasvikset. Se tiedetään, mutta harva ymmärtää, miten tärkeitä kasvikset ovat.

”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän. Toisaalta ei mikään ihme, että ihmiset eivät tiedä kasvisten tärkeyttä. Vasta uusimmissa ruokapyramideissa kasvikset ovat tippuneet pyramidin juurelle, sinne eniten syötäviin ruokiin”, Borg sanoo.

Kasviksista saa tietysti vitamiineja, ja kasvikset täyttävät vatsaa mutta ovat kevyitä. Se tärkein juju on kuitenkin kasvisten sisältämistä antioksidanteissa.

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan.”

”Antioksidanteilla on akuutteja hyvinvointivaikutuksia. Koska antioksidantit kärsivät kaikesta prosessoinnista, niitä ei saa pillereistä. Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa, että riittävä kasvisten syönti vähentää ahdistusta. Kasvisten syömisen tärkeyden rinnalla sokerin syönti tai lisäainepuheet ovat aika lailla pieni asia.”

Univaje ja stressi sekoittavat nälän

Hyvä syöminen käy vaikeammaksi, kun stressiä on liikaa ja unta liian vähän.

”Univaje lisää nälkää, koska se sekoittaa nälkähormonien toimintaa. Uni on monen syömistään miettivän sokea piste, sen merkitystä ei ymmärretä”, Patrik Borg sanoo.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä.”

”Myös stressi vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan ja sekoittaa siksi elimistön nälkämekanismia. Se voi vaikuttaa eri tavoin: Niin, että ruoka ei maistu esimerkiksi aamuisin, jolloin juuri pitäisi maistua. Tai sitten elimistö kaipaa esimerkiksi rasvaisempaa ruokaa tai jotakin muuta kaukana kasviksista.”

Lisää stressiä aiheuttaa myös syöminen itse. Borg kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan naisista noin puolet ja miehistäkin joka neljäs kokee syömisestä syyllisyyttä viikoittain tai päivittäin.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä. Moni ajattelee, että hyvin syöminen vaatii valtavasti itsekuria ja kieltäytymistä. Ei vaadi. Terveellinen syöminen on taito, jonka voi oppia. Kun perusta on kunnossa, yksittäisistä epäterveellisistäkään herkuista ei ole syytä tuntea muuta kuin iloa.”

Vierailija

Ravitsemusasiantuntija: ”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan”

Ei kannata syödä mädäntynyttä lihaa, huomattavasti herkullisempaa ihan tuoreeltaan. En voi ymmärtää tätä käännyttäjävegaanien jatkuvaa märssytystä mädästä lihasta. Eivät kai hekään syö kasviksiaan mädäntyneinä ja homeisina, miksi sitten liha olisi yhtään sen mädäntyneempää? Halpaa mielikuvamarkkinointia oman käännytysagendan lomassa.
Lue kommentti
Kello käy. Yöpöydällä aamuyöllä valvoessa, ja se biologinen kello myös.
Kello käy. Yöpöydällä aamuyöllä valvoessa, ja se biologinen kello myös.

Kun ikä alkaa nelosella, mieleen tulee yhä useammin yksi v-sana: vaihdevuodet. Mistä voi tietää, että vaihdevuodet lähestyvät ja mitkä ovat ensimmäiset oireet? Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri kertoo.

Vaihdevuodet – eivät koske minua. Niin moni nelikymppiseksi asti tuudittautuu, ja vielä pitkään sen jälkeenkin. Ei kannattaisi, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio Terveystalosta.

”Murrosikäisten mielialavaihteluihin suhtaudutaan paljon ymmärtäväisemmin ja asiallisemmin, vaikka kyse on samasta asiasta: hormonien vaihtelusta.”

”Vaihdevuodet vaikuttavat kaikkien naisten elämään ja samalla myös läheisten elämään, mutta niistä tiedetään ihan liian vähän. Murrosikäisten mielialanvaihteluihin suhtaudutaan paljon ymmärtäväisemmin ja asiallisemmin, vaikka kyse on samasta asiasta: hormonien vaihtelusta”, Ahonkallio sanoo.

Murrosiässä sukupuolihormonien tuotanto kiihtyy puuskittain, vaihdevuosien aikana se aaltoillen hiipuu. Molemmat vaihtelut aiheuttavat  tahdosta riippumattomia mielialavaihteluja, mutta vaihdevuosien aikaan niitä tulkitaan usein väärin.

”Mielialavaihtelut voidaan kuitata epäreilusti ajattelemalla, että onpas hankala tyyppi. Tai sitten asiaa käsitellään huumorilla, puheilla mummotaudista.”

”Vaihdevuosiin kuuluva siirtymävaihe on usein 45-vuotiaalla jo hyvässä vauhdissa.”

”Mummotaudista puhuminen on siksikin väärin, että vaihdevuodet alkavat aiemmin kuin moni luulee. Kuukautisten loppuminen eli menopaussi ajoittuu yleensä viidenkymmenen ikävuoden tienoille, mutta vaihdevuosiin kuuluva siirtymävaihe on usein 45-vuotiaalla jo hyvässä vauhdissa.”

Siinä vaiheessa, kun neljäkymmentä ja risat -ikäinen nainen havahtuu siihen, että ovatkohan vaihdevuodet kohta alkamassa, ne saattavat olla jo käynnissä. Oireet vain ovat usein pitkään sen verran vähäisiä, että ne eivät sen enempää haittaa arkea.

Niiden tunnistaminen vaihdevuosioireiksi on silti hyväksi. Jo siksikin, että itseensä osaa suhtautua lempeämmin.

Vaihdevuosien lähestymisen ja alkamisen voi tunnistaa näistä oireista:

1. Kuukautiskierto muuttuu epäsäännöllisemmäksi, ensin lyhenee.

Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta alkaa ailahdella ja sitten hiipua. Ensin kuukautiskierto lyhenee – yhtäkkiä kuukautiset tuntuvatkin olevan vähän väliä.

Lyhentyneen kuukautiskierron syy on munarakkulan nopeutunut kasvu ja varhainen ovulaatio. Kun ovulaatio on usein, kohdun limakalvo ei ehdi paksuuntua yhtä paljon kuin aiemmin. Eli kuukautisia on tiuhemmin, mutta ne ovat niukempia.

2. Ja sitten kuukautiskierto pitenee.

Munasarjojen hiipumiseen liittyy estrogeenin tuotannon väheneminen. Hupenevat munarakkulat alkavat irrota aiempaa harvemmin ja ovulaatiot vähenevät. Onpas mukavaa, pidempi kuukautiskierto!

Mutta sitten se huonompi puoli. Pidentynyttä kuukautiskiertoa voi seurata myös pidemmät kuukautiset. Kohdun limakalvo on ehtinyt paksuuntua pidempään, ja kun se sitten irtoaa, kuukautisvuoto on aiempaa runsaampaa.

Joillakin ero entiseen on niin pieni, että sitä tuskin huomaa. Toisilla kuukautiset tulevat haittaavan runsaiksi.

3. Kuukautisia edeltävät PMS-oireet voivat vahvistua.

On päiviä, jolloin työkaveri on rasittava, kanssa-autoilijat törppöjä, teinien kanssa menee täysin hermo ja muutenkin on itkettävän ankeaa. Syy voi tietysti olla työkaverissa, autoilijoissa ja teineissä. Tai sitten omissa, lähestyvissä kuukautisissa ja niihin liittyvissä PMS-oireissa, jotka usein vahvistuvat, kun vaihdevuodet alkavat.

4. Uni häviää aamuyöllä.

Joskus kolmen, neljään aikaan aamuyöllä vain herää eikä nukuta enää. Mieltä saattavat vaivata työasiat tai työttömyysasiat tai kotiasiat, joskus ei mikään. Uni vain ei tule, vaikka ei ole mitään syytä valvoa.

Se syy voi olla ikä, olisiko vaikka siinä 45 vuoden tienoilla tai vähän ali tai yli?

Monet tietävät, että vaihdevuosiin liittyy kuumia aaltoja ja yöhikoilua. Jo ennen niitä on vaihdevuosista johtuvia unihäiriöitä, joihin ei välttämättä liity yöhikoilua. Tyypillistä on, että nukahtaminen ei ole vaikeaa, mutta uni loppuu kesken.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio Terveystalosta.