Puhelin taas hukassa ja unohdit, mitä sinun piti kysyä siskolta kun tapaatte. Jos tunnet itsesi tavallista unohtelevammaksi, mieti, kuuluvatko nämä viisi asiaa arkeesi. Ne nimittäin heikentävät työmuistiasi.

1. Syöt myöhään illalla

Jos syöt vatsan täyteen juuri ennen nukkumaanmenoa, haittaat aivojesi toimintaa: syöminen yleensä nukkumiseen varattuna aikana rasittaa oppimista ja muistia säätelevää hippokampusta eli aivotursoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan se vaikuttaa muistiin.

Asia selvisi tutkimuksessa, jossa hiiriä syötettiin aikana, jolloin ne yleensä nukkuivat. Väärään aikaan ruokailleet hiiret eivät selvinneet muistitesteistä läheskään yhtä hyvin kuin verrokkiryhmänsä.

Myöhään syöminen heikentää myös unen laatua ja kestoa. Se taas on erittäin vahingollista muistojen muodostumiselle aivoissa.

2. Olet jatkuvasti vähän stressaantunut

Stressi ei ole hyväksi terveydelle eikä muistille. Iowan yliopistossa tehdyssä kokeessa havaittiin, että stressihormoni kortisoli aiheuttaa katkoksia lähimuistissa. Vaikutus kuitenkin riippuu stressin laadusta.

Auto-onnettomuuden kaltaiset hyvin stressaavat ja ahdistavat tilanteet lisäävät aivojen oppimiskykyä. Silloin tieto sijoittuu aivojen siihen osaan, joka varastoi hengissäpysymiseen liittyviä tietoja.

Vähäinen mutta krooninen stressi (kuten ruuhkainen työmatka) taas nakertaa aivojen kykyä varastoida tietoa. Kannattaa siis opetella vähentämään kevyttäkin stressiä esimerkiksi meditoimalla tai hengitysharjoituksilla.

3. Syöt paljon tofua

Tofua pidetään yleisesti terveysruokana, mutta Loughborough’n ja Oxfordin yliopistojen tutkijat ovat osoittaneet, että ylenpalttinen tofun syönti saattaa sekä heikentää muistia että kasvattaa muistisairauksien riskiä. Ainakin keski-iän ylittäneiden kannattaa välttää jokapäiväistä tofuannosta.

Tempehin eli soijapavuista fermentoimalla valmistetun ruuan syönti taas näyttäisi parantavan muistia.

”Temepehin hyödyt saattavat johtua sen korkeista folaattiarvoista”, sanoo professori Eef Hogervorst.

4. Olet sinkku

Paitsi että parisuhteessa olevat ihmiset ovat terveempiä kuin sinkut, he myös muistavat asioita paremmin. Örebron yliopiston tutkijat havaitsivat, että avo- tai avioliitossa elävät suoriutuivat muistitesteistä merkittävästi paremmin kuin ikisinkut, eronneet tai lesket. Sinkkuuden syyllä ei siis ole merkitystä muistituloksille.

Vanhemmiten parittomien ihmisten kyky muistaa myös omaan historiaan liittyviä aikoja, paikkoja tai tunteita rapistui nopeammin kuin parillisten. Puolisollasi ei siis enää ole hyvää tekosyytä unohtaa ostaa vessapaperia.

5. Rakastat sokeria

Paljon sokeria sisältävä ruokavalio voi huonontaa muistia, osoittaa UCLA-yliopistossa tehty tutkimus. Tuoreet marjat ja satunnainen pala tummaa suklaata ovat parempi lääke makeanhimoon kuin lakutoukat tai kampaviineri.

”Jos et pysty vastustamaan toffeejäätelöä, lisää ruokavalioosi omega3-rasvahappoja sisältäviä ainesosia kuten lohta, saksanpähkinöitä tai pellavansiemeniä. Ne voivat estää vahinkoa”, sanoo neurokirurgian professori Fernando Gomez-Pinilla.

”Hyvien rasvojen syönti suojaa aivoja fruktoosin haitoilta. Se on vähän kuin laittaisi rahaa pankkiin.”

Lähde: Fast Company

Kaura on terveystuote, mutta miten paljon ja missä muodossa sitä pitää syödä, jotta siitä saisi terveyttä? Laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen vastaa.

1. Onko terveyden kannalta väliä, syönkö kaurani puurona, leipänä vai keksinä? 

Kaurahiutaleista tehdyt puurot ja sataprosenttiset kauraleivät ovat helpoin tapa saada kauran terveysvaikutukset.

Leipää ostaessa kannattaa kääntää paketti ympäri ja tarkistaa tuoteselosteesta, onko kauran osuus käytetystä viljasta tosiaan 100 prosenttia. Moni kauraleivän nimellä myyty leipä sisältää kauraa vain 11 tai 14 prosenttia.

Sellaisia kaurakeksejäkin on, joissa suurin osa käytetyistä jauhoista on kauraa. Terveys on kuitenkin aina kokonaisuus. Jos miettii terveysvaikutuksia, pitää ajatella, mitä muuta kekseissä on. Yleensä niissä on paljon sokeria.

Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein.

2. Auttaako kaura painonhallinnassa?

Sikäli ehkä, että kauralla verensokeri pysyy tasaisempana kuin esimerkiksi puhdistetulla vehnällä, koska kaurassa on paljon liukoista kuitua. Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein. Muuta näyttöä kauran vaikutuksesta painonhallintaan ei ole.

3. Mihin kauran terveellisyys perustuu?

Tärkein vaikutus tulee kauran sisältämästä liukoisesta kuidusta nimeltä beetaglukaani. Sen ansiosta kaura alentaa kolesterolia. Tämä kuuluu EU:n hyväksymiin terveysväittämiin.

Kaura on myös ystävällistä vatsalle, koska siinä ei ole lainkaan niin sanottuja fodmap-hiilihydraatteja. Esimerkiksi vehnässä ja rukiissa on fruktaaneja, jotka kuuluvat fodmapeihin. Fodmapit voivat aiheuttaa suolisto-oireita, koska ne eivät sula kunnolla.

4. Kuinka paljon kauraa pitäisi syödä?

Jotta kauran beetaglukaani laskisi kolesterolia, sitä pitää saada 3 grammaa päivässä. Tämän verran saisi noin kahdesta isosta kaurapuuroannoksesta.

Markkinoilla on myös kauraleipiä, joita on rikastettu beetaglukaanilla. Esimerkiksi kolmesta palasta Vaasan Kaurasydän-leipää saa suositellut 3 grammaa beetaglukaania.

Sen sijaan kaurajuomaa pitäisi juoda lähes litra päivässä, että siitä saisi kolesteroliin vaikuttavan annoksen beetaglukaania. Kauran osuus kaurajuomassa on noin 10 prosenttia.

5. Miksi kaura on terveellisempää kuin vehnä?

Koska pullat, ranskanleivät ja monet muut vehnätuotteet ovat niin pitkälle prosessoituja: vehnästä on poistettu alkio ja kuorikerrokset. Yleensä kauraa ei puhdisteta niin pitkälle.

Sen sijaan täysjyvävehnässä ja grahamjauhossa ovat kuidut ja kivennäisaineet yhä tallella. Siksi ne eivät häviä kovin paljon kauralle, vaan niiden kuitupitoisuuskin alkaa olla samaa luokkaa.

Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa.

6. Kumpi on terveellisempää, kaura vai ruis?

Molemmista löytyy tutkittuja terveysvaikutuksia, ja molempien terveysvaikutukset pohjautuvat pitkälti kuituun. Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa, mutta siinä vaikuttaa myös leipomistekniikka: jälkiuunileivän kuitupitoisuus nousee korkeammaksi, koska se on kuivempaa kuin kauraleipä.

Kauran eduksi voi laskea sen, että se on lempeämpää vatsalle ja helpommin maistuvaa ja sitä käytetään maailmassa yleisemmin kuin ruista. Siksi sitä on myös tutkittu enemmän. Rukiin maku on monelle liian vahva.

7. Sopiiko kaura keliaakikolle?

Kyllä sopii, koska kaura on luontaisesti gluteeniton viljalaji. Se onkin keliaakikolle oikein hyvä kuidun lähde.

Mutta! Keliaakikoille sopiva kaura on puhdaskauraa. Sitä sanotaan myös gluteenittomaksi kauraksi, vaikka kaikki kaura sinänsä on gluteenitonta.

Pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan.

Puhdaskaura tarvitsee erilliset pellot, joiden lähellä ei kasva muita viljalajeja. Se vaatii kuljetukseen erilliset rekat ja tuotantoon erilliset tuotantolaitokset. Tässä ollaan hyvin tarkkoja, koska pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan. Siihen riittää patalapuista pöllähtänyt jauhopöly.

Kaiken tämän takia puhdas kaura on myös kalliimpaa kuin normaalikaura.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Erikoislääkäri Ari Rosenvall kertoo, mistä iän merkit johtuvat ja onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle.

Onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall?

Sairauksista ainakin migreeni helpottaa selvästi tai loppuu kokonaan, kun ikää tulee tarpeeksi. Naisilla se tapahtuu useimmiten vaihdevuosien paikkeilla.

Yleisesti ikä aiheuttaa vääjäämätöntä rappeutumista. Sitä ei voi estää, mutta jos henkinen puoli pysyy kunnossa, elämänkokemus tuo asioihin suhteellisuudentajua.

Moni asia, joka nuorena kiusasi, lakkaa kiusaamasta. 70-vuotiaat ovat yleensä tyytyväisempiä elämään ja terveyteensä kuin 40-vuotiaat, vaikka heillä on enemmän vaivoja. He osaavat suhteuttaa tavoitteensa, toimintansa ja kykynsä todellisuuteen paremmin kuin nuorena.

Pitääkö kaikkien hankkia lukulasit?

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle. Kun silmä normaalisti tarkentaa lähelle, sen mykiö puristuu kasaan eli muuttuu pyöreämmäksi ja samalla plustaitteiseksi. Iän myötä mykiö jäykistyy niin, ettei se pysty pyöristymään. Silloin ei enää näe lähelle ilman apuneuvoja.

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle.

Mykiö eli silmän linssi on kirkas. Kun muualla kehossa solut uusiutuvat koko ajan, mykiössä uusiutuvat vain pintasolut. Sen takia mykiön sisälle jää ajan mittaan tavaraa vanhoista soluista, ja pikku hiljaa mykiö ikään kuin täyttyy ja sen myötä jäykistyy.

Meneekö kuulokin?

Jossain vaiheessa kyllä, mutta perimäkin vaikuttaa. Järjestys menee niin, että ensin lakkaavat kuulumasta korkeat taajuudet eli ne kuuluisat heinäsirkat. Kuulon heikkenemisestä alkaa olla haittaa sitten, kun matalammat taajuudet alkavat kadota. Silloin alkaa olla hankalaa kuulla puhetta.

Kuulo voi heikentyä nuorenakin melun tai äkillisen paineaallon takia. Ääni on painetta: kova räjähdys tai vaikka läimäys korvaan voivat saada aikaan kuulovamman.

Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Onko oppia ikä kaikki?

Oppimiskyky säilyy terveellä ihmisellä ikääntyessäkin. Sen sijaan joustavuus heikkenee.

Joustavuutta tarvitaan, jos pitää keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa tai pysyä tarkkaavaisena häiriötekijöistä huolimatta. Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Nuorena asioita oppii kaiken muun sivussa, mutta vanhempana se vaatii enemmän keskittymistä ja huolellisuutta. Siksi uuden oppiminen voi viedä enemmän aikaa.

Ja jos pitää äkkiä muistaa monta asiaa, kaikki eivät tule kerralla mieleen.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.