Auri Kananen uskoo, että oli lapsena masentunut. ”Olisipa joku sanonut, että tulen pärjäämään elämässä ihan hyvin, vaikka en koulussa pärjäisikään.”
AURI:
”Äiti on tosi tehokas. Hän ei jaksa yhtään haahuilua tai sitä, että aikaa menee hukkaan. Huomasin tämän taas, kun olimme yhdessä kuntosalilla. Äitiä ärsytti, että siellä piti kävellä pitkin poikin salia laitteelta toiselle. Hänen mielestään laitteiden pitäisi olla sellaisessa järjestyksessä, että voisi siirtyä aina viereiseen laitteeseen.
Saman tehokkuuden huomasin äidissä, kun teimme yhdessä töitä. Äitiä kiinnostivat enemmän numerot kuin ihmiset. Nytkään yrittäjänä en jaksa tuijotella numeroita, mutta äiti tarkkailee, kuinka paljon liikevaihtoni on noussut ja miten yritykselläni menee.
”En vieläkään tiedä, mikä kaikki minua suretti.”
Kun olin 10-vuotias, minua itketti usein. En vieläkään tiedä, mikä kaikki minua suretti. Ainakin se minua harmitti, että en pärjännyt koulussa.
Äiti ja isä eivät odottaneet minulta kymppejä, mutta koulussa ja kotona painotettiin, että koulut pitää käydä. En kertonut vanhemmilleni koulustressistäni.
Muistan, kuinka kirjoitin päiväkirjaan, että nyt olen lukenut kovasti ympäristöopin kokeeseen. Kun silti sain kokeesta kuutosen, ajattelin, että olen ihan huono enkä tule pärjäämään elämässä mitenkään.
Äiti ja iskä tekivät paljon töitä ja riitelivät aika usein. Varmaan minun kurjaan olooni vaikutti sekin, että aistin kotona heidän keskinäisen kiukuttelunsa.
”Vitsit, kun joku olisi silloin sanonut, että tulet pärjäämään elämässä ihan hyvin, vaikka et koulussa pärjäisikään.”
Kerroin joskus äidille itkuistani. Hän puhui minulle hormoneista ja alkavasta teini-iästä. Kai minulle oli jotain finnejä jo tullut, mutta uskon, että olin myös masentunut.
Vitsit, kun joku olisi silloin sanonut, että tulet pärjäämään elämässä ihan hyvin, vaikka et koulussa pärjäisikään.
Aloin jo ala-asteella luntata ja lintsata. Yläasteella join alkoholia sellaisia määriä, että jouduin pari kertaa selviämisasemalle. Kerran otin lääkkeitäkin. Niihin aikoihin minusta tuntui, ettei millään ole väliä.
Yhden tällaisen reissun jälkeen pääsin nuorisopsykiatriselle osastolle terapiaan. Meillä oli jotain perheterapiatapaamisiakin. Muistelen, että siellä olivat vanhemmat ja monta terapeuttia.
Joskus toivoin, että äiti olisi kuunnellut minua enemmän. Toisaalta äiti ei ole sen tyyppinen ihminen, joka etsii kadonneita tumppuja ja kyselee, miten voit.
”Jos soitan ja kerron, että jokin asia meni ihan päin helvettiä, äiti vastaa, että no kuoliko joku. Jos ei kuollut, mikä on ongelma.”
Vieläkään äiti ei tunteile yhtään. Jos soitan ja kerron, että jokin asia meni ihan päin helvettiä, äiti vastaa, että no kuoliko joku. Jos ei kuollut, mikä on ongelma.”
SANNA:
”Olin nuorena aika vauhdikas ja kokeilunhaluinen, ja niin oli Aurikin.
Kerran Auri otti lääkkeitä ja joutui vatsahuuhteluun sairaalaan. En tiedä, oliko se vahinko vai oikea itsemurhayritys.
”Säikähdin tietysti, mutta ei minusta silti tuntunut, että tässä käy huonosti.”
Säikähdin tietysti, mutta ei minusta silti tuntunut, että tässä käy huonosti.
Auri pääsi terapiaan, ja se oli hyvä juttu. Siellä hän varmasti kävi asioita läpi. Kotona emme kovin syvällisiä jutelleet. En minäkään omille vanhemmilleni puhunut kaikista murrosiän menemisistä ja tekemisistä.
Auri syntyi, kun olin 26-vuotias. Mielestäni hän oli helppo vauva. Lapsuusvuodet olivat varmaan aika tavallisia ruuhkavuosia: parittomien sukkien vuoria, pyykinpesua, leluja siellä täällä.
Kun Auri ja hänen pikkuveljensä Santeri olivat pieniä, perustin yhtiökumppanini kanssa siivousfirman. Siellä ovat olleet töissä omat lapset ja heidän kaikki serkkunsakin. Auri eteni firmassamme esihenkilöksi ennen kuin alkoi yrittäjänä tehdä siivousvideoita sosiaaliseen mediaan. Ehkä Auri on saanut kotoa intoa yrittäjyyteen.”
Auri ja Sanna Kananen kertovat suhteestaan Kodin Kuvalehden 1/2025 Perhekuvioita-jutussa. Mitä Sanna sanoi, kun 16-vuotias Auri kertoi, että hänen poikaystävänsä muuttaa perheen rintamamiestaloon? Auri ja Sanna asuivat viime talvena yhdessä kolme kuukautta, kun Sanna lähti Yhdysvaltoihin auttamaan Auria siivousurakoissa. Miten äidin ja tyttären yhteiselo sujui? Millaiset välit Aurilla ja Sannalla on nyt? Millaisin teoin Sanna kannustaa Auria? Tilaajana voit lukea haastattelut myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.
AURI JA SANNA
Auri Kananen on 31-vuotias yrittäjä, joka asuu Tampereella kerrostalokolmiossa kihlattunsa Samin kanssa. Auri tekee sosiaaliseen mediaan siivousvideoita nimellä @aurikatariina. Auri harrastaa lenkkeilyä ja kuntosalia, lisäksi hän kuuntelee rikospodcasteja. Auri ajaa ”romuautolla”, vaikka varaa olisi parempaankin. Aurin mukaan ”mitä rupusempi auto, sen parempi”.
Sanna Kananen on 57-vuotias siivouspalveluiden kehitysasiantuntija, joka asuu Tampereella ja Pyhtäällä. Sannan perheeseen kuuluvat miesystävä ja edellisestä liitosta lapset Auri, 31, ja Santeri, 25. Sanna harrastaa kalastusta, sienestystä, marjastusta, käsitöitä, kitaran rämpyttelyä ja venäjän kielen opiskelua. Sanna on vahingossa murtanut tyttärensä Aurin nenän squashkentällä.
