Järjestyksenvalvoja Marko Vainion mielestä nuoriso on siistiytynyt, mutta ei tarpeeksi. Vahdissa-sarjassa turvallisuusalan ihmiset kertovat työstään.
Järjestyksenvalvoja Marko Vainio, 46, asuu Seinäjoella vaimonsa ja 18-, 15- ja 12-vuotiaiden poikiensa kanssa. Hän työskentelee Atrian kuljetussuunnittelussa ja harrastaa Provinssirockia.
"Ajauduin portsariksi vahingossa. Siinä auttoi varmaan se, että olen 190 senttiä pitkä ja painan toistasataa kiloa.
Työskentelin 1990-luvulla iltaisin ja viikonloppuisin baareissa ja yökerhoissa. Siihen aikaan asiakkaiden kanssa pärjäsi puhumalla, ei tarvinnut sorkkarautaa suojaksi.
Seinäjoella oli 1990-luvulla kaksi yökerhoa, nykyisin niitä on kuin sieniä sateella.
Juhlinta on painottunut myöhemmäksi iltaan ja samalla pohjien juominen kotona on lisääntynyt. Baariin tullessaan juhlijat ovat jo melkoisessa kunnossa. Huumeita käytetään yhä enemmän, ja juhliminen on muuttunut rankemmaksi.
Työ ei ole estämistä vaan turvaamista.
TÄMÄ ON KOIRANVIRKA. Kunnioitus järjestyksenvalvojan ammattia kohtaan on karissut.
Ihmiset luulevat, että järjestyksenvalvojat ovat kiusaamassa ja pilaamassa juhlatunnelmaa. Se johtuu varmaan osittain siitä, että järjestyksenvalvojien määrä ja näkyvyys tapahtumissa on kasvanut.
Olen ollut Provinssirockissa vapaaehtoisena turvallisuustehtävissä toistakymmentä vuotta.
Ei järjestyksenvalvoja seuraa vain alkoholinjuontia vaan pitää pelastusreitit vapaana ja tarkkailee säätä. Työ ei ole estämistä vaan turvaamista.
Festarialueiden ulkopuolelle kerääntyy aina porukkaa, joka ei ole tulossa festareille, nykyään yhä nuorempaa.
Viisi vuotta sitten nuoria oli aivan hirvittävässä humalassa. Nykyisin heillä näkee enemmän kaljapulloja, mutta harvoin kukaan vetää övereitä.
Lasten liikkeiden selvittäminen on vanhempien viitsimisestä kiinni.
SILTI PORUKKAA KATSOESSA tulee kyllä mieleen, että vanhempien kannattaisi katsoa lastensa perään paremmin ja tietää, missä he menevät.
Minulla on 18-, 15- ja 12-vuotiaat pojat, ja minä tai vaimoni soitamme tai tekstaamme heille aina illalla. Kysymme, missä he menevät. Koska kaikilla on puhelimet, lasten liikkeiden selvittäminen on vanhempien viitsimisestä kiinni.
Provinssi on meidän perheellemme kesän kohokohta, vähän kuin reissu Linnanmäelle. Vaimoni hoitaa järjestyksenvalvojien koppia eli jakaa radiopuhelimia ja liivejä. Nuoremmat poikani juoksevat lähetteinä.
Esikoinen sai juuri tilapäisen järjestyksenvalvojaluvan ja oli tänä kesänä ensimmäistä kertaa Provinssissa valvomassa järjestystä."
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 16/2015.
