Sinkkuus ei ole kaikille välivaihe, mutta se voi olla myös kasvun vaihe. Se kasvattaa niin itsetuntemusta, onnellisuutta kuin sosiaalisia verkostoja.
Yhä suurempi osa ihmisistä kautta maailman asuu yksin. Sinkkuus on kansainvälinen ilmiö, joka on yleistynyt myös Suomessa: meillä on tällä hetkellä yli miljoona yksineläjää.
Vuonna 2015 tilastolaitos Eurostat julkaisi vertailun, jonka mukaan lapsettomien sinkkunaisten suhteellinen osuus oli Suomessa EU-maiden suurin. Myös sinkkumiesten kotitalouksia oli Suomessa EU:n keskiarvoa enemmän.
Vaikka sinkkuus on yhä yleisempää, siitä saatetaan edelleen puhua ”välivaiheena” – aikana, jolloin etsitään ja löydetään uusi parisuhde.
88 prosenttia sinkuista arvosti eniten omaa aikaa.
Sinkkujen kirjo on kuitenkin monimuotoisempi: He voivat olla eronneita lapsettomia, yksinhuoltajia, leskiä. He voivat olla ihmisiä, jotka ovat eläneet koko elämänsä yksin.
He voivat olla myös ihmisiä, jotka eivät etsi aktiivisesti parisuhdetta tai koe elävänsä väliaikaista vaihetta, josta pitäisi pyrkiä pois.
Omaa aikaa ja itsetuntemusta
Mitä sinkkuudesta voi saada? Millaista on onnellinen ja täysipainoinen sinkkuus?
Väestöliitto kysyi syksyllä 2016 I love me -messuilla 140 sinkulta, mitä he arvostavat eniten sinkkuelämässään. 88 prosenttia arvosti eniten omaa aikaa. 81 prosenttia kertoi pitävänsä arvossa vapautta.
Kun on yksin, ajatukset eivät ole kiinnittyneenä parisuhteeseen vaan omiin elämänarvoihin.
Kun sinkkuuden myötä omaa aikaa on enemmän, sen voi myös käyttää helposti mielekkäisiin asioihin – juuri sellaisiin, jotka ovat omasta mielestä kiinnostavia. Yksin ollessa voi rauhassa miettiä, millainen on ja mitä haluaa elämältään, sanoo psykologi Jaana Ojanen Väestöliitosta.
”Kun on yksin, voi keskittyä oman elämänsä rakentamiseen eikä tarvitse koko ajan olla huomioimassa toista. Ajatukset eivät ole kiinnittyneenä parisuhteeseen vaan omiin elämänarvoihin ja toimiin, jotka vievät kohti omia tavoitteita.”
Hyvinvointi lisääntyy ja elämänlaatu kohenee, kun oppii tietämään, mistä todella pitää ja mikä tekee hyvää itselle. Toiset nauttivat siitä, että saavat olla itsekseen kotona ja katsoa lempiohjelmiaan, toiset haluavat viilettää seuraelämässä.
Sinkkuus lisää sosiaalisia suhteita
Monet löytävät sinkkuna elämäänsä uusia kiinnostuksen kohteita, intohimoja ja lempiharrastuksia. He osallistuvat kokkauskursseille, menevät tanssitunnille tai alkavat juosta maratoneja.
Ratkaisevaa on, miten itse kukin kokee yksin olemisensa: tuntuuko se vapaudelta vai yksinäisyydeltä.
Monet saattavat kokea yhteiskunnallista painetta parisuhteen perustamiseen. Mieleen saattaa hiipiä pelko, että ilman parisuhdetta ja perhettä voi jäädä sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle.
Tärkeää on, että löytää itselleen sopivan tavan elää.
Amerikkalaiset tutkijat Natalia Sarkisian ja Naomi Gerstel ovat kuitenkin todistaneet päinvastaista: sinkkuus lisää sosiaalisia suhteita. Heidän tutkimustensa mukaan sinkut olivat useammin yhteydessä sosiaalisiin verkostoihinsa kuin naimisissa olevat ja saivat ja tarjosivat näille myös apua enemmän kuin naimisissa olevat.
”Tärkeää on, että löytää itselleen sopivan tavan elää eikä pakota itseään mihinkään muottiin. Mitä levollisempi on sinkkuutensa kanssa, sitä helpompi on sietää ympäriltä tulevaa painetta perustaa parisuhde”, Ojanen sanoo.
Aiemmat ihmissuhteet vaikuttavat meihin
Se miten sinkkuuden kokee, liittyy onnellisuuden käsitteeseen. Ojasen mukaan onnellisuus riippuu paljon siitä, mitä itse toivoo ja tarvitsee.
”Tutkimukset viittaavat siihen, että parisuhde ja ylipäänsä yhteys ihmisiin lisää onnellisuutta. Uskon, että ihmisellä on sisäänrakennettu tarve olla yhteydessä toiseen ihmiseen. Toki se yhteys voi olla ystävyyttäkin.”
Joskus on jopa parempi olla yksin.
Kaikki eivät välttämättä kaipaa parisuhdetta. Merkitystä on myös sillä, kuinka ihminen on kokenut aiemmat ihmissuhteet.
”Joillekin parisuhde saattaa herättää vaikeita tunteita. Ihminen on voinut myös ajautua kerta toisensa jälkeen itselleen haitallisiin parisuhteisiin, ja silloin voi jopa olla parempi olla yksin”, sanoo Ojanen.
Ole aktiivinen
Eronneille sinkuille Ojanen suosittelee, että eroprosessin käy läpi kaikessa rauhassa. On tärkeää pohtia syitä, joiden vuoksi parisuhteeseen ryhtyi, ja niitä, jotka ajoivat eroon. Ihminen toistaa helposti samoja vuorovaikutusmalleja, jos ei pysähdy niiden äärelle.
”Eron prosessointi on tärkeää, jotta voi välttää samat karikot paremmin ja tunnistaa haitallisia kuvioita, joihin mahdollisesti hakeutuu tiedostamattaan.”
Kipeiden tunteiden äärelle joutuminen voi olla hedelmällinen prosessi.
Jos on joutunut tahtomattaan sinkuksi, elämästä kannattaa pyrkiä aktiivisesti tekemään mielekkäämpää. Hyvänolontunnetta saa monista muistakin asioista kuin parisuhteesta, muistuttaa Ojanen.
”Jos sinkkuus tulee omalle kohdalle yllättäen ja tahtomatta, on normaalia kokea ahdistusta ja masennusta. On hyvä hakeutua ystävien ja sukulaisten seuraan, mutta toisaalta täytyy antaa myös tunteiden tulla. Kipeimpien tunteiden äärelle joutuminen voi olla sekä vaikea että hyvin hedelmällinen prosessi.”
Tasapainoinen tietää, mitä tarvitsee
Sinkku on itse vastuussa hyvinvoinnistaan. Kun elämänsä pystyy rakentamaan mielekkääksi, on uuden parisuhteenkin rakentaminen on helpompaa – jos sellaisen vielä haluaa.
”Kun on saavuttanut itsensä kanssa tasapainon, se on parisuhteellekin paljon parempi lähtökohta kuin sellainen tilanne, jossa vastuuta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta vieritetään kumppanille”, sanoo Ojanen.
Ilman parisuhdettakin voi elää onnellista elämää.
Hyvinvointiin vaikuttaa myös elämäntilanne. On esimerkiksi paljon leskiä tai eronneita, jotka eivät enää jaksa etsiä kumppania tai eivät enää halua parisuhteeseen. On ihmisiä, jotka ovat jo saaneet elää ja kokea elämänsä rakkauden ja tyytyvät siihen. Tilanteen hyväksyminen helpottaa.
”On täysin mahdollista, että ihminen hyväksyy sen, ettei parisuhdetta enää ole ja elää silti onnellista elämää tai elää tavallaan sen surun kanssa”, toteaa Ojanen.
”Tosin eihän sitä ikinä tiedä, vaikka vielä kahdeksankymppisenäkin rakastuisi uudelleen!”
