
”Teetkö meille taas sitä sun maailman parasta tomaattikeittoa?” on lausahdus, jota rakastan. Olen toteuttanut ystävieni toiveen joka kerta, jo yli kymmenen vuoden ajan. Uskon tietäväni, mikä on hittikeiton salaisuus.
Aina ei arvaisi, mikä ruoka jää elämään. Itselleni tällainen yllätyssuosikkiruoka on tomaattikeitto, jota sain 13 vuotta sitten silloisen työkaverini illanistujaisissa. Ihastuin poskia kuumottavaan keittoon ikiajoiksi ja tein sitä kotimme tupareihin saman tien. Silloin keittoon rakastuivat kaikki ystävämme.
Keitosta tuli toivotuin ruokani: ”Ihanaa, saamme keittoa! Salaa toivoimme, että tänään olisi tomaattikeittoa!” Nämä lausahdukset kuulen säännöllisesti, kun ystävät astuvat eteiseen. Ehkä siksi olen tarjonnut keittoa lapsemme ristiäisissä, kaikilla syntymäpäivilläni, uutenavuotena, juhannuksena, kiitoksena naapureille ja muuten vaan. Onpa valmista keittoa roudattu varovasti auton jalkatilassa mökille Keski-Suomeen asti. Vastaanotto on joka kerta ihastunut.
Keiton salaisuus on yksinkertaisuus
Tomaattikeitossani ei ole mitään ihmeellistä. Sen voi valmistaa tuoreista tomaateista, kokonaisista purkkitomaateista, jopa tomaattimurskasta. Keiton mausteet ovat tuttuakin tutumpia: sipulia, valkosipulia, timjamia, chiliä. Kasvisliemen voi valmistaa itse, käyttää valmista fondia tai kasvisliemikuutiota.
Keittäjälle keitto on kiitollinen. Se on todella helppo tehdä – ainekset vain pilkotaan kattilaan ja annetaan kiehua – ja sen voi valmistaa etukäteen. Annoskokoa voi muunnella sukkelaan. Lähes aina tuplaan annoksen. Onneksi mehumaijamme muuntuu valtavaksi kattilaksi, jotta raaka-aineilla on riittävästi tilaa porista.
Erinomainen koostumus ja sopivan pieni tulisuus saavat hamuamaan keittoa lisää.
Mikä keitossa sitten viehättää? Uskon, että se on erinomainen koostumus ja sopivan pieni tulisuus, joka saa hamuamaan keittoa lisää. Täyteläisyys syntyy paahtoleivästä, jota käytän keiton suurusteena sekä pitkästä keittoajasta. Teen keiton yleensä edellisenä päivänä melkein valmiiksi, jotta tomaatit ehtivät muhia kunnolla, jopa kolme tuntia ja kauemminkin. Soseutan keiton ja siirrän jääkaappiin odottamaan. Ennen tarjoilua pehmennän maun mascarponejuustolla. Sen ansiosta tomaatti ja chilin polte tasaantuvat ja lopputulos on täydellinen.
Keiton viehätys on myös tilanteissa, joissa keittoa syödään. Kun ystäväni pyytävät keittoa, he haluavat viettää onnellisen, hyvän yhteisen hetken.