Kaksi erityistä päivää samaan aikaan: halloween ja pyhäinpäivä. Minulle toinen on melkein liikaa.

Yritän sulautua joukkoon. Ostan kaupasta karkkeja, jotta vältyn kepposelta, jos joku naapuruston lapsi soittaa luurangoksi pukeutuneena ovikelloamme. Teen omalle lapselleni kummitusasun päiväkodin halloween-juhliin ja jopa mietin, ostaisinko kurpitsan rekvisiitaksi ulkorappusille.

Mielessäni jurputan. Tällaista amerikkalaista vouhotusta. Kaupallista hössötystä. Ja vielä pyhäinpäivän aikaan.

"Käyn läheisten haudoilla harvoin, mutta pyhäinpäivänä yritän."

Voi olla, että pyhäinpäivän samanaikaisuus kirpaisee halloweenissa eniten. Voi olla, että olen Suomen viimeinen 1970-luvulla syntynyt, joka ajattelee näin. Espoon viimeinen ainakin.

Käyn läheisten haudoilla harvoin, mutta pyhäinpäivänä yritän. Sen jälkeen menen vanhempieni luo syömään äidin tekemää (hiukan turhan kauan uunissa ollutta) paistia, jossa on parasta se, että se on äidin tekemää. Että äiti vielä on.

Enkä tarkoita, että muut eivät saisi juhlia halloweenia. Kuopus pyöriköön lakanapuvussaan pitkin olohuonettamme, kunhan varoo ystäväni muistoksi sytyttämääni pyhäinpäivän kynttilää.

Hyvää pyhäinpäivää ja halloweenia!

Kumpi päivä on sinulle tärkeämpi? Millaisia perinteitä pyhäinpäivääsi liittyy, entä kuinka vietät halloweenia? Kerro alla kommenttikentässä, kiitos!