TÄTÄ MIETIN. Ah, olympialaiset alkavat! Mikä mahdollisuus kuunnella päivätolkulla selostuksia, tuota mielenrauhaa tuovaa äänimattoa. Avajaispäivän curlingin sekanelinpelin alkulohkon selostus, olen valmiina!
Joka vuoden ensimmäinen päivä tulee tunne, että mitään hätää ei ole.
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe ei niinkään saa oloa levolliseksi. Garmisch-Partenkirchen saa.
Tietysti olisi mukava, jos suomalaisilla mäkihyppääjillä yhä menisi vuodenvaihteessa Keski-Euroopan mäkiviikoilla hyvin. Mutta kun ei mene, jännitettävää on vain vähän. Silloin ei tarvitse olla valppaana, vaan voin tehdä omiani ja kuunnella siinä sivussa, mitkä tuulilukemat ovat, kuka pääsee todennäköisesti toiselle kierrokselle ja mitkä pisteet joku sai.
"Sanoista tuskin sai enää selvää, mutta äänimatto jatkui."
Garmisch-Partenkirchenin osakilpailun selostukselle vetää vertansa Luontoilta. Sekin tuli elämääni jo lapsena. Mökkisaunan terassilla kuuntelimme kesäisin radiosta Luontoiltaa, miellyttäviä ja rauhallisia ääniä.
Jos hyttyset kiusasivat, menin sisälle mökkiin ja kuuntelin samoja ääniä vähän vaimeampina. Sanoista tuskin sai enää selvää, mutta äänimatto jatkui.
Nyt odotan olympialaisia, viikkoja kestävää mahdollisuutta kuunnella selostuksia. Paras saattaisi olla kauan kestävä miesten 50 kilometrin hiihto – paitsi että Iivo Niskanen voi tehdä hiihdosta liian jännittävän.
Ehkä kuitenkin kaikkein turvallisinta on kuunnella miesten suurmäkeä, pariluistelua ja muita ei kovin nopeatempoisia eikä suomalaisittain kovin jännittäviä lajeja. Avajaispäivän curlingin sekanelinpelin alkulohkon selostus, olen valmiina.
