
Ennen kuin Mette Christensen, 53, sai oireilleen selityksen, hänestä tuntui kuin hän olisi seisonut lasiseinän takana. ”Vaikka kuinka huusin, muut eivät kuulleet eivätkä ymmärtäneet, mitä sanoin.”
”Lapsena olin aina porukan outo.
Jo päiväkodissa huomasin, että jäin ulkopuolelle. Hiekkalaatikolla leikin useimmiten tarhantätien kanssa. Kun kerran yksi lapsista tönäisi minut nurin laatikon laidalta, minä kiukkupäissäni menin ja purin häntä.
Mieleni ailahteli. Ensin olin synkkänä ja murheellisena syvissä alhoissa, seuraavassa hetkessä lähdin kuin perhonen liihottelemaan.
Siihen aikaan ajateltiin, että olin vain huonokäytöksinen ja vähän tyhmä lapsi. Ei kukaan puhunut, että se voisi olla mitään muuta.
Vanhemmiten opin tunnistamaan hetket, joissa toinen piti minua kummallisena. Juttukaveri saattoi vähän nyökytellä ja sanoa tietyllä äänensävyllä ’ahaaaa!’. Silloin tiesin ilmeestä, että hän ei ymmärtänyt yhtään, mitä sanoin.
”Vanhemmiten opin tunnistamaan hetket, joissa toinen piti minua kummallisena.”
Kun koulu alkoi, olin levoton. Häiritsin ja hypin luokassa ees taas.
Opettajat ja vanhempani olivat varmaan ihan epätoivoisia käytökseni kanssa. Se oli täysin epäloogista toimintaa. Kerran puskin opettajaa vatsaan, kun menin niin hämilleni yllättäen tulleesta kiitoksesta. En tiennyt, miten siihen olisi pitänyt reagoida.
Toiselle luokalle äitini siirsi minut Steiner-kouluun.
Olisin halunnut kavereita, mutta en tullut toimeen luokkatovereitteni kanssa. Olin sillä tavalla yksioikoinen, että en tajunnut kaikkea, mitä tuli vastaan tai mitä muut ajattelivat tai tekivät.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/web-0504.jpg?itok=aLiLqYow)
Kirjoitin numeron kolme väärinpäin, ja se nauratti muita. Kun kolmannella luokalla opetettiin Suomen historiaa, opettaja kertoi maatalosta ja viljankorjuutöistä. Kuuntelin tarinaa ja kysyin, pääsemmekö joskus katsomaan tätä kiinnostavaa maataloa. Se naurun rämäkkä, joka luokkaan tuli! Olin ainoa, joka ei ollut tajunnut, että talo oli vain esimerkkinä kerrottu tarina. En erottanut fiktiota ja faktaa ja olin ihan menossa sinne maatilalle.
Yli 40 vuotta tunsin, että olin tyhmä. Sitten neuropsykiatri kertoi, että minulla on päivänselvä Asperger.
Ne sanat muuttivat aika paljon.
Istuin neuropsykiatrin luona kolme tuntia. Olin saanut sinne nelikymppisenä ajan terveyskeskuksen kautta. Juttelimme ja täytimme erilaisia lomakkeita. Psykiatrin mukaan olin koulukirjatapaus Aspergerista.
Istuin lääkärin huoneessa ja mietin, onko tämä totta. Onko tälle ihan oikeasti nimi? Kaikki ne vuodet olin tuntenut, että seisoin lasiseinän takana. Että vaikka kuinka huusin, muut eivät kuulleet eivätkä ymmärtäneet, mitä sanoin.
”Istuin lääkärin huoneessa ja mietin, onko tämä totta.”
Diagnoosin myötä aloin tajuta, että Aspergerin takia reittini sisäistää asiat oli erilainen kuin muilla.
Nyt osasin ruveta esittämään itselleni oikeita kysymyksiä. Kun en ymmärtänyt jotain, mietin, mikä asiassa estää minua ymmärtämästä.
Äitini oli ennen kuolemaansa sanonut, että kyllä sinulla on päässä jotain vikaa, et sinä tahallasi ole tuollainen. Vaikka muut ihmiset olivat olleet puolestani loukkaantuneita, minusta se oli tuntunut hyvältä.
”Aspergerin takia reittini sisäistää asiat oli erilainen kuin muilla.”
Ajattelin, että äiti oli vihdoin hyväksynyt, että tämä on minun olemukseni, sisälläni oleva ominaisuus. Se ei tarkoita sitä, että olisin ilkeä, tyhmä tai pahansuopa. Kunpa äiti olisi ehtinyt vielä kuulla lääkärin sanat.
Vuosien kamppailu mielenterveysongelmien kanssa alkoi helpottaa diagnoosin saamisen jälkeen. Aiemmin olin kiertänyt mielenterveysongelmaisena paikasta toiseen, mutta oikeaa lääkitystä ei ollut löytynyt. Jälkeenpäin ymmärsin, että niin käy monelle, jos Aspergeria ei ole diagnosoitu. Sain ahdistusta lieventävät lääkkeet, jotka alkoivat tepsiä.”
Miten Mette etsi paikkaansa nuorena aikuisena? Miten hän onnistui opiskelemaan diplomi-insinööriksi? Millaisen romahduksen hän koki, kun hänen lapsensa olivat pieniä? Entä miten hän ymmärsi olevansa muunsukupuolinen? Lue Meten koko elämäntarina Kodin Kuvalehdestä 8/2022. Tilaajana voit lukea sen myös digilehdestä.