Yhteinen ystävä esitteli Miran ja Hamin toisilleen: "Ajattelin, että teillä voisi synkata." Ja niin tapahtui.
Mira Kariluoto, 44, asuu Vantaalla ja työskentelee seurakuntapastorina. Hänen hyvinkääläinen ystävänsä Hanna-Maarit (Hami) Soliman, 39, työskentelee terveydenhuoltoalalla. Mira kertoo:
"Kohtasimme Hamin kanssa 16 vuotta sitten. Olimme eräässä tapahtumassa, kun kuulin ystäväni Maikin huikkaavan: 'Nyt Mira tänne. Tässä on Hami ja tässä Mira.' Jo aiemmin Maikki oli todennut, että olisi yksi tietty ihminen, joka minun täytyisi tavata.
Olimme Hamin kanssa molemmat sinkkuja ja kiinnostuneita kansainvälisyydestä. Ehkä se oli se syy, miksi Maikki esitteli meidät. Pian huomasimme, että meitä yhdistää pohdiskeleva elämänasenne. Aloimme nopeasti jakaa asioita ja ajatuksia.
Tällä hetkellä minä olen sinkku, ja Hami odottaa kolmatta lastaan. Elämäntilanteemme ovat erilaiset, mutta meillä on silti samanlaisia ajatuksia esimerkiksi naiseudesta.
Suhteessamme aikuinen kohtaa aikuisen. Hami on iloinen, koska voi puhua kanssani muustakin kuin lapsista. Mutta puhumme heistäkin. Hamin lapset tykkäävät minusta ja minä heistä kovasti.
"Saan viisaita näkökulmia elämään."
Voin olla Hamin seurassa täysin aito oli päivä hyvä tai huono. Hamissa on hienoa se, ettei hän anna suoria neuvoja. Saan häneltä viisaita näkökulmia elämän suunnista.
Ystävyyden alussa olimme paljon tekemisissä. Kun asuimme ulkomailla, pidimme yhteyttä harvemmin. Muutama vuosi sitten yhteydenpitomme taas tiivistyi.
Olemme molemmat opiskelleet teologiaa, ja meille tuli erään kerran puheeksi Raamatun lukeminen. Aloimme käydä läpi Uutta testamenttia niin, että luimme saman kohdan aina samana päivänä. Iltaisin vaihdoimme ajatuksia Facebookissa. Samalla kävimme läpi arjen kuulumisia.
Nyt soittelemme säännöllisesti noin kerran viikossa. Näemme parin kuukauden välein, jos se vain on mahdollista. Yleensä minä menen Hamin luo. Välillä vaellamme Nuuksiossa ja kesällä rämmimme marjapusikossa. Ajattelen, että kun ruuhkavuodet ovat ohitse, yhteistä tekemistä ja harrastamista tulee ehkä lisää. Vielä en ole osannut kaivata sellaista.
"Uskallamme jakaa elämän kipuiluja ja siihen liittyviä kysymyksiä."
Ystävyydessämme parasta on molemminpuolinen kunnioitus. Uskallamme jakaa elämää. Sekä sen iloja että siihen liittyviä kipuiluja ja kysymyksiä. Luottamuksellisessa ja hyväksyvässä suhteessa meillä on rohkeutta käsitellä myös omaa keskeneräisyyttämme sekä epäonnistumisen kokemuksia.
Yksi iso meitä yhdistävä tekijä on kirjoittaminen ja kirjallisuus: annamme toisillemme palautetta teksteistämme sekä vinkkejä hyvistä kirjoista.
Joskus naisten välisissä ystävyyssuhteissa saattaa aistia mustasukkaisuutta, joten arvostan valtavasti Maikin rohkeutta tutustuttaa kaksi ystäväänsä toisiinsa. Olisi hienoa, jos voisin joskus esitellä samalla tavalla jotkut ystävistäni toisilleen."
