Brasilialaisen Paulo Coelhon kirjoja on myyty Suomessakin yli 750 000 kappaletta.
Brasilialaisen Paulo Coelhon kirjoja on myyty Suomessakin yli 750 000 kappaletta.

Kun on suosittu, on suosittu. Alkemistin tekijän Paulo Coelhon uusi kirja on nimeltään Uskottomuus. Kaikkiaan hän on myynyt jo yli 160 miljoonaa kirjaa.

Brasilialaisen Paulo Coelhon perustamasta aikakauslehdestä ei tullut menestystä. Siitä ilmestyi vain kaksi numeroa.

Mutta kirjailijana mies on ollut supersuosittu: hänen teoksiaan on maailmassa myyty kaikkiaan yli 160 miljoonaa kappaletta. Facebookissa miehellä on yli 22 miljoonaa fania.

Miehen tunnetuin teos on Alkemisti (O Alquimista). Suomeksi Coelholta on julkaistu 15 romaania sekä kaksi mietelausekokoelmaa. Uusin suomennos on juuri julkaistu Uskottomuus (Adultério).

Muutoksia työelämässä ja avioero

Paulo Coelho syntyi Brasiliassa, Rio de Janeirossa vuonna 1947. Hän voitti ensimmäisen kirjallisuuspalkintonsa koulun runokilpailussa. Hippikaudellaan hän perusti aikakauslehden, josta ilmestyi tosin vain kaksi numeroa. Samoihin aikoihin syntyivät yli 60 laulun sanat ja melkoinen menestys rockpiireissä.

Paulo liittyi kapitalismia vastustavaan ja yksilön itsemääräämisoikeutta puolustavaan Sociedade Alternativa -järjestöön ja teki yhteiskuntakriittistä sarjakuvaa ja joutui sen takia vangituksi ja kidutetuksi.

Paulo päätti 26-vuotiaana, että noissa kokemuksissa on riittävästi ja niin sanottu normaali elämä saa alkaa. Hän sai työpaikan levy-yhtiöstä ja meni naimisiin.

Kirjoittamisen hän aloitti 1970-luvun lopulla, mutta menestystä ei tosiaankaan tullut heti. Elämässä muuttui moni muukin asia. Hän kokeili toisen levy-yhtiön johtamista, mutta erosi pestistä jo muutaman kuukauden kuluttua. Samoin tuli ero vaimosta.

Facebookissa fanien vyöry

Myöhemmin Paulo tapasi sattumalta vanhan ystävänsä Christina Oiticican, jonka kanssa hän meni naimisiin. Aviopari suuntasi häämatkansa Eurooppaan.

Moninaiset tapahtumat johdattivat Paulon Espanjaan, Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitille. Se oli oli lopullinen ratkaiseva käänne varsinaisen kirjoitusuran kannalta.

Vuosi vaelluksen jälkeen, 1987, ilmestyi Pyhiinvaellus (O Diário de um Mago) ja sitä seuraavana vuonna Alkemisti.

Menestys antoi silti yhä odottaa itseään, kunnes Paulo Coelho löysi uuden kustantajan ja julkaisi Bridan vuonna 1990. Sen mukana nousivat maineeseen aiemmatkin tarinat, etenkin Alkemisti.

Nykyään Paulo Coelho asuu Genevessä Sveitsissä ja pitää aktiivisesti blogiaan osoitteessa www.paulocoelhoblog.com. Facebookissa hänellä on yli 22 miljoonaa fania.

Lue myös
Paulo Coelhon haastattelu: Oletko uhri vai oman elämäsi rohkea soturi?

Paulo Coelho ja Katri Helena ovat molemmat sydämen asialla.

Mikä on Paulo Coelhon suosituin kirja?

Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.