Sen pitäisi olla turvallisin, mutta monelle naiselle se on vaarallisin ja pelottavin paikka. Nimittäin oma koti.

Suomessa yli puolet naisista on kärsinyt parisuhteessa väkivallasta, joko henkisestä tai fyysisestä. Naisia ja tyttöjä auttavaan Naisten Linjaan tulee siitä vuosittain lähes 2 000 puhelua.

Tänä vuonna linja on laajentanut päivystystään myös sunnuntaihin, jotta mahdollisimman moneen puheluun pystyttäisiin vastaamaan ja soittajalle apua antamaan.

Pelkoa ja häpeää

Naisten Linjan Merja Rankinen kertoo, että puolet soittajista ovat kärsineet väkivallasta jopa yli vuoden ajan.

Joka kymmenes soittajista ei ole kertonut tilanteestaan ennen puhelua kenellekään.

”Väkivallasta seuraa häpeää, pelkoa ja syyllisyyttä. Moni soittaja kokee tulleensa mitätöidyksi ja vähätellyksi. Tärkeää Naisten Linjaan soittajille onkin se, että on joku, joka kuuntelee ja joku, joka uskoo, mitä hän kertoo”, ehkäisevän ja korjaavan väkivaltatyön suunnittelija Merja Rankinen sanoo.

”Erityisesti silloin, kun väkivalta on jatkunut pitkään, se valitettavasti on alkanut normalisoitua. Puhelun aikana voi soittajalle tulla ymmärrys, että väkivalta ei ole oikein, vaan että hänelle tehdään vääryyttä.”

Naisten Linjan vapaaehtoiset paitsi kuuntelevat myös ohjaavat tilanteessa eteenpäin.

”Kerromme esimerkiksi sen, että väkivalta on rikos ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen. Tai jos on fyysisiä vammoja, voi hakeutua lääkäriin. Nämä ohjeet saattavat kuulostaa yksinkertaisilta, mutta väkivallasta kärsineelle ihmiselle on äärettömän tärkeä viesti, että hänellä on myös oikeuksia ja mahdollisuuksia”, Rankinen kertoo.

Väkivalta on järkyttävän yleistä

Naisiin kohdistuvan väkivalta on Suomessa hyvin yleistä, eurooppalaisittain olemme monen surullisen tilaston kärkisijoilla. Sen osoitti Euroopan unionin perusoikeusviraston eli FRA:n vuoden 2014 maaliskuussa julkaisema tutkimus:

  • Nykyisen tai entisen kumppanin tekemästä fyysisestä ja/tai seksuaalisesta väkivallasta kärsineiden naisten osuus on Suomessa yksi Euroopan korkeimmista eli 30 %. Pahempi tilanne on vain Tanskassa ja Latviassa (32 %).
  • Muun kuin kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa on Suomessa kokenut 33 % naisista.
  • Nykyisen tai edellisten kumppaneiden tekemästä henkisestä väkivallasta on kärsinyt 53 % suomalaisnaisista. Edellä ovat taas ainoastaan Latvia ja Tanska (60 %).

”Eivätkö olekin järkyttävän kokeita lukuja?” Merja Rankinen sanoo.

Myös taloudellista väkivaltaa

Henkisen ja fyysisen väkivallan ohella Naisten Linjalle soittajista 13 prosenttia kärsii myös taloudellisesta väkivallasta.

”Kumppani ja väkivallan tekijä voi määrätä perheen raha-asioista jopa niin, ettei väkivallasta kärsivällä ole käytössä omia varoja lainkaan. Kumppani siis sanelee kokonaan, mitä toinen saa hankkia ja milloin”, Merja Rankinen kertoo.

Naisten Linja perustettiin vuonna 2002. Soittojen määrä on pysynyt vuosia samalla tasolla eli parin tuhannen pinnassa. Vapaaehtoisia päivystäjiä heillä on kymmeniä.

Naisten Linja päivystää numerossa 0800 02400
suomeksi ma–pe klo 16–20, la klo 12–16 ja su klo 12–16
ruotsiksi ke klo 16–20
englanniksi pe klo 16–20

Lisätietoja:
www.naistenlinja.fi
FRA:n tutkimus, Suomea käsittelevä tiedote.

Lue lisää:

Naisten Linja auttaa nyt myös sunnuntaisin.

Hyvä ja terve parisuhde.

Hyvä, lämmin ja hellä oli mieli jokaisen, kun Helsingin Sanomatalon Mediatorilla vietettiin monen hyvän asian merkeissä Joulu jokaiselle -tapahtumaa.

Kodin Kuvalehti oli mukana järjestämässä kaikille avointa Joulu jokaiselle -tapahtumaa, jolla tarjottiin tilaisuus antamiseen ja saamiseen monella tavalla. HelsinkiMissio oli kertomassa tavoistaan vähentää ikäihmisten ja lapsiperheiden yksinäisyyttä, Hope ry vastaanottamassa tavaraa, jota tuotiin joululahjoiksi vähävaraisiin lapsiperheisiin.

Hyvien tekojen lisäksi kuultiin upeaa joulumusiikkia, jota esittivät Mikko Harju, Ilta, Sibelius-lukion Tyttökuoro sekä tuore Tähdet, tähdet -kilpailun voittaja Elias Kaskinen.

Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.
Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.

Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!
Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.
Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.

Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.
Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.

Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.
Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.

Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.
Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.

Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.
Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.

Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.
Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.

Miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen saa ihmisen tuntemaan itsensä kunnottomaksi?

Voi ei, taas on SE päivä vuodesta.

Kunnon ihmiset ovat kirjoittaneet joulukortit viimeistään viime viikonloppuna. He postittavat ne viimeistään tänään. Hyräilevät jouluyöjuhlayötä samalla, kun kopsauttavat kortit laatikkoon.

Minä kunnoton olen hankkinut vasta listallisen joulupostimerkkejä. Jos päässä ylipäänsä soi jokin joululaulu, niin sitten se, jossa ihmetellään, missä joulukorttilista viimevuotinen, mä tänne laatikkooni aivan varmaan talteen panin sen. Kun se olisikin joulukorttihuolistani suurin.

Miksi, oi miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen aiheuttaa niin paljon syyllisyyttä? Pohdimme asiaa parin muun kunnottoman kanssa. Päädyimme yhdessä siihen, että jokavuotinen joulukorttisouvi saa meidät tuntemaan vähintään kuudenlaista syyllisyyttä.

1. Jos päätän olla lähettämättä korttia jollekulle,

saan sitäkin varmemmin kortin häneltä. Tilanteen ratkaisemiseksi on vain huonoja vaihtoehtoja:

a) Lähetän hänelle kortin ykkösmerkillä, jolloin hän arvaa, etten aikonutkaan lähettää hänelle korttia.

b) Jätän kortin lähettämättä, jolloin hän todennäköisesti ei lähetä minulle korttia enää ensi vuonna mutta loukkaantuu tänä vuonna.

c) Lähetän hänelle joulutervehdyksen tekstiviestinä jouluaattona ja toivon hänen kuvittelevan, että juuri sillä tavalla minä aioinkin lähettää joulutervehdykset.

2. Jos lähetän kortin jollekulle, joka ei lähetäkään korttia minulle,

saatan hänet kiusalliseen tilanteeseen (ks. edellinen kohta).

3. Jos ostan ajoissa halvat joulumerkit, 

huomaan taas kerran, että halpojen postimerkkien viimeinen postituspäivä oli eilen. Ei muuta kuin ostamaan täyshintaisia merkkejä.

Syyllisyyden aihe: kehno taloudenpito.

4. Jos halvat postimerkit jäävät käyttämättä,

en osaa päättää, mitä teen niillä. Nolottaa käyttää niitä ensi vuonna, kun on tänä vuonna joutunut lähettämään kortit täyteen hintaan.

Yhtä noloa on, jos niitä yrittää kuluttaa myöhemmin muihin kortteihin. Hyvää pääsiäistä, lukee kortissa, ja sen yläreunassa on joulupostimerkki ja rivi 10 sentin merkkejä.

5. Jos lähetän ihania (ja kalliita) joulukortteja,

itse saan vain tylsiä kortteja, joita ei viitsisi millään ripustaa esille.

Tiedän tiedän, ajatus on tärkein. Silti käy mielessä, että miksen pitänyt kivoja (ja kalliita) korttejani itse. Sitten taas tunnen syyllisyyttä siitä ajatuksesta.

6. Jos päätän olla lähettämättä kortteja ollenkaan,

posti tuo minulle joka päivä lisää toisten itse askartelemia tai muuten vain ajatuksella hankkimia taideteoksia. Näyttelen, ettei tunnu missään.

Kieriskeltyäni koko joulun syyllisyydessä sorrun lähettämään kortteja tapaninpäivänä halvoilla merkeillä, jotta näyttäisi, että posti on ne hukannut.

Sitten kieriskelen taas syyllisyydessä, kun mietin, joutuvatko vastaanottajat nyt lunastamaan kortit, kun niissä ei ole tarpeeksi postimerkkejä.