Kun maailma muuttuu, siitä katoaa myös tuoksuja ja hajuja. Onneksi ne elävät vahvoina muistoissa.
Kodin Kuvalehden lukijat muistavat vielä nenässään paljon sellaista, mikä kertoo menneestä maailmasta – tuoksuja, jotka ovat jo heidän elämästään kadonneet.
Yksi muistaa, miltä uusi aapinen tuoksui, toinen karjakeittiön piipusta leijailevan savun hajun.
Erityisiä tuoksumuistoja liittyi kesäisiin askareisiin:
”Rannassa leijui savun haju, kun siellä pestiin kesällä pyykkiä”, Anna muistaa vielä.
Toinen KK:n lukija nautti puusavotan tuloksista: ”Kun isä tuli puiden pilkkomisen jälkeen sisälle, sen sahanpurun tuoksun muistan vieläkin.”
”Pellolla tuoksui kuiva heinä.”
Monen lapsuusmuistoissa leijuvat heinäpellon aromit.
”Olimme koko perhe heinätöissä, ja pellolla tuoksui kuiva heinä. Korissa oli äitille ja isälle Airamissa kahvia. Meille lapsille oli piimää ja äitin leipomaa leipää”, Sari kertoo onnellisista päivistä heinäpellolla. Aherruksen jälkeen nautittiin myös korjatun heinän tuoksusta ladossa.
Erja muistaa vanhoista ajoista tervakarkit, joita sai peltirasiassa.
”Pikkutyttönä veneentervaus tuoksui niiltä.”
”Nuuhkin tervan tuoksua, kun isoisä veteli sitä varhain keväällä puuveneensä pintaan. Urakan päätteeksi kylvettiin savusaunassa. Saisinpa takaisin nuo lapsuuteni rakkaat tuoksut ja hetket”, muistelee Maria.
Moni muistelee haikein mielin myös mummon kammaria, jossa tuoksui pistävästi kamferi ja väkevä jalkasalva.
Ja näistä saa nauttia vieläkin...
Tuoksut palauttavat usein jonnekin kauas. Mutta vielä on paljon sellaistakin, josta saa yhä sopivalla hetkellä ja oikeassa paikassa nauttia. Sellaisia ovat etenkin luonnon tuoksut, joita muistetaan jo lapsuudesta: jopa keväinen kuravelli jäi eräälle KK:n lukijalle mieleen hauskana tuoksuna.
Nenää hellivät myös suopursut, mesiangervot ja kesäaamut. Kristiina sanoo, ettei koskaan unohda, miten hyvältä tuoksuivat keväinen, tulviva puro ja saunan lämmityksen savu.
”Kun olin koulusta kesälomalla, heräsin aamulla ikkuna auki. Isä leikkasi takapihalla nurmikkoa. Se vastaleikatun nurmikon tuoksu!” muistelee Marinetta. Erjalle puolestaan sireenin tuoksu tuo mieleen lapsuuden kesät.
”Hellepäivän jälkeen satoi ja asfaltti tuoksui.”
Kaupunkilaisen maailmaan kuului kivikaduille ja merelle ominainen tuoksu.
”Toisen polven stadilaisena mieleen nousee asfaltin tuoksu hellepäivän päättäneen sateen jälkeen. Ja meren suolainen tuoksu. Sen saattoi kokea Hietsun hiekkarannalla ja Suomenlinnassa”, kertoo Anu.
