Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.

Kaukaa lapsuudesta voi muistaa uskomattoman tarkasti tuoksuja, jotka herättävät voimakkaita tunteita. Lue muistoja ja kerro omasi!

Lapsuuden kesät olivat kuumia ja pitkiä – ja niihin liittyi monia mieleenpainuvia tuoksuja. Kesäntulon ensimmäinen airut oli nurmikon leikkaus: ”Kun isä keväällä leikkasi ensimmäisiä kertoja lapsuudenkodin takapihan nurmikkoa, olin keinussa ja haistelin. Vastaleikatun nurmikon tuoksu on yhä lupaus kesästä.”

Tuoksumuistot ovat ihmisen vahvimpia muistoja, jotka herättävät voimakkaita tunteita. Miellyttävät muistot kohentavat mielialaa. Siispä annos lämmintä mieltä, olkaa hyvät!

Miellyttävät muistot kohentavat mielialaa.

Eräs kolmekymppinen muistelee, kuinka hän keskikesän helteessä loikki huolettomasti pitkin hiekkatietä kohti välkehtivää merenrantaa. Lapsuuden uimareissuja muistellessa hänelle palaa heti nenään muisto paahtuneen, kuivan mäntykankaan tuoksusta.

Nykyään tiedetään, että helteessä männyt erittävät ilmaan öljyä, joka vaikuttaa hajuhermojärjestelmän kautta aivoihin ja mielialaan. Se vähentää ahdistusta ja laskee verenpainetta. Ehkäpä helteinen mäntykangas on siksi erityisen hyvin mieleen iskostunut tuoksumuisto.

Makkara kypsyi kiukaalla foliossa

Suomalaiset hellivät ja muistelevat mielellään myös lapsuuden saunan tuoksuja.

”Hellä Mietonen tuoksuu edelleen lapsuuden ulkosaunalta”, muuan viisikymppinen tunnelmoi.

Hänen lapsuudessaan putelia säilytettiin pukuhuoneen ikkunalla. Mummolan tai mökin rantasaunasta monilla on samanlaisia muistoja.

”Yhdistelmä puulämmitteistä saunaa, kiukaalla foliossa kypsyvää uunimakkaraa, tuoretta saunavastaa ja Hellä Mietonen -sampoota on niin täräyttävä, että taju meinaa mennä pelkästä ajatuksesta.”

Myös suloisia luonnontuoksuja muistellaan: kesäloman alkuun kuului ilmassa leijuva sireenien, tuomen tai kielon tuoksu. Juhannuksena nuuhkittiin ruusua.

”Johonkin leikkiin kuului varmaankin Prinsessa Ruusus-sadun innoittamana, että oli mentävä piikkisen juhannusruusupuskan läpi.”

”Syyssunnuntait tuoksuivat syysleimun kukilta.”

Syksyllä kotona oli aivan oma tuoksunsa. ”Syyssunnuntait tuoksuivat syysleimun kukilta, joita äiti leikkasi maljakkoon kukkapenkistä.”

Vuodenkiertoon liittyvät tuoksumuistot ovat vahvoja. Keväällä pihalla leijui savun tuoksu, kun poltettiin risuja. Elokuussa keittiön täyttivät höyry ja marjojen aromit, kun Mehu-Maijassa keiteltiin viinimarjamehua. Koulujen alettua ulkona tuoksui juuri käännetyltä, kostealta mullalta ja maasta nostetuilta perunoilta.

Perjantai-iltapäivä tuoksui pullalta

Lapsuuden herkkuhetket ovat piirtyneet nekin mieleen sekä makujen että tuoksujen ansiosta.

”Perjantai-iltapäivät tuoksuivat juuri uunista otetuilta pullilta sekä kahvilta, joka oli lantrattu maidolla noin 50-prosenttiseksi. Ne tuoksut odottivat, kun tulin kotiin viikonlopun viettoon.”

Toiselle ihana muisto ovat mummon leipomat korvapuustit ja kuuma O´Boy -kaakao, joita saatiin talvella ulkoilun jälkeen.

”Tuuletetuista matoista tuli levollinen lauantaiehtoon tuoksu.”

Yli viisikymppinen nainen kertoo, että lauantaiaamu tuoksui kuumilta hiililtä, jotka oli vedetty leivinuunista, ja sitten uunissa paistuvilta ruislimpuilta. Leipomisen jälkeen koti alkoi tuoksua tiskiaineveteen kastetuilta räteiltä eli lauantaisiivoukselta. ”Ulkona pakkasessa tuuletetuista matoista tuli levollinen lauantaiehtoon tuoksu”, hän muistelee.

Joulunaika on aina suorastaan tulvinut tuoksuja. Nelikymppinen nainen kertoo halunneensa lapsesta asti glögiä ainakin yhtenä päivänä vuodessa: silloin, kun ensilumi on satanut.

”Lumentulosta alkoi joulun odotus, ja siihen kuului glögin tuoksu. Itse glögi sai jäähtyä mukiin, tärkeämpää oli se tuoksu.”

Mummon kammarissa haisi kamferi...

Mieleenpainuvia lapsena olivat myös jännät ja erikoiset tuoksut. Eräässä kolmen sukupolven perheessä oli mummon kammari, jossa tuoksuivat kamferi ja väkevä salva, jolla mummo voiteli jalkojaan.

Nelikymppinen nainen muistelee linja-autoasemaa, jossa 1980-luvun alussa oli niin sankka tupakansavu, että se tarttui jopa kahvilan irtokarkkeihin. Erään lapsen nenään tupakanhaju tuntui lähinnä jännältä.

”Kun naapurinsetä tuli käymään ja istahti kiikkutuoliin, tupa alkoi tuoksua itse käärityiltä sätkiltä. Minusta se oli hyvä tuoksu varmaan siksi, että tykkäsin naapurin sedästä. Kun hän oli lähtenyt, äiti ja mummo tyrkkäsivät heti ovet ja ikkunat auki.”

”Äidin kainalossa oli lapsena ihanaa köllötellä, vaikka siellä tuoksui vähän pahalle hielle.”

...ja ukin autossa omituiselta

Myös autot olivat aikoinaan aivan omanhajuisiaan. ”Ukin autossa oli omituinen tuoksu, joka muodostui samettisiin penkkeihin kertyneestä pölystä ja sisätilojen muovista. Haju vielä voimistui kesällä auringonpaisteessa.”

Jännä kyllä, jopa hienhajuun voi liittyä lämpöä. ”Äidin kainalossa oli lapsena ihanaa köllötellä aamuisin, vaikka siellä tuoksui vähän pahalle hielle.”

Maalaistalossa asuneen muistoihin kuuluvat kiinteästi eläinten ja navetan hajut.

”Navetassa tuoksuivat lehmät, kuivattu heinä ja lantalan huoku. Navettareissun jälkeen kädet tuoksuivat vasikan suulta ja vaatteet navetalta. Minusta ne kaikki olivat ihania tuoksuja.”

Navetan tuoksujen rakastaja olisi jopa halunnut mennä yöksi nukkumaan navettaan heinien sekaan, mutta ei saanut äidiltä lupaa.

Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.